27 July, 2012

Käytännön möngintä, alkeet

Paljon on puhuttu luonnossa möngertämisen hyvää tekevästä vaikutuksesta, mitä lapsiin tulee. Toki viestejä on monenlaisia; ärsyttävä kaupunkilaiskerrostalon asukas huomasi alkukesästä ihan vakavissaan pohtivansa, voiko mukelon päästää nurtsille mönkimään, kun siellä on niitä punkkeja. Kiitos iltapäivälehdistön pelko myy -lööppistrategia. Minäkin vihaan teitä. Anyhoo. Luonnossa mönkiminen on siis virallisesti terveellistä, mutta aloittaminen on vaikeaa. Tuohon maahanko se nyt pitäisi laittaa?


Ja siinä se kuitenkin viihtyy. Ensin se paukuttaa kiviä yhteen, sitten yrittää syödä ne. Sitten se kiskoo männystä kuorta (piittaamatta lainkaan sanasto-opetuksesta, minä osasin jo tuossa vaiheessa kyllä puhua, en ymmärrä) ja tulee antamaan hiekkaisen halauksen (äiti, halataan, mitä tää on mulla on nyrkit täynnä, kato kaadoin sen sun päälle.) Sitten se kiipeää kuistille ja käyttää omia vaunujaan kävelykärryinä.

Jotenkin tuntuu siltä, että nää työkelpoisina ostamani sortsit ei tämän mökkiloman jälkeen ikinä palaudu työkelpoisiksi enää, mutta josko tämä möyrintä olisi minullekin terveydeksi, ihan hyvin voi olla, turha väittää muuta ihmiselle, joka on joutunut möyrimään hiekassa ja on nyt defensiivisellä tuulella.

9 comments:

  1. Ihana möyrijä! Kyllä se on kaikille terveydeksi vain!

    ReplyDelete
  2. Ah, tätä aihetta mäkin olen joutunut vähän ajattelemaan! Lapsen pitäisi päästä möyrimään maankamaralle, mutta mulla luonto ei vain millään sitä sallisi. Tosin itse en ollut älynnyt pelätä punkkeja ennen kuin tämän postauksesi luettuani (kiitti Liina :D), vaan olen pelännyt jotain hiekkiksellä mahdollisesti olevaa kissankakkaa (toksoplasmoosi [Trainspottingissa Tommy kuoli siihen --> se on varteenotettava vaaratekijä missä tahansa missä on kissoja]! mikä tahansa mitä kakassa on! kakkaa, yäk!) sekä missä tahansa kaupunkiympäristössä lojuvia lasinsiruja, huumeneuloja jne.

    Ei auta. Kai se lapsi vain on päästettävä ulkomaailmaa tutkimaan, ettei hänestä tule superallergista kuplassa kasvanutta raasua. Lohduttaudun sillä, että tässä vaiheessa sentään voin koko ajan kyylätä vieressä, mitä hän tekee ja missä seurassa liikkuu. Toisin on 15 vuoden päästä.

    ReplyDelete
  3. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  4. Onneksi kaikki mitä tapahtuu kirjoissa ja elokuvissa ei tapahdu oikeassa elämässä! :D Käsittääkseni tuohon toksoplasmoosiin ei oikein Suomessa kuole lapsia, ja jos kuoleekin, he ovat saaneet ko. loistartunnan jo kohdussa. (EDIT: oli ihan pakko siirtää tästä kohtaa pois asiattomaan koloon lipsahtanut hymiö.)

    Minusta tuntuu että joko minusta tai veljestäni, tahdikkaasti en nyt muista kummasta, on/oli valokuva jossa nuollaan kuraa lastenrattaista. Vähän kyseenalaistan vanhempien päätöstä ottaa mieluummin tästä kuva kuin estää toimen jatkuminen. En muuten ikinä tule ymmärtämään miten evoluutio on sallinut pikkulasten "maistelen kaikkea ja päätän sitten" -maailmaanorientoitumisen, mutta selvästi se kuitenkin on luultua vaarattomampaa. Onhan se ällöttävää, mutta olisin itsekin enemmän huolissani lasinsiruista ja huumeneuloista. Omilla ja mummoloiden ja mökkien pihoilla sitä varmaan turvallisinta on tästäkin syystä möyrytä. :)

    Ihanaa lomailua. <3 Täti tuo sitten tuliaisia kunhan pääsette takaisin kotiin. Siinä vaiheessa voidaan varmaan tulla kylään ihan pyörien voimin. :)

    ReplyDelete
  5. Mä pistin lapsen hiekkalaatikkoon heti kun se osasi istua eli viisikuisena. Siellä se lappaa hiekkaa napaansa onnellisena ja imeskelee tikkuja.
    Miten toksoplasmoosiin voi kuolla kun se on vaarallinen vain sikiöille? Toksoplasoomsin saa kaikista suurimmalla todennäköisyydellä raa'asta lihasta. Kai sen voi saada mullasta ilman kissaakin, eikös se ole maaperän bakteeri, joka siirtyy hiirestä kissaan ja takaisin maahan? No en mä tiiä, mut ei siihen kuole.
    Sen jälkeen kun lapsi oppi konttimaan, ei sitä ole pidellyt mikään. Lasken maahan aina kuin mahdollista, aika ankeeta olis olla laskematta.
    Tänään se konttasi meressä, ihan vaan siinä rantaviivassa siis, kaikki vaatteet päällä. Ja kaiveli vedestä kiviä ja työnsi niitä suuhunsa.
    Se on sitä vastustuskykyä kuulkaa. ;)

    ReplyDelete
  6. Olisi varmaan pitänyt heittää pari hymiötä kommenttiini mukaan... ;)

    ReplyDelete
  7. Sandy, no sitä minäkin! Ja onhan se tosiaan ihana. Jos kohta hiekkainen.

    Suvi, onnea on vertaistuki ja se, ettei ole yksin. Huumeneulat on masentava pointti, mutta onneksi tuolla mökillä ovat epätodennäköisiä. Tunnistan myös absurdit kammot; niistä on yllättävän vaikea päästää irti, etenkin minun, joka olen lievästi pakko-oireinen :D (Älä huoli hymiöiden puutteesta ;)

    Kew, no siis ihan ehdottomasti minäkin tuossa tilanteessa ottaisin kuvan :D Olisipa kiva nähdä pian! Huomautan vielä, että tuliaiset eivät ole mikään sisäänpääsymaksu; olette muutenkin erittäin tervetulleita.

    Veera, nostan hattua - mulla meinaa pää luhistua hiekkalaatikolla, ja nytkin piti ihan erikseen harjoitella keskittymistä ja sitä, että jaksaa vaan istuskella vieressä mitään tekemättä. Tai no, en tiedä meinaako pää luhistua hiekkiksellä koska olen tähän asti vältellyt sitä kuin ruttoa, itsekkäästi kuin mikä.

    Meressä konttaaminen oli varmasti huippua! Me dipattiin muksu järveen, mutta mökillä ei ole matalaa rantaa tarjolla omaehtoista tutustumista ajatellen.

    ReplyDelete
  8. Tämän päivän lehteä lukiessa huvitti kun huomasin tämän pikku-uutisen, ja on tietty ihan pakko linkittää nettiversion tiivistelmä jutusta: http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194759832778/artikkeli/ihmisille+vaarallinen+loinen+yleinen+suomalaisilla+kissoilla.html :D

    ReplyDelete
  9. :D

    Riskeistähän tuossa on tietysti kysymys. Olen kuullut väitettävän, että sikiökuolleisuus Singaporessa on Suomea pienempää, koska siellä ei pidetä hyvänä, että raskaana olevilla on katti kotona. Suomessa kehotetaan olemaan siivoamatta kissanhiekkalaatikoita paksuna.

    Huomautan nyt kuitenkin, että kaikki yllämainittu perustuu keskusteluun kaverin kanssa enkä voi tahi aio osoittaa mitään lähdeviitteitä...

    ReplyDelete

Note: Only a member of this blog may post a comment.