Ahdistaa, perkele

Haluaisin aloittaa kertomalla ensin oman kantani, jotta nyt ei jää jollekulle epäselväksi:

1. Sukupuolineutraali avioliittolaki on saatava.
2. Avoin kirje aiheesta on erittäin hyvä (ja erittäin käyttökelpoinen, jos ei jaksa vaikka itse miettiä kaikkia argumentteja joka kerta uudestaan.)

Mutta voi Kristus, että voin kerta toisensa jälkeen ahdistua siitä, että ihan oikeasti elämme valtiossa/yhteiskunnassa, jossa tämä keskustelu on ihan vakavissaan käytävä kerran puolessa vuodessa. Että ihan oikeasti on ihmisiä, joiden mielestä tässä on jotain keskustelemista. Ja että tämän seurauksena joka saatanan kerta, kun keskustelu aiheesta alkaa, pitää sosiaalisessa mediassa ilmaista oma kantansa selkeästi ja kovaäänisesti.

Tämä ahdistaa jollakin tasolla, jota en oikein edes osaa selittää. Tuntuu vähän samalta kuin jos säännöllisin väliajoin pitäisi käydä selittämässä Facebookissa, että minustakin hengittäminen on ruumiintoimintona erinomaisen ok.

WTF maailma. En jaksa enää.