Olen elänyt viime päivät sellaisessa hieman tärisevässä, leijailevassa mielentilassa, joka voi käytännössä tarkoittaa vain yhtä asiaa: lankalähetykset ovat tulleet perille.
Ensimmäisenä talon saavutti Holst Garnin Coast, Titityystä. Taivaallista! Yleisesti ottaen en voi sietää puuvillaa, mutta sekoitteena olen sitä tähän asti suvainnut. Coast vei suvaitsemisen astetta pidemmälle - olen rakastunut.
Tästä piti tulla Folded, mutta kun tarpeeksi vatuloin, eteen käveli jotain vielä parempaa. Win-win. Väännän lovemost-langasta lovemost-mallin mukaista paitaa onnesta soikeana - luulen, että kokaiinin käyttäjät voivat päästä lähelle euforiaani, mutta vain lähelle.
Äiti, ihmisistä parhain, toimitti myös lankaa. Epätyypillisen värikkäät langat ovat kuin karkkeja, tai sovitaan marjoja, kansanterveyden nimissä - oranssit sävyt Gjestalin Maijaa, visioin raidallisia villasukkia, ja vaaleanpunaiset Wetterhoffin Akselia, rohdinpellavaa. Rohdinpellavalangan voisi kuvitella olevan ikävää neulottavaa, vaan mitä vielä. Tein siitä viime kesänä topin, sekin on aivan lovemost. Näistä tulee huiveja. Aion kyllä tehdä Akselista vielä paidankin. Suuret on suunnitelmat.
Toistakin pellavalankaa piti saada. Shibuilla oli pari mahtavaa mallia, joihin oli toki pakko tilata se oikea lanka. Lovemost, lovemost. Shibui Linen on ihan hämmentävästi kehrätty, en ymmärrä ollenkaan miten tämä on tehty, mutta rrrrrakkauteeni se ei vaikuta. Huomaatte, että värit ovat itselleni tyypillisen irrottelevaiset harmaa ja harmaa.
Shibuit piti tilata Jenkeistä ja tulliselvittää. Kiristelin hampaitani hieman (mutta vain hieman) kun valmistusmaaksi oli merkitty Italia - lankaa pitäisi siis teoriassa saada jostain EU:n sisältäkin. Ilmiantakaa heti jos tiedätte, jotta voin tilata tätä lisää mutta halvemmalla. Tai nopeammin. Sekin on arvo.
Oi tätä rakkauden määrää! Onni on kasakaupalla ihanaa lankaa!
PS. Nyt joku voisi kuvitella, että tällä kaikella on jotain tekemistä sen kanssa, että munasolun luovutukseen liittyvät hormonipitoiset hoidot saavat mielialani heittelemään. Näin ei ole. Hoidot toki saavat normaaliolosuhteissa mitä tasaisimman mielialani heittelemään, mutta lankaeuforia olisi omituista vain, jos sitä tällaisessa tilanteessa ei esiintyisi.
Hei siis sulla on nyt meneillään matka kohti munasolun luovutusta? Olisi todella kiinnostavaa kuulla siitä lisää.
ReplyDelete(ja niin, lanka-euforia on täysin mulle tuntematonta, mutta leijailusi taso muistuttaa lähinnä sitä, kun pääsen pelaamaan (tietokonepelejä) pitkästä aikaa, tai saan jonkun piiiitkään odotetun pelin käsiini :)
ReplyDeleteLankaeuforia on parasta <3 Kunhan sana tuon paidan valmiiksi aion tehdä itselleni jotain ihanaa jostain tosi ihanasta langasta.
ReplyDeleteps. Siistiä!
Lydas, minäpä kirjoitan siitä lisää kunhan ehdin.
ReplyDeleteLankaeuforialle ei vedä mikään vertoja :D Mutta okei, eri tavalla hyviä juttuja on varmasti olemassa. Myönnän.
Linnea, ehdottomasti. Ihana lanka on avainsana - jos neuletyöhön käyttää päiviä elämästään, langan pitää olla IHANAA :D
Vastuuntunnotonta käytöstä esitellä tällaisia ihanuuksia! Miten tässä nyt repeää lankaostoksille ja neulomaan, kun ei suihkuunkaan ehdi?
ReplyDeleteOi, euforiatäpinät! <3 Olen onnellinen onnellisuutesi vuoksi. :)
Löytyisköhän jostain jotain ihanaa korallinväristä* lankaa... Henkilölle joka ei osaa edes kunnolla neuloa, mutta kun sun hehkutus iski johonkin kevääksijotainkivaauutta-hermoon :D
ReplyDelete* Mä vahingossa hullaannuin koralliin virallisesti viime viikolla. Kohtalokasta shoppailua.
VARMASTI! Mitä etsitään? Villaa? Silkkiä? Puuvillaa? Pellavaa?
ReplyDeleteVoi lankakauppojen autuutta <3
Kerro lisää koralliasiasta. Mikä hullaannutti?
PS. Käy siellä Kerässä, sinä onnekas Tampereen neito.
Liina, nämä sun lanka- ja neulepostaukset on ihan parhaita! Kuten STD, mäkin pääsen näiden kautta lankaeuforiaan, vaikka omista käsistä ei juuri nyt synny mitään. Kauniita lankoja! Kiitos, pelastit mun kuumehoureisen päivän!
ReplyDeleteMä en osaa sanoa langan materiaalivalinnoista mitään, kun ei ole käyttötarkoitustakaan tiedossa, mut ehkä mitä tahansa muuta kuin villaa :D
ReplyDeleteEn osaa sanoa myöskään, mikä korallissa hullannuutti, mutta voin kertoa miten se hullaantuminen tapahtui. Kävin nimittäin viime viikolla pitkästä aikaa kaupungilla yksinäni. Pistäydyin ekaksi Stockalle ja vaelsin asusteosastolle. Silmäni osuivat akryyliseen neulebaskeriin & rinkulakaulahuiviin, joita oli tarjolla väreissä persikka ja koralli. Varsinkin korallia katsoessani mä ajattelin, että onpa karsea väri, niin ysäriä ja kaikkee. Loogisesti sovitin baskeria ja kaularinkulajuttua ja ihastuin ja ostin kevättä tuomaan (kyllä, kevät tulee aikanaan, mutta sitä voi silti kannustaa ja hoputtaa). Niin härski väri että se on jo hieno! Ihana!
Seuraavaksi kävelin Seppälään ostamaan housuja. Ostin mm. korallinvärisen topin. Tässä vaiheessa mulla oli mennyt rahaa jo niin paljon, että ajattelin että menenpä kahville ja sitten ehkä aika pian kotiin. Kohtalokkaasti matkan varrella oli Esprit, ja poikkesin kuin poikkesinkin putiikkiin katsomaan kevään uutuuksia, vaikka mitään vaatetarvetta ei ollut. Kunhan menin ns. haistelemaan atmosfääriä. Ja ostin korallinvärisen paidan, kun mullahan oli jo siihen sopivanvärinen toppikin aluspaidaksi ja kaikkee.
Näin se tapahtui. Ja nyt mietin, että mistähän löytäisin kivan korallinvärisen kynsilakan kevääksi/kesäksi. Sellaisen jossa ei ole mitään metallinhohtoa tai helmiäistä, ettei ole liian Tyttökullat-henkinen. Huoh :D
Yllä olevasta johtuen en ehkä uskalla mennä sinne Kerään. Sieltä voisi lähteä mukaan mitä tahansa.
(Tää sun blogi on kyllä eri kätevä, kun voin tulla tänne kertomaan asioista joista haluaisin blogata mutta joista en saa postausta aikaiseksi. Tai en tiedä voinko, mutta tulen :D)
Mitä ihmettä, Hippiäisen kommentti meni jostain syystä ohi! Facepalm. Kas, lankaostokset voi hoitaa netissä, eikä kukaan paheksu, vaikka hiukset olisi pesemättä :D
ReplyDeleteNeulomisjuttu on kyllä vaikea, jos ei saa käsiä vapaaksi. Se on semisti haastavaa silleenkin, että lapsi istuu sylissä. Kokeiltu on. Hmmm.
Leopardikuningatar, ihanaa! Koen olevani vallan parantajatar :D Toivottavasti olo pian helpottaa!
Suvi, kaikkea korallia on siis löytynyt! Yritän täällä juuri hahmottaa, mikä ero on persikalla ja korallilla, olen tälleen vähän vajavainen. Mutta varmasti joku, olennainen, en nyt vain juuri muista :)
Mä en osaa tuohon kynsilakka-asiaan sanoa mitään. Paitsi, että Sokos myy niitä Essien lakkoja kaikissa mahdollisissa väreissä, oisko siellä? Itsehän en ikinä ehdi lakata kynsiä, koska neulominen ei onnistu kuivumista odotellessa...
Hyvä jos blogista on iloa :D
Se hyvä puoli talvessa on, että pipo. ;) Pitääpä kokeilla jossain välissä tutkailla, mitä mahtavuuksia netin ihmemaailmasta saisi kaiveltua. Tosin hipelöintimahdollisuus on puolet ostopäätöstä!
ReplyDeleteOlen vakaasti sitä mieltä, että eroahdistus menee joskus ohi. Kun se niin tekee, minä luen ja neulon ja syön ja olen. Ihan Itse ja Yksin.
Liina, korallin ja persikan ero on luullakseni siinä, että koralli on pinkimpi ja persikka oranssimpi/puuterisempi ja kai sitten vähän hillitympi kuin koralli. (Piti oikein tarkistaa ja kyllä, tuossa ei lue missään kohtaa pimppi. On vain paljon komparatiivia :D)
ReplyDelete(Vai onko tää nyt sarjaa "Mitä eroa on beigellä ja peessillä"? Toivoakseni ei :D)
Kaappiin se korallinvärinen kynsilakkakin mullakin varmaan jäisi, hyvällä säkällä avaamattomana, jos sellaisen jostain löytäisin. Mutta jotenkin ajatus korallinvärisestä kynsilakasta lämmittää mieltä. Jos se vaikka olisi se ratkaiseva tekijä kevään/kevätmielisyyden saapumisen suhteen ja toimisi siten ponnahduslautana kesään.
Hippiäinen, mä oon paatunut ja maltan jättää hipelöinnin odottamaan postin tuloa :D
ReplyDeleteKyllä se joskus meneekin ohi. Meillä oli eilen ihan outoa kun päiväkodin jälkeen lapsi leikki tyytyväisenä omiaan ja minä sain tehdä ruokaa kenenkään roikkumatta jalassa. Olikohan hän tyttäreni vai joku bodysnatcher?
Suvi, laske minut tässä tapauksessa korallileiriin! Ja jos ostaa kynsilakan, on velvollinen käyttämään sitä ainakin kerran.
Äh, nyt tuli syyllisyydenpistos. Muistan selvästi, etten ole täyttänyt kaikkia velvollisuuksiani kynsilakan suhteen.
Tälläisesta rakkaudesta ja onnesta minäkin ymmärrän jotain :)
ReplyDeleteNiin, eikö olekin IHANAA :D Tuskin ehdin tältä kaikelta hipelöinniltäni edes neulomaan :D
ReplyDelete