Kiitos suositun illuusion siitä, että kymmenesosa lohjalaismuksuista ei pääse ikinä lomalle, viime päivinä on keskusteltu. Yksi niistä asioista, joista on keskusteltu, ovat kellokortit päiväkodissa.
Meillähän sellainen on. Olemme kokeilupäiväkodin asiakkaita: avainnippuun lisättiin syksymmällä lätkä, jota piti esitellä päiväkodin työntekijän puhelimelle mennen, tullen ja palatessa. Kaksi viikkoa. Sitten kaikki unohtivat käyttää sitä.
Miksi?
Minä olen sillä tavalla erikoinen yksilö, että pidän laitteista, jotka sanovat "piip". (Silläkin tavalla olen erikoinen, että tunnustan tämän netissä.) Tästä huolimatta minustakin lätkä oli ihan idioottimainen keksintö.
Ensinnäkään siitä ei ole mitään hyötyä kellekään käyttäjistä. Siitä on hyötyä vain jollekulle toimistohenkilölle, jonka toimisto sijaitsee melko kaukana päiväkodista. Tarkalleen ottaen siitä ei ole hyötyä edes edellämainitulle toimistohenkilölle, sillä hänen saamansa data on sutta ja sekundaa, mutta hän sentään teoriassa voisi hyötyä.
Päiväkodin työntekijän hommiin kellokorttilätkä ei tuo helpotusta, eikä siitä todellakaan ole vanhemmallekaan riemua, sillä kellokorttiin kirjatut tunnit eivät vaikuta mihinkään. Toistaiseksi ainoa käytännön vaikutus, joka hommasta on ollut on se, että niinä päivinä kun lätkää on käytetty, keskustelun painopiste on siirtynyt lapsen päivästä siihen, miksei se juuttaan puhelin voi taaskaan toimia.
Tekninen testaus voidaan suorittaa* jossain muualla kuin käyttöympäristössä; käyttökontekstissa suoritettu kokeilu yllättää kaikki suuresti osoittamalla, että uusille teknologioille olisi hyvä olla jonkin sortin funktio käyttäjiensä arjessa. Siis muukin kuin ylhäältä saneltu pakko.
Yksi hyvä funktio olisi tietenkin se, että lapsen päivähoitomaksu pienenisi, mikäli kellokortti osoittaisi hänen viettävän maksuperustettaan merkittävästi vähemmän aikaa hoidossa. Sitä odotellessa. (Ja kuten tuolla Täti-ihmisen tontilla sanoin, meitä tämä tuskin auttaisi, mutta olisin valmis käyttämään kellokorttia, jos siitä olisi hyötyä edes jollekulle.)
* Ja olisi tosi kiva, jos viitsisitte.
Meillähän sellainen on. Olemme kokeilupäiväkodin asiakkaita: avainnippuun lisättiin syksymmällä lätkä, jota piti esitellä päiväkodin työntekijän puhelimelle mennen, tullen ja palatessa. Kaksi viikkoa. Sitten kaikki unohtivat käyttää sitä.
Miksi?
Minä olen sillä tavalla erikoinen yksilö, että pidän laitteista, jotka sanovat "piip". (Silläkin tavalla olen erikoinen, että tunnustan tämän netissä.) Tästä huolimatta minustakin lätkä oli ihan idioottimainen keksintö.
Ensinnäkään siitä ei ole mitään hyötyä kellekään käyttäjistä. Siitä on hyötyä vain jollekulle toimistohenkilölle, jonka toimisto sijaitsee melko kaukana päiväkodista. Tarkalleen ottaen siitä ei ole hyötyä edes edellämainitulle toimistohenkilölle, sillä hänen saamansa data on sutta ja sekundaa, mutta hän sentään teoriassa voisi hyötyä.
Päiväkodin työntekijän hommiin kellokorttilätkä ei tuo helpotusta, eikä siitä todellakaan ole vanhemmallekaan riemua, sillä kellokorttiin kirjatut tunnit eivät vaikuta mihinkään. Toistaiseksi ainoa käytännön vaikutus, joka hommasta on ollut on se, että niinä päivinä kun lätkää on käytetty, keskustelun painopiste on siirtynyt lapsen päivästä siihen, miksei se juuttaan puhelin voi taaskaan toimia.
Tekninen testaus voidaan suorittaa* jossain muualla kuin käyttöympäristössä; käyttökontekstissa suoritettu kokeilu yllättää kaikki suuresti osoittamalla, että uusille teknologioille olisi hyvä olla jonkin sortin funktio käyttäjiensä arjessa. Siis muukin kuin ylhäältä saneltu pakko.
Yksi hyvä funktio olisi tietenkin se, että lapsen päivähoitomaksu pienenisi, mikäli kellokortti osoittaisi hänen viettävän maksuperustettaan merkittävästi vähemmän aikaa hoidossa. Sitä odotellessa. (Ja kuten tuolla Täti-ihmisen tontilla sanoin, meitä tämä tuskin auttaisi, mutta olisin valmis käyttämään kellokorttia, jos siitä olisi hyötyä edes jollekulle.)
* Ja olisi tosi kiva, jos viitsisitte.
No onpas kerrassaan hölmöä, että kokeilu = pelleily.
ReplyDeleteMinäkin taannoin spekuloin tuota kellokorttiasiaa meidän kannalta ja arvelin sen olevan positiivinen juttu, jos joskus tänne meille rantautuisi. En silloin tiennytkään,
että siellä naapurikylässä on tätä jo kokeiluasteella. Se antaa toivoa, että voisivat tulla tännekin joskus. Tosin tuskinpa meidän mukula enää on tarhassa, kun sellaista tapahtuu.
Meillä on kanssa toi "kokeilu". Mulla on ne kaks korttia jossain eri takkien taskuissa ja varmaan ihan hukassa.
ReplyDeleteNiitä ei oo ekan kuukauden jälkeen jaksettu kysellä, kun ei siellä kukaan kerkiä leimaamaan tullessa eikä varsinkaan lähtiessä, jos osa porukasta on pihalla ja osa sisällä. Susi jo syntyessään.
LQ, mulla on vakaa usko siihen, että kellokortti olisi hyvinkin positiivinen asia, jos se joko ratkaisisi jonkun työntekijöiden kohtaamaan ongelman TAI auttaisi vanhempia jossain TAI, mikä parasta, auttaisi molempia. Nyt en ole ihan varma, mikä tämän kokeilun tarkoitus on. Sääli, koska tällä saadaan huono fiilis asiasta ihan lähtökohtaisesti.
ReplyDeletePidän peukkuja, että saatte sinne toimivan systeemin hetikohta!
Periaatteen Nainen, mulla on tosiaan avainnipussa. Ai, sen unohdin sanoa, että lapsesta se lätkä on tosi hauska, se ryöstää mun avaimet ja lähestyy kännykkää ilmoittaen "PIIPPIIP!" (Ilmeisesti naapuriryhmässä ovat aktiivisempia käyttäjiä.)
Sitten on avaimet hukassa.
Niin, kokeiluna tämä on tosiaan munkin mielestä vähän susi, mikä on sääli, koska järkevästi toteutettuna tästä olisi voinut saada zombiviruksen lailla leviävän ilmiön, jonka joko vanhemmat tai työntekijät haluavat ottaa käyttöön.
Kannattais siellä kaupungillakin tutustua palvelutuotantoon hieman käyttäjälähtöisemmin. Minä tulen vaikka pitämään workshoppia, kyllä alkaa tämän uhkakuvan myötä henkilökohtaista kiinnostusta varmasti löytyä.
Kuulostaa hyödylliseltä ja hyvin toteutetulta! Olette kai saaneet keltaiselle paperille monistetun tiedotteen siitä mihin kokeilua käytetään? Toteutuneiden tuntien tallentamiseen, minkä pohjalta kellokorttimenettelyä voitaisiin pohtia ja kehittää? Vai sen piippaavan lätkän toimivuuden testaamiseen?
ReplyDeleteJa tosiaan, missä porkkana? Kenen tuntimäärä laskee alimmas ilmoitettuun nähden voittaa tämän kuun päivähoidon ilmaiseksi?!
Yksi asia mitä mä en ole muuten kellokorttisysteemissa tajunnut on, että miten hyöty viedään resurssointiin. Kun jos sairaspäivistä ja muista ennaltailmoittamattomista poissaoloista saa ns. rahat takaisin, ei systeemillä vapaudu yhtään lisäpaikkoja/henkilöresursseja, jotka kuitenkin pitää suunnitella ennaltailmoitetun mukaan. Eli onko tosiaan niin, että tässä haetaan *vain* hoitopäivän lyhentämistä, ei päivähoidon tehostamista? Voiko olla niin....?
Tässä Iltalehden lainaus Hesarin uutisesta: Päiväkotien kellokortit lyhentävät hoitoaikaa.
ReplyDeleteJutun esimerkeissä kellokorttien käyttö vaikuttaa laskutukseen. Raha näköjään motivoi vanhempia tehokkasti, tehokkaammin kuin lasten hyvinvointi tai mahdollisuus olla omien lasten kanssa? ;)
Olisihan se hyvä, että ne lapset, joiden ei tarvitse vanhempien työn takia olla päiväkodissa, olisivat siellä mahdollisimman lyhyen päivän. Samoin, jos joku on sopinut lyhyemmästä hoitoajasta, tällä voidaan valvoa, että sovittuja aikoja ei rikota. Erinomaista.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013022016697173_pr.shtml
Vitsi mä kyllä toivoisin että ne oikeasti toimivat kellokortti-systeemit tulisi... me edustetaan just sitä perhettä kenelle siitä olisi hyötyä.
ReplyDeleteTäti-ihminen, ei olla! Voi kun voisin kertoa jollekulle, miten tällainen kannattaisi tehdä. Nngnnggn.
ReplyDeleteAika hyvä porkkanaehdotus :D Minäkään en kyllä ihan tajua, miten tuosta on hyötyä, koska käsittääkseni päivähoidon työntekijästä ei voida siirtää 10% naapuripäiväkotiin resurssiasioiden vuoksi, siitä seuraisi vain verenhukkaa ja pahaa mieltä. Olen tätä melko lailla pohtinut sitten viime syksyn, enkä edelleenkään ymmärrä.
Pelkän laskennallisen mallin datan keruuseen koko homma on liian raskas.
Perunalastu, en ollenkaan epäile tuota! Jos siis kellokortti vaikuttaa johonkin, kuten se meillä ei vaikuta.
Vaikutusmekanismia en ihan henkilökohtaisesti ymmärrä, koska nytkin kiidän pää kolmantena jalkana hakemaan lasta hoidosta. Hyvä on, pyrin tekemään omassa päivähoidossani joitakin minuutteja plussaa per päivä, koska kärsin sellaisesta illuusiosta, että sitten voimme joskus olla lapsen kanssa kokonaisen päivän kotona. Se taas ei ole finanssiasia. Mutta voihan olla, että jos tämä omiin tuloihimme vaikuttaisi, minäkin löytäisin arjen tehostamiskeinoja :D En tiedä, paha sanoa.
Kukkavarvas, pidän siis peukkuja sen puolesta, että tämä kokeilu lähtee pian liikkeelle ihan uudella puhdilla!
Mulle on kanssa ollu täysi mysteeri, miten päivähoitomaksu voitaisiin sitoa tuntimääriin. Laskeeko päivähoidon kustannus, vai subventoiko kunta sitten vaan suuremmalla osuudella niiden osalta, jotka maksavat vähemmän? Tehtäisiinkö kerättyjen tuntimäärien perusteella arvioita hoitajatarpeesta ensi kuulle? Ts. vähennetäänkö hoitajien työtunteja, jos lapset haetaan keskimäärin aiemmin?
ReplyDeleteYksilötasolla täällä omassa hoidossahan tuo on selkeetä: jos teen tänään puoli tuntia ekstraa, voin olla joskus puoli tuntia vähemmän töissä. Mutta ei se palkanmaksuun vaikuta eikä varmaan firman kiinteisiin kuluihinkaan. Pointti onkin juuri siinä, että se on joustava tili, joka pyritään loppuviimein pitämään nollassa, ei miinuksella tai plussalla.
Kokeiluun kokeilun vuoksi en ota kantaa, tuntuu niin ahdistavalta koko ajatus :D
Kuopiossa tämä on tarkoitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön. Kuulostaa siltä, että olisi syytä kerran vielä miettiä, että miten ja miksi se tehdään.
ReplyDeleteSurkeeta, että laitteita ei ole kunnolla testattu etukäteen ja vielä surkeampaa, ettei ns. business casea ole mietitty kuntoon.
Meidän perheen päiväkotitottumuksiin lätkä ei juurikaan vaikuttaisi, koska todella harvoin mennen tai tullen vitkutellaan mistään syystä. Käytännön toteutuksesta jäin myös miettimään tuota lätkäasiaa - meillä välillä lapsia vie tai hakee isovanhemmat, milläs ne piippaa? Ja tosiaan mitä niillä saldoilla sitten tehdään.
Henkilökohtaisesti kannatan kaikenlaisia kokeiluita, joskus niitä olisi syytä miettiä vähän pidemmälle, ennen kuin lähdetään sotkemaan n:n ihmisen työpäivää käytännöillä, jotka eivät toimi.
Lyön avaimenperästä vetoa, että tämä henkilö kaukana päiväkodista tulee olemaan ällikällä lyöty, kun hän huomaakin, ettei piippausaineisto ole sitä mitä piti. Jos hän sen huomaa.
Olettaisin, että tämä vaikuttaa eniten juuri niiden päiväkotikäyttöön, jotka ovat sopineet osa-aikahoidosta (en nyt muista tuntimääriä, mitä se oli per päivä) ja käytännössä kuitenkin ylittävät sovittuja tuntimääriä.
ReplyDeleteOlettaisin järjestelmän myös helpottavan henkilökunnan työvuorojen suunnittelua.
Ja meille tuo sopisi oikein hyvin, koska usein lapsi on käytännössä lyhyemmän ajan hoidossa, kuin mitä täysipäiväisen hoitopäivän minimituntimäärä on.
Sikuriina, juuri tuo on se itseänikin mietityttävä asia. Kun jotensakin minusta on vaikea uskoa, että tässä nyt ihan vain lapsen paras silmissä kiiluen liikkellä oltaisiin.
ReplyDeleteKäytettävyystesti kentällähän on mitä innostavin tapa selvittää homman toimivuus :D "Kuvitelkaa, että tästä nyt olisi jotain iloa" :D
Jennijee, mutta ehkä teillä se tehdään fiksusti? Eihän sitä kukaan sano, että siellä olisi samanlainen mittausta mittauksen vuoksi -asenne.
Ei meilläkään vitkutella lapsen hakemisessa. Jos jotain pitää hoitaa ilman muksua, niistän sen omasta työajasta, en lapseni.
Minäkin pidän lähtökohtaisesti kaikista kokeiluista, joten oma nihkeilyni vallan yllätti! :D No. Ehkä tästä vielä jotain järkevää saadaan irti. Eniten kyllä pelkään, ettei viesti mene päättävälle taholle perille. Ehkä pitää lähettää kirjelmä.
Perunalastu, varmaan juuri noin. Minäkin olisin muuten valmis käyttämään tätä, jos vaikka suurin osa vanhemmista hyötyisi! Hauskaa siis kuulla, että teille siitä olisi iloa.
Jos tämä helpottaisi henkilökunnan työvuorojen suunnittelua, olisin myös sen kannalla, mutta jotenkin käytännössä en aivan näe, miten se toimii. Ellei nyt sattumalta jossain ole aivan selkeä kuvio, jossa perjantaina kaikki lapset on haettu kolmeen mennessä, mutta maanantaina useimmat ovat paikalla viiteen, tjsp. Mutta noinkohan on?