Ylläoleva otsikointi on vain pientä esimakua siitä, millaisiin otsikoinnin taidonnäytteisiin kykenen.
Nukuttaa ihan vietävästi, mutten voi mennä nukkumaan, koska telkkarissa sinivalkoiset ukkelit ottavat urheasti turpaan punakeltaisilta ukkeleilta, jos kohta tilanne on toistaiseksi tasan, vaikka 30% peliajasta on jo takana, että voihan tässä käydä vielä vaikka mitä.
Minulla on nyt lääkärin määräys mennä astmakokeisiin joskus syksymmällä, ja - olennaisemmin - olla ottamatta koiraa lenkille, alkaen heti. VOI VOI. Koiran kanssa juokseminen on ihan perkeleellisen ärsyttävää, varmaan koirasta myös. Voitte varmaan kuvitella kiskomistaistelumme ja kirosanojeni luonteen ilman tämän yksityiskohtaisempaa selostusta.
Koiraa ei saa siis ottaa lenkille, koska hartiani ovat jälleen tulehtuneet ja jumissa, eikä pää käänny.
Sain myös relaksantteja, jotka vaikuttavat uneen alkuyöstä myönteisesti ja loppuyöstä kielteisesti ja seuraavan päivän valokuvauksellisuuteen aivan järjettömän kielteisesti, mikä on kiusallista jos on sopinut valokuvausaiheiset treffit kaupunginkirjaston kirjablogikampanjaan liittyen. Ikään kuin poseeraaminen olisi jotenkin niin hauskaa ja luontaista, että olisin kaivannut ylimääräisiä, maihareiden jalkaan sopimiseen liittyviä haasteita.
Särkylääkkeiden saralla pätevimmäksi ratkaisuksi on osoittautunut pussillinen korventavan tulisia sipsejä, joiden jälkeisessä endorfiiniryöpyssä ei luultavasti kauheasti haittaisi, vaikka hai kävisi puremassa käden irti.
Että enköhän taas huomenna kykene koirattomalle lenkille (olettaen toki, ettei vatsalaukkuni sano sopimustaan irti, re: korventavan tuliset sipsit.)
Ja ai niin! Laitoin palautetta kaupunkisuunnitteluvirastolle, aiheena oli Herttoniemen kirjaston siirto. Siitähän on täällä kai kovasti otettu kierroksia, teipattu lappuja puhelinpylväisiin ja sen sellaista. Mutta minä olen kaupunkisuunnittelijan tytär, ja pidän muutoksista. Etenkin sellaisista muutoksista, jotka tuovat kirjastoja liikenteen solmukohtiin.
Palautteeni kirjaston siirtoa koskien olikin niin kehuva, että vaikutti varmaan jo sarkastiselta (mutta ei kyllä ollut.)
Mä en tiedä ootko noissa Herttoniemen äitien FB-ryhmissä, mutta siellähän ollaan sitten sitä mieltä että nuoriso alkaa heti vetää heroiinia kun niiden kirjasto siirretään metrikselle. Huoh.
ReplyDeleteSiellä sitten voit myydä sun käyttämättä jääneet relaksantit.
No voi nyt ... LOL :D Helpolla menee, se nuoriso.
ReplyDeleteIlmeistä on, etten ole Herttoniemen äitien FB-ryhmässä, enkä tämän perusteella tule siellä koskaan olemaankaan :D Toisaalta tietenkin, jos sieltä tällaisia relaksanttibisnesmahdollisuuksia tarjoutuu...
Möyhösin jo Facebookissa eilen, että pelkotiloihin perustuva muutosvastarinta on jotenkin rasittavanpuoleista, ja nyt kävi niin, että olen vielä tänäänkin sitä mieltä.
Luulen, että meidän koirat on jotain sukulaissieluja, tai sitten ne on telepaattisesti sopineet sabotoivansa Naisten Kympin osaltamme... ;)
ReplyDeleteMä voisin jopa puoltaa kirjaston siirron vastustamista, jos näillä vastustajilla olisi esittää yksikin järkevä peruste miksi sitä ei pitäisi siirtää. Ehkä ontuvin niistä kaikista on, että lapset joutuvat ottamaan bussin metroasemalle! Joo sinne onkin ihan melkein kilsa matkaa Kettutieltä ja kaikki herttoniemeläiset asuukin siinä ihan kulmilla..
ReplyDeleteMulle metris olis tietty parempi, ainakin sen melkein kilsan lähempänä. Tähän mennessä en ole kokenut minkäänlaista tuskaa sinne nykyiselle paikalle saakka lähtemisestä, ihan kävellen.
Vihreä Lintu, olen valmis uskomaan kumpaan tahansa tai oikeastaan molempiin yhtäaikaa :D
ReplyDeleteVeera, se metris on aika paljon parempi todella monelle ihmiselle, jotka eivät ehkä asu juuri Herttoniemen puolella, mutta mitä siitä. Voisihan sitä joskus katsoa asioita laajemminkin. Olisi ihan kiva, että esim. Herttoniemenrannastakin pääsisi kätevästi kirjastoon (ja sielläkin on kai ala-aste, eivätkö he saa käydä kirjastossa, en ymmärrä.)
Minustakin se bussiargumentti on kummallinen, esimerkiksi Herttoniemen ala-asteelta matka ei ihan merkittävästi pitene ja on jo nyt käveltävissä hiljaisia teitä ja kevyen liikenteen väyliä pitkin. Ja kävely tekee ihmiselle hyvää.
Mä en lähtökohtaisesti ikinä ole puoltamassa vastustuksia, jotka kumpuaa silkasta muutospelosta, mutta varmaan kohta joudun itse tilanteeseen, jossa pyörrän kaikki pyhät puheeni. Voitte sitten muistuttaa tästä! :D
Moi! Mulla ei ole Herttoniemen kirjastosta mitään mielipidettä mutta tulin ilmoittautumaan lukijaksi. Klikkasin tänne jonkun toisen blogin kautta ja tykkäsin. Siispä jatkossa seurailen ja kommentoinkin. t. Leijis
ReplyDeleteOu nou tulehdusjumi! >.< Ja sympatiseeraan niin maan per... kovasti tuota koiran kanssa "lenkkeilyä". Mulla on selkä ja hartiat kestoromuna, kiitos Pupunaattorin vauhkon "hei toi haju pitää päästä haistamaan NYT!" -rimpuilun. Tartteis vissiin kävelyttää koira ensin ja lähteä sitten yksinään lenkkeilemään, mutta a) aika ja b) voimat.
ReplyDeleteLeijonalapsen äiti, hertzlig... okei, unohdetaan. Sydämellisesti tervetuloa! Kiva, jos tyyli miellyttää!
ReplyDeleteHerttoniemen kirjastosta ei tarvitse olla mielipidettä, mutta kirjastolaitokseen myönteisesti suhtautuvista diggaan :D
Hippiäinen, luin juuri tuolta sun tontilta, että teidän koirallahan on sitä elopainoa jo ihan kunnollakin - miten ihmeessä tuollaista massaa edes pitelee? Niin niin, 16 kg ei muka ole paljon, paitsi että kun se on pelkkää lihasta ja päättäväisyyttä, meinaa jäädä saappaat hankeen kun tempautuu hihnan perään.
Ajattelin btw ehkä investoida juoksuvyöhön. Jos se on hyvä, ilmoitan asiasta sinnekin. Ehkä siitä on apua hartiaongelmiimme?
Koiran voi ehkä ottaa mukaan juoksulenkille, jos hankkii juoksuvyön! Itse suosin sitä (sellaisen simppelin, joskin täysin toimivan, saa hyvinkin halvalla). Sen lisäksi, ettei olkapää mene sijoiltaa nykimisestä saa hyvän keskivartalotreenin, kun yrittää pysyä pystyssä, vaikka koira vetää millon mihinkin suuntaan :)
ReplyDeleteJa kas, nyt vasta huomasin, että olet tätä asiaa jo pohtuínut tuossa ylempänä. En jaksa enää muokata tätä tekstiä, toimikoot tämä ajatuksellesi tukena.
Joo, musta jopa tuntuu, että me ollaan aiheesta joskus puhuttukin! Olen päässyt tässä harkinnassani jo vaiheeseen "heti ostan, jos eläinkauppaan satun, ja muistan koko asian" :D Onneksi juoksen vähän nopeammin kuin teen ostopäätöksiä (en paljon, vähän.)
ReplyDeleteTosin nyt toi keskivartalotreeni ei kuulosta hyvältä :D Mutta eiköhän satunnainen juoksulenkki tee El Piskillekin oikein hyvää.
(Täniltaisen juoksun jälkeen harjoitin taistelulajeja ja pesin koiran. Ajattelin, että ymmärrät tuskani.)
Jos investoit, raportoi välittömästi ja yksityiskohtaisesti!
ReplyDeleteYhden miehen tutun kokemukset metsästyskoiran taluttamisesta juoksuvyön kanssa olivat vähintäänkin arveluttavan kuuloiset (tosin sairausloma ja sängystäpoistumiskielto kieltämättä kelpaisivat juuri nyt), mutta hänellä olikin ajokoira. Tosin ehkä myös hitunen enemmän elopainoa ja lihasvoimaa kuin itselläni.
Sen teen!
ReplyDeleteKävin eilen hierojalla, ja hänen mielestään juoksuvyö on hieno ratkaisu. (Hän myös kertoi yksityiskohtaisesti, miten koira tulisi kasvattaa. Lähdin hieronnasta kevyemmin hartioin mutta raskaan syyllisyyden taakan musertamana :D)