Pages

05 March, 2015

Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä

Kollektiivisesti erilaisille markkinointitahoille haluaisin nyt tiedottaa, että se päivä, jota 8.3. vuosittain vietetään, ei ole "vaaleanpunaisten tuotteiden ja suklaan päivä", eikä myöskään "kylpytuotelahjapakkauksien päivä", eikä mikään muukaan "hemmottele rakasta naistasi" -päivä, vaan Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä.

Naisten oikeuksien.

Ja kansainvälisen rauhan! Sekin on hyvä juttu.

Facebookissa jo uhosin, etten aio enää ostaa mitään miltään puljulta, joka käyttää naistenpäivää syynä kaupata minulle tavaraa, mutta sitten huomasin, että
  1. Olen peruuttanut suuren osan kaikista sähköpostiuutiskirjeistäni, enkä täten tiedä, mitkä kaikki kaupalliset tahot syyllistyvät täydellisen yhteiskunnallisen selkärangan puutteeseen, mikä lässäyttää boikottini ikävällä tavalla (listalla on toistaiseksi Da Body Shop)
  2. 50% vastaanottamastani sähköpostimarkkinoinnista on kuitenkin ollut hyväksyttävää - Audible kauppasi feminististä kirjallisuutta. En kyllä tilannut sitäkään.
Entisessä työpaikassani - kuten ilmeisesti jo kaksi vuotta sitten marisin - järjestettiin juhlat naisille. Naistenpäivän kunniaksi. Sinne tuli muistaakseni pinkkiä skumppaa, mutta etenkin (tämän muistan kirkkaasti) pari verkostomarkkinointiperiaatteella toimivaa tahoa kauppaamaan meikkejä ja koruja. Haluaisin väittää, että oli tosi lähellä, etten mennyt aulaan pitämään palopuheita saippualaatikon päältä, mutta ei se kyllä ole totta. Itsekseni jupisin vain.

Lisäksi työnantaja tarjosi ruusut kaikille naisille. Mietin pitkään, miksei ruusurahoja olisi voitu lahjoittaa vaikka naisten lukutaidon projektille, mutta toisaalta, meitä naisia oli niin vähän, että ehkä sillä ei olisi opetettu kuin puolet aakkosista jollekulle angolalaiselle neitoselle.

Minusta olisi kuitenkin hyvä sitten sunnuntaina muistaa, että naisten oikeuksiin eivät varsinaisesti kuulu korut, meikit ja ruusut - vaikka nekin silloin tällöin ja sopivasti annosteltuina voivat olla kivoja juttuja, juuri naistenpäivänä ne ovat minusta jotakuinkin haitallisia - vaan lukutaito, rokotukset ja puhdas vesi, puhumattakaan esimerkiksi väkivallattomasta ilmapiiristä.

Tänä vuonna ajattelinkin lahjoittaa kylpytuotelahjapakkaukset ostamatta jättämällä säästyneet rahat johonkin naisten auttamisprojektiin.

Enkä kaipaa hemmotteluakaan.

18 comments:

  1. peukut tälle!

    Mouhasin eilen kotona, että on jotenkin alentuvaa /alentavaa juhlia naistenpäivää lahjomalla jollain kukkasilla, hajuvesillä ja suklaatilla. Jotenkin siihen malliin että "ihan kiva kun sulla on äänioikeus ja työoikeus mutta älä sillä vaivaa päätäsi, ota tyttö suklaatia. Ja keitä kahvit"

    Sen lisäksi en ole henk.koht. tehnyt oikeastaan mitään naisten oikeuksien edistämiseksi. Satunnaista mouhaamista lukuunottamatta.
    Niin että siitäkään syystä en ole lahjoja ansainnut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No enhän siis minäkään ole mitään tehnyt. Paitsi mouhonnut. Mutta jotain kai se on sekin, möykkä ja kiukuttelu.

      Mutta joo, etenkin tuo kaupallisuuden tuominen tähän - eihän se nyt varmasti siitä kerro, että taustalla olisi mikään tietoinen pyrkimys vesittää oikeasti tärkeää asiaa, tietenkin kyseessä on vain ahneuden ja opportunistisuuden kombo, mutta on se silti väärin.

      Delete
  2. pari havaintoa ja muistoa naistenpäivästä:

    - kukkakaupoissa myydään tosi mauttomia, huonosti yhdisteltyjä ja repsottavia kimppuja ”naistenpäiväkimppuina”, koska oletetaan, ettei miehet kuitenkaan osaa valita kukkia kunnolla vaan niille voi myydä kalliiseen hintaan sutta ja sekundaa.

    - mun entisellä duunipaikalla naistenpäivinä miehet aivan eri osastoilta tuli ruusujen kanssa halaamaan naisia. se oli todella kauheaa kaikille osapuolille, joutua tuntemattoman halaukseen, kiusaantuneisuus ja vaivaantuneisuus oli käsinkosketeltavaa

    - turussa järjestettiin ainakin aikoinaan naistenpäivänä nice day -niminen kaupallinen tapahtuma, jossa oli erilaisia meikki- ja koruesittelyitä, laihdutusopastusta ja vauvajuttuja. meikit, korut, laihdutus, vauvat. siinäpä jokaisen naisen elämän neljä pääasiaa.

    kyllä kääntyis emma goldman, rosa luxemburg, minna canth ja kaikki mahdolliset haudoissaan moisen hapatuksen edess.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi jeesus. Etenkin tuo sun entisen työpaikan muistelu saa ihmisen ehkä naistenpäivänä toivomaan lähinnä, ettei olisi ollenkaan nainen? Ai mutta miehethän kärsivät myös.

      Ja joo, mitäpä sitä muuta näin naisena kuin vauva-asioita hajuvesipilvessä. Just sitä mäkin oon aina elämältäni toivonut.

      Välillä kyllä tuntuu siltä, että ihmiskunta ansaitsee kaiken ikävän.

      Delete
  3. Mä olin joskus hetkellisesti ääneen pahoillani, etten saa ikinä naistenpäivänä kukkasia, johon puolisoni ja perheen johtava feministi ärähti, että meillä naistenpäivänä ei tueta kukkakauppaa vaan naisten oikeuksia. Niin justiinsa. Onneksi olen nainut itseäni fiksumman.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa silti, että perheenne johtava feministi on mies! Ja voihan sitä tulppaaneja ostaa itselleen kevään läpeensä, naistenpäivänä on sitten jo ihan kypsä siihen, että koko ajan maljakossa lilluu joku inha vaihtamatta jäänyt vesi.

      Mutta nyt silti epäilen, että you're selling yourself short.

      Delete
  4. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  5. Oon kauhea tuplakommentaattori! Syytän kyvyttömyyttäni käyttää tätä käsipuhelinrakkinetta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Älä nyt kuule kun tää kommenttien tulva luo mulle illuusion siitä, että blogini on hyvä ja suosittu!

      Delete
  6. Just näin! Näin just. Oikein oikein. Nyökyttelen täällä vaan. Kuohuttaa juuri noi "ota tyttö suklaata" ja laita ittes nätiksi, kun ei. Anteeksi tässä kommentissa ei ole mitään järkeä kun puhkun syvää ärtymystä ja toisaalta iloa siitä että niin moni fiksu nainen on sun kanssa samaa mieltä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nythän tästä onneksi puhuttiin aika paljon muutoinkin! Tai ainakin osui omaan silmään. Mutta jotenkin halvalla menee koko naisten päivä jos tässä vain hemmotteluun tyydytään.

      Meitä ärtyneitä naisihmisiä tarvitaan kyllä.

      Delete
  7. Olipa hyvä teksti! Koskaan missään työpaikallani ei ole naistenpäivää noteerattu, kas kun en ole töissä sunnuntaisin. Mutta kolehdin kerääminen kehittyvien maiden tyttöjen kouluttamiseen olisi kyllä parempi tapa juhlia kuin jaella ruusuja. Olet niin oikealla asialla!

    Olen melko varma, ettei omalla miehelläni ole mitään hajua siitä, mikä naistenpäivä on saati että se on lähettyvillä. Tämä ei haittaa minua. Ostin taannoin itse itselleni syntymäpäivälahjakäsilaukun (ja lankaa, hups), joka tuo minulle päivittäin enemmän iloa kuin kukkaset tai kylpypakkaus. Plus voi olla, että jos yrittäisin mankua mieheltä jotain naistenpäivämuistamista, se saattaisi olla sitä mieltä, että tässä huushollissa on nais(t)enpäivä tämän tästä. Sitten nauraisimme makeasti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Mutta eikös naistenpäivä ole aina 8.3. riippumatta siitä, mikä viikonpäivä on?

      Meilläkin mies tunnusti sitten luulleensa, että naistenpäivä oli lauantai. Ei se onneksi ole kauheasti yrittänytkään mitään hemmotteluhommia ikinä. Kerran toi kukkia, mutta nimesi ne viisaasti perjantaikukiksi.

      Yhdessä nauraminen on hyvä juttu ihan joka päivä!

      Delete
    2. Hyvä pointti, ja paljastaa kuinka perillä olenkaan koko naistenpäivästä. Sunnuntaihin mennessä olin nytkin taas jo unohtanut koko asian, eikä sitä noteerattu taloudessamme mitenkään. Edes lahjoittamalla rahaa tyttöjen kouluttamiseen, mutta se nyt ei onneksi ole niin päivän päälle.

      Delete
    3. Onneksi tyttöjä voi tosiaan kouluttaa - tai koulutusta tukea - ihan jokaisena päivänä :D

      Delete

Note: Only a member of this blog may post a comment.