27 March, 2020

Tänään olen...


  • ottanut vastaan tiedon yt-neuvottelujen tuloksista (kaksi kuukautta vapaita perjantaita, melkein itkin, enkä surusta) (paljon parempi kuin olisi voinut olla, lisäksi) (mutta oikeasti melkein itkin koska kaksi kuukautta vapaita perjantaita)
  • tehnyt webipalvelun konseptin kolmessa tunnissa nollasta 
  • itkenyt ihan oikeasti koska en päässyt koneelleni, vaikka oli äärimmäisen tärkeää vääntää webipalvelun konsepti nollasta pronto
  • yrittänyt lämmittää hernekeittoa, keittää kahvia ja lähettää viestiä lapsen opettajalle yhtä aikaa, epäonnistuen kahdessa kolmesta. Tai oikeastaan kaikissa, koska kahvin kohdeyleisölle ei ollut maitoa tarjolla.
En ole ikinä tehnyt työtä tähän tahtiin. En koskaan. Elämme jännittäviä aikoja. Tai siis minä ainakin elän.

Aion tehdä töitä viikonloppunakin.

26 March, 2020

Get out while the getting's good

Kuten Facebookissakin ilmoitin, olen aina halunnut sanoa "get out while the getting's good". Mutta toisaalta myös teimme niin eilen.

Ehkä vähän hätiköimme, mistä sitä tietää, mutta täällä sitä nyt istutaan Kanta-Hämeen sydämessä, alkukodissani, ja katsellaan paljaita omenapuita ikkunasta. Kyllä, niitä puita, joista tämä blogikin on saanut nimensä.

Viimeksi, kun meillä tehtiin kotona iso remontti, koira oli päivisin yksin kotona ja kakkaili sisälle. Sisälle kakkailu oli ärsyttävää, mutta se, mikä oli ihan aidosti kamalaa oli tajuta, miten hirveästi koira oli pelästynyt ja pelännyt meteliä.

Nyt oli aika selvää, että toiste emme tee samaa virhettä. Koiralle oli järjestelty sukulaisilta noin seitsemän erilaista hoitopaikkaa, ja sitten tuli korona.

And the rest is history.

En ihan aidosti koe, että tässä olisi ollut vaihtoehtoja, mutta syyllistyin toki silti, kun katsoin Sanna Marinin tiukkaa ilmettä telkkarissa.

Pelkään, että Sanna Marin olisi todella pettynyt meihin. Ja kuten kunnon auktoriteettiuskoinen ainakin, minä haluaisin, että Sanna Marin olisi meistä ylpeä.

25 March, 2020

Tarpeet

Tarpeet kutistuvat. Huomaan pärjääväni yllättävän vähällä, jos ei jokapäiväistä langanhimoa lasketa. (Addikti mikä addikti.)

Puolisoni kysyi, mitä kaupasta pitäisi tuoda.

Katsoin jääkaappiin harkitsevasti ja sanoin:

"Paprika."
"Minäkin syön siitä sitten."
"No tuo kaksi paprikaa."

En halua enää mitään muuta kuin paprikaa. Ja lankaa.

24 March, 2020

Uutisista ja vinkkivitosista

Olen jo päättänyt, että lopetan uutisten seuraamisen välittömästi kun tiedän, milloin Uusimaa eristetään ja milloin meidän on siis siirryttävä julkisivuremonttievakkoomme (nämä kaksi ajankohtaa eivät ole yhteneväiset, mutta selkeästi toisiinsa yhteydessä ovat kuitenkin.)

Asioita, joille en voi mitään, mutta joilta en tällä hetkellä uutissivustoja kytätessäni voi välttyä:

  • Kansan- ja maailmantaloudellinen katastrofi
  • Espanjan koronakuolemien määrät
  • Perutut ja siirretyt urheilutapahtumat
  • Julkisuuden henkilöt, jotka ovat sairastuneet tai kuolleet koronavirukseen
  • Julkisuuden henkilöt, joilla on mielipide koronaviruksesta eikä tarpeeksi ymmärrystä pitää suutaan kiinni (looking at you, Teemu Selänne)
  • Donald Trump
  • Ja sokerina pohjalla: kaikenlaiset vinkit perheiden yhteiseen touhuamiseen näinä vaikeina aikoina

Mutta ehkä te haluattekin kovasti tietää vinkkini sujuvaan etäkoulutyöskentelyyn?

Ne tulevat tässä: hanki välittömästi mahdollisimman paljon erilaisia ruutuaikaa tarjoavia laitteita. Sovi itsesi kanssa, että kunhan annetut tehtävät tulevat edes suurinpiirten / joskus tehdyksi, on ihan se ja sama, vaikka koulupäivä aloitetaan lööbauksella. Sekin on rutiini, että herätään aamulla.

Ja jos haluat välttämättä tehdä värikkään lukujärjestyksen, tee se vessapaperille, jotta tuotoksellasi on edes jotain arvoa myöhemmin. 

23 March, 2020

Korona porsaan kotiin ajaa. Ja kotoa myös.

Varmaan ihan, tiedättekö, tyypillistä, että ahdistus sahaa ylös alas, alas ylös.

Silti joka kerran ällistyn, kun se sahaa ylös - etenkin kun olen kärsinyt minimaalisesta ahdistuksesta tähän asti. En tiedä miten minä, ahdistuskuningatar extraordinaire, olen välttynyt korona-ahdistukselta, mutta niin kävi - tähän asti.

Mutta onhan tässä tietysti vähän ns. tilanne päällä.


Ensinnäkin meillä on tulossa julkisivuremppa, jossa kohta piikataan parvekkeet irti. Se tarkoittaa, että kotona ei oikein voi olla, ja koiran osalta kotiinjättäminen täyttää ehkä eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.

Toisaalta hallitus on antanut ohjeen, jossa olisi hyvä olla lähinnä kotona, kuten olettekin ehkä huomanneet.

Kolmanneksi minulla on yskä.

Neljänneksi hallitus harkitsee myös pakoreittimme katkaisua - olimme ajatelleet siirtyvämme evakkoasuntoomme Kanta-Hämeeseen kun pahin paukutus alkaa, mutta nyt se ei ehkä olekaan mahdollista. Suositeltavaa se ei ole missään nimessä, mutta ilmeisesti myös sillan alle muuttaminen on epäsuotavaa ja lastensuojelurikos.

Viidenneksi, emme voi vuokrata päheää evakkoasuntoa pääkaupunkiseudulta, koska minut todennäköisesti lomautetaan kohta.

Ja juuri nyt se, ettei tämän kaiken keskellä saa edes kotona olla, tuntuu lähes ylitsepääsemättömältä.



05 February, 2019

...antaa siivet

Joskus nuorisolaisena join aika paljon (sokeritonta*) Red Bullia. Pidin sen mausta, nimittäin. 

Sitten lopetin, ehkä siksi, että kierrätystölkeistä saadut killingit eivät riittäneet rahoittamaan addiktiotani. Tai ehkä kasvoin aikuiseksi.

Tänään kuulin, että Red Bull voi auttaa migreeniin. 

Kuulin väitteen tilanteessa, jossa toisaalta kärsin migreenistä, ja toisaalta sijaitsin lähellä kahviota, jossa myydään Red Bullia. Suoritin välittömästi empiirisen kokeen.

Tulos #1:

Koehenkilön #1 migreeni helpotti. Tutkimusryhmä huomautti, että migreeni olisi voinut helpottaa muutenkin. Lisäksi kyseessä saattoi olla lumevaikutus. Tutkimusryhmä esitti rahoituskomitealle Red Bull -budjettia lisätutkimuksia varten. Rahoituskomitea hylkäsi hakemuksen.

Tulos #2:

Koehenkilö #1 muisti, miten mahtavalta kylmä Red Bull maistuu. Koehenkilö #1 selitti tutkimusryhmälle vakuuttavasti, että jos yksi tölkki Red Bullia auttaa näin hyvin, kahdella on varmasti ennaltaehkäisevä vaikutus. Tutkimusryhmä oli samaa mieltä, telkesi rahoituskomitean siivouskomeroon ja suuntasi kahvioon lisätutkimuksia varten.

Kaikki tieteen, ja tiede kaikkien nimissä!


* En haluaa energiaa energiajuomaani.

04 January, 2019

Saliohjelma

Minä kuulkaa menin ja hankin saliohjelman!

Niin, tiedän, mutta maailma ei mennyt radaltaan sittenkään.

Saliohjelmien ongelma on nähdäkseni se, että kun ääneen sanoo harkitsevansa, että pitäisköhän, jostain nurkasta loikkaa innokas personal trainer, joka äpistelyjä kuulematta on jo tehnyt uhrilleen saliohjelman, joka velvoittaa kuntosalivisiittiin poikkeuksetta tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin, siis ilman poikkeuksia, ei, ei siitäkään syystä, koska jos tätä ei nyt noudata niin turha odottaa mitään tuloksia sitten ja sitä paitsi luultavasti kuolee rappeutuneena viimeistään helmikuussa.

Jos moisen kauhean kohtalon haluaa välttää, pitää itse ymmärtää tavoitteensa.

Ja minä vihdoin ymmärsin omani, ja kirjoitin salille kirjeen. No, sellaisen tekstinpätkän webisivujen lomakkeeseen. Mutta ajatellaan, että se oli kirje, se on romanttisempaa.

Siinä luki jotain tällaista:
Haluaisin saliohjelman, joka tavallaan korvaa bodypump-tunnin, jolle en aina ehdi. Ohjelma ei voi lähteä siitä oletuksesta, että teen sen 2 kertaa viikossa, koska en tee kuitenkaan. Ymmärrän ja otan vastuun siitä, että tällainen puuhastelu ei tule johtamaan varsinaisiin tuloksiin, mutta päätin juuri, että väistämättömän rappion hidastaminen on arvokas tavoite sekin.
Ja kas! Kun tavoitteet määritteli napakasti, sai riemusta hirnuvan - ja onneksi erilaisia elämäntilanteita ymmärtävän - personal trainerin, joka väänsi juuri sellaisen ohjelman kuin halusinkin.

(Ja lupasi vielä, että saan puuhastella sen parissa ilman, että hän kiusaa minua vaatimuksilla siitä, miten tulosten pitäisi parantua. Mikä oli välttämätöntä sekä motivaationi että budjettini kannalta.)