02 January, 2019

Suuren saippuakokeilun tilinpäätös

Päätän saippuakokeiluni täältä tähän.

En ehkä tullut asiaa ikinä täällä puineeksi (jos tulin, voin vain luottaa siihen, että teidän muistinne on yhtä huono kuin minun), mutta joitakin toveja sitten keksin, että suihkusaippuasta palasaippuaan siirtyminen vähentää näppärästi yhden muoviroskan lähteen taloudestamme.

Hirveää näpertelyä, tiedän! Mutta ajattelin, että ehkä tässä toimii porttiteoria ja kohta elän pyhää, muovitonta elämää, kun vain otan tämän ensimmäisen askeleen. Sitten minusta tulee suuri muovittomuussensei, josta tehdään dokumentti Netflixiin.

Hyvä on, en ajatellut niin pitkälle, etenkin kun dokumentti Netflixissä on henkilökohtaisten painajaisteni top 10 -listalla, mutta varmasti jotain kuitenkin ajattelin, ja rynnistin ostamaan palasaippuaa.

Ongelma 1: Palasaippuaa on hankala löytää. Etenkin jos haluaa jotain hyväntuoksuista, mutta ei voi mennä Lushiin, koska haluaa jotain hyväntuoksuista.

Ongelma 2: Palasaippuassa on ... saippuaa, joka on ilmeisesti monista suihkusaippuoista eliminoitu kokonaan. Järkyttävää, tiedän!

Saippuaan siirtymisellä oli kuitenkin jännittäviä seurauksia henkilökohtaisen bakteerifloorani osalta.

Hyvinä päivinä tuoksuin mummoltani.

Huonoina päivinä en tuoksunut. Ihan rehellisesti haisin - pahalta. Tämä huolimatta siitä, etten harrasta deodoranteilla nypräämistä vaan käytän reippaasti antiperspiranttia.

Lopulta kyllästyin odottamaan sitä, että bakteerifloorani löytää tasapainon uusien pesuvälineiden kanssa ja marssin ostamaan suihkusaippuaa. Kävi ilmi, että sitä mikrobistonikin oli odottanut. En tuoksu enää mummoltani ja mikä olennaisempaa, en myöskään niin kauheasti haise, ainakaan omaan nenääni.

Maapallon muoviroskaongelma saa nyt hetken siis vielä odottaa ratkaisuaan. Sori siitä.

No comments:

Post a Comment