27 January, 2012

Hammas

Tänä päivänä, anno domini 2012, löysimme tyttäreltä ensimmäisen hampaan. Jos valo olisi ollut parempi, olisimme saattaneet löytää hampaan jo eilen, mutta ei ollut, emmekä löytäneet.

"Hammas!" sanoi mieheni. "Miltä nyt tuntuu? Mitä aiot tehdä sillä? Aiotko purra kaikkia?"

Tytär hymyili tyytyväisenä ja yksihampaisena, mutta näytti hieman siltä, ettei asiaa oltu sen pidemmälle pohdittu.

"Yksihampaisena voit olla VR:n konduktööri", ehdotti lapsen isä. "Leimaat lippuja puremalla niihin reiän. Se voisi olla sun ensimmäinen palkkatyö."

Tämä oli minustakin oikein hyvä ajatus, sillä isoisäni oli Valtion Rautateiden palveluksessa asemapäällikkönä (ennen nykyistä junamatkustelun alennustilaa) ja työtä junailun parissa voidaan pitää suvun kunniakkaana perinteenä. Tytär näytti kuitenkin siltä, että jatkaa mieluummin maidonjuomishommissa pro bono -pohjalta. Välitöntä elintason nousua ei siis odotettavissa, puremia sen sijaan kyllä.

4 comments:

  1. Replies
    1. En osaa enää kirjoittaa, joten edellinen vastaus piti poistaa :D

      Niin, yllättävää, miten mahtava juttu tuollainen pieni riisinjyvä voikin olla :)

      Delete
  2. Onnea hampaasta! (Yritin keksiä yksihammashymiötä, mut ei lähde.)

    Kai laitoitte jo kesätyöhakemuksen matkaan? Niistä paikoista on nykyisin niin kova kilpailu.

    Haa, isoisäni oli veturimies!

    ReplyDelete
  3. Kiitos! En mäkään keksi. Ellei se ole tyttären naama, yksi hymiö kyllä koko tyttö :)

    Ei vielä laitettu. Sovittiin, että maidonsyömishommissa jatketaan, mutta otetaan hieman lisävelvollisuuksia kasvissoseen nautinnasta myös.

    Meillä on hienot sukuhistoriat!

    ReplyDelete