24 April, 2016

Pihakirppis

Vanhan Herttoniemen pihakirppis on iloinen ja innostava tapahtuma, jossa jengi nauttii keväästä ja ulkoilmasta ja ... en tiiä. Hyvistä kahvipannulöydöistä ehkä.

Silti.

Kun aamulla tukka takussa toikkaroi ulos koira toisessa päässä hihnaa ja löytää sekä pihansa että kaupunginosansa täynnä ihmisiä, jotka ovat tulleet nauttimaan keväästä ja hyvistä löydöistä, tunnevaste on yllättäen sama kuin siinä unessa, jossa herää kotoaan alasti kämpän ollessa täynnä asuntonäyttöön saapuneita kansalaisia.

Haluan kaivautua peiton alle.

4 comments:

  1. Me käytiin yhtenä vuonna ja oli jotenkin tosi raskasta vältellä kaikkia tuttuja ja aurinkokin räkötti silmään. En ole tuntenut halua mennä toiste.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä niin ymmärrän. Ja toivon, että voisin sen jotenkin itsekin välttää. Ehkä ensi vuonna yritän mökille.

      Delete
  2. Ah, mä välttelen sitä suosiolla. Sen lisäksi en ole ihminen, joka haluaisi mennä kiertelemään ja katselemaan muiden kamoja kun ainoa missio on päästä eroon omista roinista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No mulla on vähän sama. Yks vuosi kiersin ja löysin pari ihanaa bodya, joita ei oikeesti tarvittu, ja joiden pääntie oli liian pieni, ja kestovaippoja, joita ei ikinä käytetty. Nyt kun pääsin niistä eroon, aion ohittaa kaikenlaiset ostohoukutukset silmälaput päässä.

      Delete