12 July, 2015

Nuivasta sääntelystä

Olen viime aikoina miettinyt laiskanpulskeasti norminpurkua ja sitä, millaisia kerrannaisvaikutuksia asialla mahdollisesti on. Ja miten moinen homma ylipäänsä soveltuu vastuukeskeiseen yhteiskuntaan, jossa sen sijaan, että oltaisiin shit happens kun jotain ikävää sattuu, etsitään aina syyllinen.

Sääntelyn takana on käsittääkseni aika usein puhtaan pikkumaisen ilkeilyn sijaan joku tarve varmistaa kansalaisten turvallisuus.

Esimerkiksi jos ikkunanpesufirma pesee ikkunoita kadulla ja antaa jalankulkijoiden kävellä pesutoimenpiteen ali, ja sitten joku saa sangon päähänsä, tällä hetkellä syyllinen sangon päähänosumistapahtumaan on ilmeisesti viranomainen, joka ei varmistanut, että ikkunanpesufirma hoitaa liikenteen asianmukaisesti kiertoreitille.

En tiedä teistä, mutta jos minä olisin se tyyppi, joka saisin monoa siksi, että joku saa sangon päähänsä, saattaisin aika nuivasti itsekin vaatia, että ikkunanpesufirma hoitaa liikenteen pois sangon potentiaaliselta putoamisreitiltä.

Mutta sellainenhan on ikävää ja tylsää byrokratiaa! Kyllä nyt ikkunanpesufirman pitää päästä tointaan hoitamaan ilman nillityksiä! C'mon now beibe beibe c'mon!

Ja sehän on ihan ok! Voidaan näin tehdä! Mutta eikö samalla pitäisi hyväksyä se, että joskus nyt vain sankoja osuu päähän, e. coli -bakteereiden aiheuttamaan ruokamyrkytykseen nyt vain kuollaan epäarvokkaasti verta oksennellen ja myrkyllistä jätettä nyt vain vähän kipataan mökkijärveesi eikä se ole kenenkään vika? Paitsi, okei, tuossa viimeisessä tapahtumassa, jossa myrkyllistä jätettä ympäristöön kippaavien pitäisi kohdata hanged, drawn and quartered -tyyppinen rangaistus (jos ette tiedä, mikä tämä on, älkää googlatko), mutta noin muuten?

Siihen nähden, miten yhteen kietoutuneet valta ja vastuu ovat, ja miten paljon ikäviä byrokraatteja inhotaan, aika nopeasti ollaan kuitenkin etsimässä vastuullista aina, kun jotain ikävää tapahtuu.

Ja joo, epätodennäköistähän se on, että sanko tippuu kenenkään päähän. Mutta sitten kun se kerran tippuu, ja joku saa aivovamman - pöljempääkin on tapahtunut - niin sitten. Sitten pitää osata olla sen kanssa, että shit happens eikä kukaan ehkä korvaa.

Tai hyväksyä se sääntely.
 

4 comments:

  1. Tässä tulee hakemattakin mieleen eräs vastikään uutisoitu oikeudenkäynti erääseen vastenmieliseen ja käsittämättömään lapsen kuolemaan liittyen. Päitä vaadittiin sosiaalitoimesta vadille aika räyhäkkäästi, vaikka kaikilla lienee tiedossa, millaisessa pinteessä siellä asiakastulvan, vaikeiden tapausten ja riittämättömien resurssien keskellä töitä tehdään.

    Hesarin juttu oikeudenkäynnistä sai mut miettimään kaikkia tämän maailman sosiaalityöntekijöitä, jotka paskalla palkalla tekevät työtä, jossa moka tai unohdus voi maksaa jonkun hengen. Ja jossa ilmeisesti silloin tällöin työpaikallaan saa kuulla, että sekava asiakas tietää missä asut tai mitä koulua lapsesi käy. Ja jossa ilmeisesti voi joutua kiipeliin siitä, että nostaa kissan pöydälle ja puhuu organisaation ongelmista julkisesti tai työpaikallaan.

    En tiedä, miten normien purku liittyy tähän, jos mitenkään, kunhan purin ajatuksiani. Enkä osaa päättää, pitääkö kaikkia alan työntekijöitä seinähulluina kun työhön ryhtyvät vai uudelleenkouluttautua itse sosiaalityöntekijäksi.

    Venni

    ReplyDelete
    Replies
    1. No se on käynyt itselläkin mielessä. Vaikka viime kädessähän sosiaalitoimi ei lasta tappanut; sen tekivät hänen isänsä ja äitipuolensa. Ja samaan aikaan toisaalla isä kuvaa lastensa huostaanottoa kännykällä ja levittää tämän sosiaaliseen mediaan esimerkkinä virkavallan mielivallasta; ja sitten kun tämä "mielivalta" jää toteutumatta ja joku kuolee, no, niin, sitten on epäpätevä. Vaikka mistä voi tietää etukäteen? Ei mistään.

      Että joo, jos ei ole rahaa ja resursseja ja halua "holhota" niin sitten kai niitä lapsiakin joskus vain kotonaan kuolee, eikä sitä voi estää, jälkikäteen voi kyllä rangaista syyllisiä.

      Delete
  2. Mä toivoisin, että oltaisiin enemmänkin maailmassa, jossa ei aina syytettäisi viranomaista ja epämääräistä "valtiota". Että kun se sanko tippuu, niin syyllinen ja korvausvastuussa olisi ikkunanpesufirma.

    Täällä Jenkeissä ei syytellä valtiota tai viranomaisia, koska heidän roolinsa yhteiskunnassa halutaan muutenkin mahdollisimman pieneksi, mutta toisaalta sitten ikkunanpesufirma joutuu maksamaan pudonneesta sangosta miljoonan - tai todennäköisemmin päähänsä tällin saaneella ei ole varaa lähteä hakemaan oikeutta oikeudesta. Musta tääkään ei ole millään muotoa hyvä systeemi, että puolensa kullakin, kai.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No näinhän se on. Minäkin toivoisin. Ja toivoisin vielä sellaista, että ikkunanpesufirma proaktiivisesti hoitaisi hommat - ilman ikävää byrokraattia - niin, ettei sanko tipu kenenkään päähän. Nythän ongelma lienee siinä, että useinkaan ei hoida.

      Mutta en tuota jenkkimalliakaan kaipaa yhtään.

      Delete