15 April, 2015

Move bitch

Ilmoittauduin juuri Helsinki Half Marathonille.

Arvoin tosi pitkään, haluanko myös City Runille (niillä saa kuulkaa tänä vuonna mitalin, jossa on nauha!) mutta viime vuonna kokemus oli sen verran karu, että enpä taida. En vaikka olisi nauhallinen mitali.

Mutta HHM - se juostaan kesäkuun alussa, eli kaiken järjen mukaan kun koivun siitepölykauden huippu on ohitettu ja reitti näyttää kivalta. Ja jos nyt mitalissa ei olekaan nauhaa (ainakaan mainostetusti), itse saa kuitenkin valita, minkä tekstin haluaa numerolappuunsa.

Voin tässä sen verran paljastaa, että jos reitin varrella jengi kuuliaisesti messuaa numerolappuni tekstiä, Suurten Muinaisten nousu on vain ajan kysymys. Hyvin lyhyen ajan.

Sitä paitsi minulle on luvattu olut, jos pidän eräänkin jänistytön koko matkan takanani. Kiinni veti.

Uskaltauduin tämmöisen askeleen ottamaan, kun juokseminen on ollut ihan super viime aikoina. En osaa tätä oikein tarkemmin eritellä: jos se olisi kamalaa, tässä olisi ehkä tarkasti eritelty lista siitä, miksi ja millä kaikilla tavoin se on kamalaa, mutta nyt on vain jotenkin tolstoilaisittain epäkiinnostavasti onnellista.

No, ehkä yksi syy sille tälle kaikelle on, että annoin vähän palttua puheille peruskuntosykkeistä ja nyt juoksentelen tuolla hieman pk-sykkeen yläpuolella ja tunnen itseni nuoreksi kapinalliseksi. Siitäs sait, auktoriteettitaho! Ja siitä!

Olen pitänyt juoksevaa (hahaa, huomasitteko?) tilastointia juoksukilometreistä parin vuoden ajalta. Kiusaan sillä teitä, mahdollisesti en ensimmäistä kertaa, sillä:


...tästä on selvästi pääteltävissä, että aina, kun puhun talvijuoksun ihanuudesta ja siitä, miten se ylipäänsä on mahdollista, valehtelen. Selittelen tätä mielelläni kaikenlaisilla jalkavammoilla ja keskenmenoilla, mutta luultavasti oikeasti kyse on vain siitä, että marras-helmikuussa pyrin rantakuntoon kuin kuka tahansa muukin kuutti.

MUTTA NYT ON KEVÄT! KEVÄT! Eikä missään ole juuri nyt niin paljon järkeä kuin juoksemisessa.


P. S. Postauksen otsikko on Ludacrisin ah niin korrekti biisi ja teksti, jota ensin numerolappuuni harkitsin.

32 comments:

  1. Mä aloitin juoksemaan!
    Nyt aluksi koiran kanssa, mutta koska tavoite on selvitä hengissä Midnight Runissa niin täytyy jättää toi pissoja haisteleva nakki pois ainakin 1/3 viikon lenkeistä. Juoksin tänään Killingholmaan ja takaisin, tämä oli ehkä kolmas kunnon lenkki, ja nyt ymmärrän mikä se ihmeen Runner's High on mistä kaikki puhuvat!
    Mutta oli silti vähän kylmä mun keuhkoille, en tajua talvijuoksijoita :D.

    ReplyDelete
    Replies
    1. OIKEESTI! Mahtavaa! Kohta mennään yhdessä. Midnight Run on hauska, voisin vaikka itsekin harkita. Jännintä muuten se, miten pettynyt koira voi olla, kun sen pitääkin juosta eikä saa nuuskia.

      Tarviitko muuten juoksuvyötä koiralle, saat meiltä?

      Delete
  2. Hyvä sinä!!

    Se HCR oli kyllä todella jotenkin niin masentava kokemus, että minä en tiedä viitsinkö toiste edes yrittää. Niin että jos sitten kokomaralle seuraavaksi. Hah! Sellainen olisi Pjongjangissa, niin voisi kivasti yhdistää turismin, kuten muutkin Berliinin-maraajat...

    Kuis ois?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olikohan se HCR-masentavuus sitä reittiä, vai mikä oli? En tajua. Sulla oli vielä ihan hullun hyvä aikakin, ja silti kokemus sama.

      Mutta en mä silti ole vielä kokonaiselle ryntäämässä - vaikka välillä houkuttaisikin :D Katotaan, menetänkö järkeni syksyä kohden.

      Delete
  3. Aaaahh! Juoksutilastoja! Dataa! Analysointia! Insinööri-rakkaus. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oon aika fiiliksissä siitä, että olen jaksanut tilastointia jo niin kauan (juoksusta nyt puhumattakaan), että siitä alkaa saada kivaa käppyrää aikaiseksi :D <3

      Delete
  4. lovecraft <3

    wandis

    ReplyDelete
  5. Voi vau! Kannustan sinua täältä jostain, ja haaveilen että olen sitten ensi kesänä tuossa kunnossa. Tuletko muuten Naisten kympille?

    Tämä oli minun ensimmäinen talvi kun juoksin aktiivisesti ja olihan se vähän.. No, toisinaan sellaista ihme kumarassa kipittelyä, mutta sitten tuli kevät ja koko hommaan rakastui taas ihan uudelleen. Olen kylläkin myös sellainen oikein kuumalla ilmalla juoksija. Outoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä jostain syystä kuvittelin, että sä oisit tulossa nyt jo. JA VIELÄHÄN TÄSSÄ EHTIS!

      Kyllä sen talvella taas tosiaan muisti, että ei se liukkaalla alustalla juokseminen nyt vain ole kovin kivaa, vaikka vielä mahdollisuuksien rajoissa olisikin. Mutta onneksi kevät, onneksi ollaan rakastuttu juoksemiseen :)

      Naisten kympistä en tiedä - se kuuluu niihin tapahtumiin, joiden kohdalla olen pohtinut jälki-ilmoittautumisen mahdollisuutta. Eli että jos samana päivänä kipaisisi maksamaan osallistumisen jos siltä tuntuu. En vain ole ihan varma, onnistuuko moinen. Joskus muistaakseni on ollut mahdollista. Vaan onhan tässä vielä vähän aikaa pohtia! Onko teitä iso lössi?

      Delete
    2. Mä olin menossa mutta jänistin ;) Itsetuntoni juoksun suhteen ei ole vielä kohdillaan. No ei, treenaan vielä vuoden, nyt ei vielä pysty.

      No ainakin Saara ja Anu. Muista en tiedäkään. Ja hölkälle ollaan menossa. Kyllä se jälki-ilmoittautuminenkin on mahdollista, hinnasta en tosin tiedä. Mitä lähemmäs mennään sitä kalliimmaksi tulee (oletan) :)

      Delete
    3. Oooh. Pettymys. Mä haluaisin sulle nyt kertoa, ihan näin meidän kesken, että kyllä sä sen klaaraisit. Mutta toisaalta, tiedän ihan itsekin, miten iso ero on sillä, että lähtee puolikkaalle riemumielin ja hyvällä itseluottamuksella vs. pelosta tutisten. Että ensi vuonna sitten - tai vaikka syksyllä, jos intoonnut :)

      Joo, varmasti on kallein mahdollinen ilmo se jälki-ilmo, mutta olen ajatellut, että sitäkin kalliimmaksi tulee se, jos ei mene ollenkaan vaikka on jo maksanut. Tai ainakin se harmittaa eniten. Vaikka voihan tässä vielä niin käydä sen HHM:nkin kanssa.

      Delete
  6. Ihailen! Ja hienoa grafiikkaa tosiaan. Minun juoksuharrastuksestani ei yhtä komeaa graafia saisi aikaiseksi, osittain säännöllisyyden ja osittain dokumentoinnin puutteen vuoksi. Puolimaraton on yhä viitsimiseni ulkopuolella, joten ihailen siksikin! Midnight Run -mainos oli tullut eilen eteisen lattialle, sitä saatan harkita tai saatan olla harkitsematta. Kurkkuuni pesiytynyt kaktus on viime aikoina estänyt juoksemisen. Ei niin kovin haittaa, koska neulomisharrastus on sen ansiosta päässyt hyvään vauhtiin.

    Suurista Muinaisista tuli mieleeni, että oletko lukenut Pasi Ilmari Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa -kirjan? (Jos inhoat hänen tuotantoaan, ei toki kannata, se on samaa jääskeläistyyliä kuin aikaisemmat, jotkut ilmeisesti inhoavat.) Se on ilmaiseksi jaossa internetissä, kun kirjailijalla keitti yli: http://www.image.fi/image-lehti/pasi-ilmari-jaaskelainen-antaa-kirjansa-ilmaiseksi-luettavaksi-suomessa-hypeton-kirja-on Joitain viikkoja sitten en pahemmin nukkunut eikä auttanut sekään, että unta odotellessani aloin aina lukea tätä. Ja luin aamuneljään.

    Noniin, mutta se oli asian vierestä. Juoksu hyvä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juoksu on tosi hyvä!

      Mä näin saman Midnight Run -mainoksen ja pohdin sitä ohimennen - mutta ken elää, hän näkee. Onnistuuhan tämä onneksi ilman tapahtumiakin.

      Mä oon lukenut joitakin Jääskeläisen kirjoja, ja tykännyt niistä, mutta nyt mulla on vähän ongelma kirjailijan julkisen kuvan kanssa, joka on, tuota, minusta hieman whinentäyteinen. Etenkin kun kyse on suomalaisittain harvinaisesta tapauksesta, jonka kirjoja on ihan muillekin kielille käännetty. Tai ainakin kirja. Toki tämä on vähän epäreilua, varmasti hän kirjoittaa blogissaan muustakin kuin siitä, miten huonosti kirjallisuudella yleensä ja hänen kirjoillaan erityisesti menee, mutta kun minulla on nyt tällainen käsitys, kaikki sitä vain tuppaa vahvistamaan.

      Ja tämä yksipuolinen suhteeni Jääskeläisen julkiseen kuvaan on minun ja Sielujen välissä. Mutta ehkä jonain päivänä!

      Delete
    2. Ah, ymmärrän. Olen (ilmeisesti onneksi) säästynyt kokonaan tiedolta siitä, millainen on Jääskeläisen julkisuuskuva. En tiedä monesta julkisemmastakaan julkimosta yhtään mitään, saati sitten kirjailijasta, joka ilmeisesti mielestään ei saa itselleen kuuluvaa huomiota. Tuosta linkkaamastani artikkelistakin mieleeni jäi oikeastaan vain se, että oli mahdollista saada käsiinsä uusi kirja jonottamatta sitä kuutta kuukautta kirjastosta.

      Delete
    3. Joo, mulla on itse asiassa yleensä sama, siis että en tiedä mitään kenestäkään - enkä oikeastaan haluakaan tietää, etenkään kirjailijoista. Muistan miten kamalaa oli kun Neil Gaiman alkoi blogissaan ärsyttää (mua) ja sitten se ärtymys siirtyi lukukokemuksiinkin. Yhyy.

      Jääskeläinen on vaan kovasti suosittu kirjablogiympyröissä ja sitä kautta olen sitten vähän vahingossa päätynyt lukemaan tyypin blogeja.

      Kyllä kirjailijoihin kannattaa tutustua lähinnä heidän kirjojensa kautta ja jättää kaikki, mikä ei suoranaisesti kansien välissä ole, huomiotta.

      Delete
  7. Juokseminen ei mua kiinnosta yhtään kun oma lähteminen on aina väkinäistä punnaamista ja hölkätessä on tissit eessä ja huvittaa vaan saapua kotiin (mun ratkaisu on käydä kestollisesti lyhyempiä lenkkejä eli esim. 45 min, koska en vaan tykkää...tai jos on joku keino jolla oppii tykkäämään niin sopii jakaa) eli siis olen korkeintaan kademielinen aihetta kohtaan, mutta halusin tulla kertomaan, että sen kerran kun päädyn juoksemaan, kuuntelen usein Britneytä hänen tuhman tytön kaudeltaan. Siinä on tää Work Bitch. Kuuntelen usein myös biisin Circus. Siinä kerrotaan, että muut vaan möllöttää sivussa ja meikämandolino on keskipiste ja joraa. Ajattelen että v*ttu just niin, vaikka koko ajatus on naurettava, olen ehkä antisosiaalisin huomion keskipiste koko Pohjois-Pohjanmaalla.

    Niin tämmöistä tuli mieleen. Että ole hyvä vaan, varmaan oli oikein kiinnostavaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No mutta eikö 45 minuuttia ole oikein hyvä lenkkien mitta? Tissiasiaan en osaa sanoa mitään. Olen keskittynyt toivomaan joululahjaksi A-kuppia.

      Rakstan sun biisivalintoja! Tai siis itse biiseistä sinänsä en ole ihan varma, koska en ole niitä ikinä tainnut kuulla, mutta asenteena juoksuun - just noin. Menenkin ehkä oitis kuuntelemaan Spotifysta Work Bitchin, josko siitä ois täytettä mun juoksulistalle.

      Kiitos <3

      Delete
    2. Joo kyllä se 45 min on ihan jees. Mutta saa silti olla kateellinen niille, jotka vetää maratoneja. Olympialaisiinkaan eivät mua ottaneet.

      Otan myös vastavinkkejä vastaan! Juostessani musiikkimakuni ei ehkä ole aivan samanlainen kuin kotioloissa. Toisaalta se saattaa tietyiltä osin olla avomielisempi. Siispä biisilistaa kehiin! Tämä vaatii koko lailla oman postauksensa!

      Delete
    3. Ai mutta en mä kyllä tiedä kehtaanko avata musiikkimakuni pimeintä komeroa kaikkien nähtäväksi. Riittääkö, jos kerron, että siellä on polkkaavampaa Rancidia, dancehallin pahimmat korvamadot JA BodyCombat-klassikkomiksaus?

      Minäkin yhä ihmettelen, miksei tullut Olympialaiskutsua, vaikka olen juossut 10 kilometriä jo monesti.

      Delete
    4. Nyökyttelin vielä dancehallin kohdalla, mutta BodyCombat -klassikkomiksaus veti jotenkin...hiljaiseen tilaan. Onko tällä nyt taustansa siinä, että olet käynyt voittamassa kaikki ne tyypit, jotka mielikuvissa kompattitunneilla ilmassa vittuilee, ja kuupan tummumisesta on tullut niin hyvä fiilis, että siirrät sen lenkkipolulle? Ja olenko todella näin viisas ihminen?

      Delete
    5. Kyllä siinä on kyse ihan puhtaasta pavlovilaisesta ehdollistumisesta. Kun Kickstart My Heart pärähtää soimaan, endorfiinieritykseni käynnistyy välittömästi.

      Delete
  8. Joo, HHM:n reitti näyttää todella kivalta! Meinasin jo vähän innostua. Sitten huomasin lähtöajan: 8.40! Nyt lähinnä pelottaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hahaa! Heräät kuitenkin viideltä jännäämään. Eiku hetki, saatan puhua itsestäni.

      Mäkään en ole varma aikaisesta lähtöajasta: ehtiikö kroppa herätä? Toisaalta, eipähän tarvii koko aamupäivää jännittääkään. Molempi pahempi.

      Delete
    2. Niin, toisaalta koko homma on sitten ohi yhteentoista mennessä. On koko loppupäivä aikaa syödä palautusjätskiä.

      Delete
    3. Totta puhut. Itse aion kyllä panostaa pitsaan: yksi Kotipizzan perhekokoinen minulle, toinen muulle perheelle. Täytteeksi pelkkiä herkkusieniä. (Olen ahne monomaanikko.)

      Delete
    4. Pitsa! Miten mä en tullut edes ajatelleeksi! Tietysti pitää saada palkkaripitsa. Siis sen jätskin lisäksi, tietty.

      Delete
    5. TIETTY palkkaripitsa! Ja ehkä jäde. Jonka itse vaihdan sipsuihin. Sipsut mmmmm.

      Delete
  9. En tieda muuten tuosta juoksemisesta, mutta kuulemma tana kevaana pitaisi olla vahan koivun siitepolya, etta ehka senkin osalta sun hyva juoksuputki jatkuu :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä tieto minua ilahduttaa! Kiitos!

      Delete
  10. Run, baby, run! Juokseminen on koukuttavaa... Näin keväisin alan itsekin aina haaveilla pitkänmatkan juoksukisoista, mutta terveys ei enää salli sitä :/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on kyllä kurja homma! Itsehän olen suunnitellut juoksevani ainakin 90-vuotiaaksi asti, mutta, mutta, eihän sitä koskaan tiedä, miten elämässä käy. Onneksi sitä liikkeen tarvetta voi muillakin tavoin toteuttaa.

      Delete