03 February, 2013

Auto - Une Voiture

Täällä on keskusteltu auton ostosta. Voi viherhippi.

Keskustelu kiihtyi tänään, kun matkustimme koko erhe kotiin Valtion rautateiden suosiollisella avustuksella. Mies istui koirakopissa koiran kanssa, minä viihdytin lasta toisessa vaunussa. Tämä on VR:n mielestä ainoa tapa, jolla voimme matkustaa junalla koko sakki.

Auton ostaminen tuntuu absurdilta. Emme tarvitse sitä mihinkään arjessa. Mutta sillä pääsisi sellaisiin paikkoihin, joihin haluamme mennä: mökille, mummolaan, isomummoja moikkaamaan ja ehkä joskus jopa tapaamaan niitä tovereita, jotka ovat muuttaneet johonkin kauas, kuten Lahden tienoolle tai Espooseen.

Olin pitkään VR:n vapaaehtoinen myyntiedustaja. Ja miksei: nuorna opiskelijana oli mukava mennä junalla. Sai lukea kirjaa, kuunnella musiikkia, syödä ja kärsiä krapulasta ihan rauhassa. Tykkään vieläkin, jos joskus yksin junailemaan pääsen.

Sitten otimme koiran, ja junamatkailusta katosi kaikki riemu. Junamatkailu oli yhtäkkiä vittumaista kynytystä ja jännitystä siitä, mahtaako tällä kertaa (unohdettuaan ostaa lipun viikkoa aiemmin) mahtua siihen hikiseen lemmikkivaunuksi kutsuttuun koppiin, johon säännönmukaisesti ahdetaan kaksitoista ihmistä, kymmenen koiraa ja kuusi kissaa. Tästä ilosta piti toki maksaa lisää. Lapsen kanssa hommaan saatiin uusi kierros haastavuutta. On yhä täysin epäselvää, olisiko jotenkin mahdollista matkustaa vauvan ja koiran kanssa junassa, jos aikoo ottaa mukaan myös lastenvaunut.

Tässä Jakke Jäyhää vituttaa edessä oleva junamatkailu. Tai päähän sidottu rusetti.
Alkoi tuntua siltä, että VR on yksityisautoilun paras mainos.

Ja nyt, nyt olemme siinä pisteessä, jossa antaisin mitä tahansa (eli käytännössä aika monta tuhatta euroa) siitä mahdollisuudesta, että mökiltä voidaan lähteä silloin kun huvittaa, eikä kolmelta että ehditään 16:49 junaan. Tässä pisteessä sijaitsee myös se piste, jossa ei olla enää valmiita säätämään vuokra-autojen kanssa yhtäkään sekuntia. Tämän pisteen löytymistä suuresti joudutti se, että saimme talvella maksaa pienestä vuokra-auton puskuriin tulleesta reiästä kokonaisedulliset 960 €.*

Yksi iso syy auton ostamiselle on kuitenkin tässä: käytännössä autottomuuttamme paikkaillaan usein vanhempieni kakkosautolla. Turhaa on elvistellä "pärjäävänsä hienosti ilman autoa", jos lähellä on ihminen, joka huolestuneena miettii, miten pärjäämme jos kakkosauto menee myyntiin.

Äiti, me ollaan jo niin isoja, että pärjäämme kyllä.

* Saimme kuitenkin koko summasta S-bonusta, joten hätä ei ole tämän näköinen.

41 comments:

  1. Hömmmmm, meillä on kaksi autoa. Tai oikeastaan kolme, mutta paku on seisonnassa. Mut eiks ainakin joskus ollut niitä yhteiskäyttöautojuttuja, siis sellainen käyttörinki? Vai onkohan se kymmenessä vuodessa kannattamattomaksi havaittu konsepti.

    ReplyDelete
  2. No kai niitä jotain sellaisia on! Mutta ne kuulostavat kahdelta asialta: 1) säädöltä (auto pitää ehkä hakea ja palauttaa? Yöh) ja 2) siltä, että kaikki muutkin haluavat käyttää yhteiskäyttöautoa niinä kesäviikonloppuina, joina me sitä haluamme käyttää :D

    ReplyDelete
  3. Meidän pienempi auto (eli mun auto) on kesällä aikavälillä noin juhannus - elokuun puoliväli meillä varmaan olemattomalla käytöllä (siinä ei oo lastenistuimia koska kahta sellaista ei mahdu, yksi mahtuu), joten voidaan lainata sitä teille :D Siinä on roudattu halki Suomen kahta aikuista, yhtä koululaista, yhtä vauvaa/taaperoa, yhtä koiraa, rattaita ja kaikkien edellämainittujen lomakamoja...

    ReplyDelete
  4. Hei, siis meillä on ihan sama tilanne! Tosin ilman koiraa. Mutta autoa ei olla koskaan omistettu, eikä oikeastaan vieläkään koeta hirveästi tarvetta omistaa. Mutta varsinkin nyt lapsen tultua mukaan kuvioihin tuntuu hirveän hankalalta lähteä yhtään mihinkään, kun tavaraa on hirveästi ja lapsen aikataulut ja julkinen liikenne on välillä hankalasti yhteen soviteltavissa. Tähän asti olemme lähinnä kesäaikaan vuokrailleet autoa ja se on toiminutkin ihan hyvin. Talvisaikaan ei olla vuokrailtu ja osasyynä on se, että minä hiukan panikoin talvikelejä ja koska Etelän mies ei ole koskaan ajanut autoa lumessa, ei minua oikein huvita ryhtyä koekaniiniksi...

    Joka tapauksessa fakta on se, että tällä hetkellä ainakin talvisaikaan käyttäisimme autoa ehkä kerran pari kuussa. Työmatkoja ei tulisi mieleenkään lähteä suhaamaan autolla ja päiväkotiin on pari sataa metriä, joten siinäkään ei autoa tarvita. Tuntuu siis vähän hölmöltä ostaa autoa seisomaan tuohon kerrostalon pihaan (paitsi, ettei se kaiketi siinäkään seisoisi, koska autopaikat taitavat olla varattuja).

    Tästä kuitenkin seuraa se, että ollaan nykyisin aika huonoja lähtemään mihinkään kauemmas. Tänäkin viikonloppuna olisi ollut kutsu siskon luo Tampereelle, mutta flunssatoipilaina ei huvittanut lähteä raijaamaan itseään junamatkalle. Aika tylsää.

    Meillä minä olen se, joka aika ajoin nostaa autokeskustelun pöydälle, mutta en ole edes itse varma tarvitaanko me autoa.... Huoh!

    ReplyDelete
  5. Meillä on vähän sama tilanne, nyt ei kolmeen ja puoleen vuoteen ole ollut autoa, eikä sitä oikeastaan arjessa "tarvitse" mihinkään, kun työmatkat hoituu kimppakyydillä ja kaupat ym. on kävelymatkan päässä. Silti välillä käy mielessä että olisihan se auto omalla tavallaan kiva, niin tulisi ehkä enemmän käytyä paikoissa jotka nyt jää käymättä hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Mutta toisaalta tuntuu tyhmältä ja rahantuhlaamiselta ostaa auto vaan siksi, että sitä voisi käyttää "huviajeluun".

    Mutta ymmärrän kyllä vallan hyvin jos lapsen JA koiran kanssa alkaa vakavasti harkita auton ostoa.

    ReplyDelete
  6. Miinus koira ja läheltä löytyvä kakkosauto – tismalleen samat mietteet. Siinä määrin, että ziippa just lopetti puhelun käytettyä TOJOTAA myyvän henkilön kanssa.

    ReplyDelete
  7. Pääseehän siitä autosta eroonkin, jos sellaisen nyt hankkii ja myöhemmin toteaa kuitenkin tarpeettomaksi? Maksaa se kokeilu toki jotain, mutta noilla vuokrakuluilla maksaa vuokra-autokin eikä mun kokemuksien mukaan vr myöskään ihan ilmainen ole?

    T:nimim pragmaattinen espoolainen ;-)
    (meillähän on kaksi autoa ja tällä hetkellä mahdotonta kuvitellakaan arkea ilman molempia, mutta olisin kyllä onnellinen, jos yhdellä pärjättäisiin, ei tuo peltikottero niin rakas ole)

    ReplyDelete
  8. Me ei myöskään omisteta autoa. Mä olen meidän perheen ainoa kortillinen ja en näe kovin fiksuksi auton ostoa kunnes tilanne muuttuu. Meilläkin on se tilanne että ei voi kuitenkaan oikein paukutella henkseleitä ja sanoa pärjäävänsä ilman kun mun äidin auto on meillä jatkuvassa lainassa. Ja suurin huoli siitä että pärjättäiskö me ilman autoa on mun äidillä. Se on tällä viikolla ottamassa sen hurjaksi neljäksi päiväksi (siis ottamassa?? Oman autonsa) ja kun asia tulee puheeksi niin jokaisessa sivulauseessa se vielä varmistaa että no pärjäättehän te nyt ihan varmasti ilman. Hassu mamma :)

    ReplyDelete
  9. Ja niin joo se jäi vielä sanomatta että mä olen monesti äidille sanonut että eiku ota nyt vaan se auto että kyllä me ilman sitä kattilaa pärjätään koska mä en tykkää olla riippuvainen siitä että meillä on jonkun toisen auto lainassa. Mutta niin se vaan tuolla meidän autopaikalla nököttää.

    ReplyDelete
  10. Auto on kyllä just sellainen paholainen, joka vie koko käden. Minä, suuri yksityisautoilun vastustaja (yhä) en usko että pystyisin enää autosta luopumaan. Virallinen perustelu on juuri tuo, että kun sillä pääsee mökille ja matkustamaan kaikkien romujen kanssa. (Ja sitten kas kummaa sillä pääseekin myös ruokakauppaan ja töihin ja viemään lapset harrastuksiin ja ihan yksinäänkin kaverin luo kahden kilsan päähän "kun on niin huono ilma".)

    Meidän pihalla seisoo nyt miehen kaverin auto, kun se kaveri heitettiin lentokentälle ja auto saisi olla meillä lainassa pitkähkön matkan ajan. Ja mehän emme *todellakaan* tarvitse kahta autoa, mutta eipä sitä sinne kaverin talliinkaan ole viety...

    ReplyDelete
  11. Kyllä me ollaan (pientä väkivaltaa käyttäen) saatu vaunut mahtumaan lemmikkivaunuun. En sit tiedä onko se sallittua, mutta toistaiseksi ei olla saatu palautetta. Ja vaikka VR vituttaakin usein, niin kahden lapsen ja matkapahoinvoivan koiran kanssa vaikkapa esim 700km matkat on paljon mukavampia matkustaa junalla kuin autolla.

    Mekään ei omisteta autoa, mut jo vuoden anopin auto ollut meillä lainassa, kun se jäi eläkkeelle eikä enää tarvii sitä. Tuolla laina-ajalla ei kauheesti viitsi mainostaa, että pärjätään ilman autoa. :)

    ReplyDelete
  12. Auton hankinta on todellakin haastava kysymys. Puolesta ja vastaan löytyy argumentteja. Mutta niin kuin joku tuossa kommenteissa sanoi, että kannattaahan sitä kokeilla. Ilmaistahan se ei toki ole. Itse pitkään vastustin autonhankintaa mutta hankin siis perheemme kakkosauton ja täytyy sanoa että todellakin ihanaa! Se toi ihan uudenlaista vapautta elämään niin arjessa kuin lomassakin. Eikä tosiaan ole riippuvainen aikatauluista ja eikä tarvitse säätää lapsen rytmien ja julkisten aikataulujen mukaan. Tokihan välillä menee viikko tai parikin ettei autoa edes käytetä nyt kun on kotona.

    ReplyDelete
  13. Entäs ihan perusvuokra-auto? Riippuen matkan pituudesta vuokra-auton hinta verrattuna VR:n lippujen hintaan saattaa olla kohtuullinen. Vaan mites vuokrafirmoissa suhtaudutaan koiruuksien kuljettamiseen?

    Meillä on auto, ja erityisesti mies hurauttelee sillä välillä ihan käsittämättömän lyhyitä ja tyhmiä matkoja "Kun se nyt on." Ja välillä minäkin, myönnetään. Kallista lystiä se on, pelkät vakuutukset noin 100 eur/kk. Parin kuukauden vakuutusmaksuilla taitaisi saada viikonlopuksi vuokra-auton, jos omaa ei ole.

    ReplyDelete
  14. Wandis, olin viittä vaille lähdössä teille autoa hakemaan, mutta sitten rekisteröin aikavälin :D

    LQ, meillä on juurikin aika pitkälle sama tilanne. Arjessa auto on turha. Lähikauppa on niin lähellä, että sinne melkein kaatuu sisälle. Tarha on yhtä kaukana toiseen suuntaan. Ja keskusta-ajossa tulee vain hulluksi, paljon parempi on ihmisen istua metrossa.

    Ja hei! Meilläkin on autopaikat varattu. Että tulishan sillä ainakin kerran viikossa ajettua kun pitäisi siirtää autoa kadulla vuoropysäköintijärjestelmän takia. Synkkää naurua tähän.

    Annukka, mutta sentään TOJOTA! Itsehän olen oppinut ajamaan Toyotalla, ja sellaisen toki haluan nytkin, nostalgiasyistä. (Mutta mies on katsonut jotain muuta, ja koska hän tekee kaiken käytännön työn autoon liittyen, olen katsonut, etten voi olla turhantarkka merkistä.)

    Kerran mösjöö posotti em. nostalgisella Toyotanromulla jonkun autoletkan ohi (ohituskaistalla sentään) ja yhden letkassa ajaneen japanilaishirmun takaikkunassa luki tarrassa "Toyota ylivoimaa". Siitä tuli vähän silleen lentävä lause.

    Että kyllä on ookoo olla auto, jos se on TOJOTA.

    Elina, me juuri laskettiin, että kuussa säästetään kuitenkin lähes autovakuutuksen verran jos ei junailla. Että samapa tuo. Ja joo, olen kuullut, että joitakin autoja on onnistuneesti jopa myyty eteenpäin, vaikka tuskin sitä kovin hyvänä sijoituksena silti voi pitää :)

    Kukkavarvas, kuulostaa NIIN tutulta, että hyvä kun en nauranut ääneen :D Meillä ei se kakkosauto ole pysyväislainassa, mutta tiedän äitini kyllä olleen kovin huolissaan, että miten me sitten pärjäämme JOS.

    JOS muuten minä olisin ainoa kortillinen, autoa ei tulisi. Vihaan ajamista. Nyt on pakko ruveta, koska sekään ei munsta ole reilua, että vain toinen ajaa - mutta pätee se niinkin, että minä en ole ainoa kuski :D

    Täti-ihminen, mä vähän pelkään juuri tuota, että kohta kruisaan sillä viissataa metriä lähikauppaan "koska pitää tuoda vissyä, se painaa". Niinkö muka ei voisi kraanavettä juoda, ja jos ei voi, voi ainakin kärsiä vissyn painosta sitten. Mutta ihan rehellisesti on hieman vaikea keksiä, minne mä sillä haluaisin arkisin ajella. Ehkä keksin jonkun viherharrastuksen ja rupean ramppaamaan Plantagenissa :D (Kasviparat.)

    Elina, OLETTEKO? En ees tiennyt, että se on mahdollista. Olen kunnioituksesta mykkä.

    Olen itsekin toivonut usein, että menisimme esim. sinne Kajaaniin junalla, mutta toisaalta siellä päässä auto tarvitaan kuitenkin ihan välttämättä, ja säätöä seuraa. Sitäpaitsi jostain syystä auton vuokraaminen lähes mistään muualta kuin isoista kaupungeista tuntuu pystyryöstöltä. Tai siis ainakin auton vuokraaminen Kajaanista, sori vaan kaikki kajaanilaiset.

    Aivan tavallinen kotiäiti, hyvin puhuttu! Juuri tuo vapaus kai siinä onkin se, miksi koslan hankkii. Tähän asti on tuntunut siltä, että auto rajoittaa, mutta nyt tuntuukin siltä, että auto tarjoaa mahdollisuuksia. Missä vaiheessa ostopäätös on usein jo taputeltu.

    Lapsen rytmit ja julkisen aikataulut on tosiaan sellainen yhdistelmä, että sadan kilometrin matkaan on parempi varata koko päivä.

    Jennijee, me ollaan aika paljon autoa vuokrailtu, koska se on tosiaan usein ollut edullisin vaihtoehto. Näillä vuokramäärillä ollaan vaan valitettavasti melko lähellä sitä tilannetta, jossa oma auto ... okei, ei se ole halvempi, mutta se ei ole niin paljon kalliimpi, että jaksaisimme enää maksaa siitä säädöstä. Vuokra-auto kun leikkaa aika paljon siitä oman auton tuomasta vapaudesta sekin: se pitää palauttaa kun on sovittu, eikä ennen sovittua noutohetkeä lähdetä mihinkään (ja jonkun se pitää hakea, millä tarkoitan, että miehen pitää se hakea. Ja sitten mies on kärttyisä. Eipä sillä, olisin itsekin.)

    ReplyDelete
  15. RainDrop jäi välistä! Miten saatoinkaan!

    Olen aika imponoitu kimppakyydeistä. Olen miettinyt niitä koko päivän. Entäs, jos on aamukärttyisä? Saako rauhassa murjottaa takapenkillä?

    Mun on pakko tunnustaa, että pidän omaa autonhankintaamme ehkä osin turhana (pärjäisihän sitä ilman, jos olisi tosi sitkeä), mutta suurin oikeutus lienee se, että auton kustannukset ja huoltohommat kantaa ne, joka autosta eniten hyötyy. Siksipä on meidän homma hankkia auto, jos sitä tarvitsemme.

    ReplyDelete
  16. Luettuani tämän jäin miettimään näitä autoasioita. Mulla kun ei ole ikinä ollut omaa autoa ja siksi en osaa sitä kaivatakaan. Oulussa tottui siihen, että joka paikkaan ajettiin pyörällä vastatuuleen mennen tullen palatessa, siis aina ja ihan joka paikkaan. Sen jälkeen Helsingin joukkoliikenne on tuntunut lahjalta.

    Ihminenhän ei saavutetuista eduista luovu ja siksi en oikeastaan halua edes tietää miten helppoa autoileva elämä olis. Nytkin on ihan ok-helppoa ja välillä tuskaiset junamatkat sopivat hyvin marttyyriluonteelleni. Ja meillä ei olis mitään mahista saada autopaikkaa ja se auto pitäis tankata ja pestä ja renkaat vaihtaa ja katsastuttaa ja raapata näpit verillä ikkunoita ja huolehtia, että onko se ehjä ja tallessa siellä minne sen nyt parkeerasikin, sekin pitäis muistaa joka kerta. Kauhean työläältä kuulostaa minusta.

    Ja vielä, lapsen kanssa junamatkailu helpottanee huomattavasti varmaan aika piankin kun se voi itse kävellä sinne lemmikkivaunuun lukemaan tyytyväisenä kirjaa koiran vieressä.

    Ps. Olen tarvittaessa loukkaantunut kaikkien kajaanilaisten autonvuokraajien puolesta.

    ReplyDelete
  17. Ei mullakaan ole ikinä ollut autoa. En tosin oikein halua ajaa pyörälläkään, kun teillä liikkuu autoilijoita ja muuta vaarallista.

    Ihan hyvä asenne kyllä tuo. Tiedostan, että luultavasti autoilu ja auton omistaminen silti vituttaa suurimman osan ajasta, enkä todellakaan muista, mihin se on parkkeerattu, mutta JUURI NYT harhaisessa mielessäni kuvittelen lähdön vapautta. Siis vapautta säädöstä. Mitä ei tietenkään tule olemaan, paitsi korkeintaan tietynlaisesta säädöstä.

    Mä kyllä uskon, että lapsen kanssa junamatkailu helpottaa aika pian (sunnuntaina ihailin jotain ehkä neljävuotiasta joka reippaana poikana pelasi käsikonsolilla vaikka kuinka pitkään), mutta se on vähän se ja sama, jos perillä tarvitsee autoa kävelymatkan ollessa kohtuuttoman pitkä. (Haluan tässä välissä huomauttaa, että "kohtuuton" tarkoittaa minulle joitakin kymmeniä kilometrejä, ei puoltatoista :D)

    Jos yhdessä loukkaannumme kajaanilaisten autonvuokraajien puolesta, saadaankohan tilanteeseen muutos? :D

    ReplyDelete
  18. Taisin olla yksi niistä, joka neuvoi laskemaan niitä kustannuksia, kun auton lisäksi tulee ne vakuutukset ja katsastukset ja huollot ja renkaat ja tietty bensat ja pesut, kuten joku tuossa jo mainitsikin. Mutta itse nykyisenä yksityisautoilijana (tosin pakon edessä) myönnän, että liikkumisen vapaus on mukava asia.

    Ja vaikka tulisikin halvemmaksi vuokrata autoa aina kun sitä tarvitsee, on vuokraamisessakin omat vaivansa. Miten muuten teillä saattoi siitä reiästä tulla noin iso lisäkustannus, yleensä vuokra-autoissa on vakuutukset, joiden omavastuu on max 500€?

    Mutta kannatan sitä kokeilua, jos sopiva auto löytyy. Ei se kovin hyvä sijoitus ole, mutta ainakin näkee käytännössä, miten paljon sitä autoa tulee käytettyä ja miltä se tuntuu noin muutenkin. Ja itse koen, että on mukavampaa ajaa omaa autoa, kun se on tuttu ja siellä on ne omat systeemit, kuin vuokra- tai laina-autoa. Että näin.

    ReplyDelete
  19. Salaa jo hiukan toivon Tojotaa saapuvaksi. Ziippa on oivallisesti iskenyt silmänsä hybridiin, ehkä ajatellut sen laskevan auton omistamiseen liittyvää vastarintaa (joka oli kova siihen saakka, kun matkustin täpötäydessä pendolinossa vauvan ja tavarakuorman kanssa, mutta lientyi aika helposti ihan perusbensamoottoreillekin myöntyväiseksi). Opin itse ajamaan Nissanilla, josta en nähnyt ulos ilman tyynyä takapuolen alla, mutta kaikki Tojota-kokemukseni ovat varsin hyviä. Yhdellä olemme tosin täräyttäneet päin ylivuotista hirvenvasaa, jolle kävi rytäkässä paljon heikommin kuin autolle. Eli laskettaneen positiiviseksi tuokin, eh? Itsehän en ole ajanut autoa noin kuuteen vuoteen, ajokortti on ollut käypä, joskin kallis henkkari. Voisin/lupaan ottaa muutamia ajotunteja, pakko on, jos meinaan Helsingin liikenteeseen lähteä.

    ReplyDelete
  20. Kaisa, jep, on me toki laskettukin. Tai siis mies on. Itse kuuntelen laskelmien tuloksia viisaana nyökytellen kuin kunnon frouvan kuuluukin.

    Niin, se hintapuolihan olikin jännä juttu - vuokrattiin auto mestasta, jolle auton vuokraus ei ole ydinliiketoimintaa, joten siellä omavastuut oli jostain helvetin syystä kovemmat (itse asiassa tuo reikä jäi reippaasti sen omavastuun alle, lopulta) eikä siellä todellakaan tarjottu esim. omavastuunalennusvakuutuksia. Nää on ehkä tällaisia juttuja, joita ei aina autoa vuokratessa tule tarkistaneeksi. Paska mäihä, että juuri tällä reissulla sitten kävi näin.

    Ja, niin, vuokraaminen ei ole lopultakaan ihan niin kovin vaivatonta - tai siis vuokra-autolla matkaan lähteminen ei ole vaivatonta. Muu vaivahan jää sitten vuokra-autofirmalle.

    Annukka, ajotunti kuulostaa hyvältä. Itse ajoin Helsingissä ensimmäistä kertaa näin: 1) en ollut ajanut autoa juurikaan kuuteen vuoteen 2) en ollut ajanut ikinä Helsingissä 3) en ollut ajanut ikinä pakettiautolla. Joten toki hyppäsin pakon edessä pakettiauton rattiin Kalliossa perjantai-iltapäivällä klo 16.

    En suosittele.

    ReplyDelete
  21. Ajankohtainen aihe! Meillä juuri otettiin takaisin liikennekäyttöön henkilöauto, jonka olimme vähän aiemmin todenneet melko tarpeettomaksi. Päädyimme siihen että kyllä sitä sittenkin tarvitaan (ei arjessa mutta pidemmillä reissuilla kyllä, kaikkien edellä kirjoittaneiden mainitsemista syistä - miinus koira).

    Mä en ole koskaan matkustanut yksivuotiaan ja ison tavaramäärän kanssa junassa, mutta olen vankasti sitä mieltä että en halua kokeillakaan, etenkään kun VR:n junien suhde VR:n juna-aikatauluihin on kauniisti sanottuna väljä ja joustava. Muutaman vuoden päästä julkisilla liikkuminen käynee lapselle elämyksestä (minulle ei kyllä vielä sittenkään; inhoan julkisilla liikkumista nyt ja aina), mutta nyt on vähän turhan aikaista kokeilla, miten moneen tuhanteen ehtii laskea yhden junamatkan aikana säilyttääkseen jonkinlaisen muiston mielentyyneydestä.

    Sitä paitsi väitän, että on helpompaa saada VR:n junat kulkemaan aikataulussa kaikkien kommellusten keskelläkin, kuin saada lapsiperhe (jossa myöhästelytaipuvainen äiti) matkustamaan niiden aikataulujen puitteissa. Oi yksityisautoilun autuasta vapautta! Kyllä mä maksan yksityisautoilun tietystä vapaudesta ja stressittömyydestä mieluummin kuin matkustamisesta vessanhajuisessa ja ylihintaisessa pendolinossa ajan x, jonka kestoa ei koskaan voi varmuudella tietää etukäteen. Että onko se x aikataulun mukainen kesto vai esim. 20min tai 1h20min enemmän.

    Ja loppuun aiheeseen liittymätön rönsy: tuli tuosta tunnin lyhenteestä mieleen, että ootko pannut merkille, että nykyään ainakin Ylellä on tunti toisinaan merkitty lyhenteellä t eikä h? Tonni 20 minuuttia, hoho :D

    ReplyDelete
  22. Meillä junamatkailun vaikein vaihe oli viime syksynä. Nyt talvella on ollut jo helpompaa - tämä mahdollisesti lohdun sanoina kerrottakoon siis.

    Itsehän olen aina diggaillut juurikin junamatkailusta: siellä voi neuloa ja lukea, ei tarvitse keskittyä ohjaamiseen ja kaasupolkimeen. Kaukobussitkin ovat joskus olleet kivoja, kolme tuntia kotiseutukierrosta (30 km päähän kesämökistä.) No. Nyt sitten luin Ylioppilaslehdestä, miten kaksi naistoimittajaa oli kakannut housuunsa kaukobussissa ja päädyin harjoittamaan reflektiota siitä, miten tämänkaltaiset asiat ovat juuri niitä, joita en mielelläni ajattelisi julkisessa kulkuvälineessä.

    Ja edelleen, ne välisiirtymät, nehän tässä ovat se ongelmallisin puoli.

    Ja mikäsmikäsmikäs tämä tällainen lyhenne t on? Yle hoi? Kyllä on pitkä ohjelma tuollainen tuhannen minuutin shöy.

    ReplyDelete
  23. Yleiskielisessä tekstissä tunti lyhennetään t, teknisessä tekstissä h. Sanoo kotus, ja kotusta uskokaamme.

    ReplyDelete
  24. MITÄ. Nyt mulla on sellainen olo, että haluan köpöttää johonkin nurkkaan voivottelemaan maailman muuttumista ja lonksuttelemaan tekohampaitani.

    ReplyDelete
  25. Mä olen pro-julkinen liikenne, mutta VR on kyllä saanut vähän vakaumuksellisemmankin (ohhoh mikä sana) hipin muuttamaan mieltään. Meillä etenkin 2 lasta + 2 koiraa + 1 aikuinen-kombo on ihan toivoton (koska yleensä mä seikkailen lasten kaa ja Käyttis on koulussa).
    Meillä on auto, mulla ei korttia, ja auto seisoo suurimman osan ajasta tossa hallissa - yritän parittaa kaikkia autottomia tuttuja ja meidän autoa, ettei menis kaikki ne törkeet vakuutusmaksut yms hukkaan kun se siellä mököttää se Focus.

    ReplyDelete
  26. Tee tilaa sinne nurkkaan...saako sieltä käsin käyttää vielä h:ta tunnin lyhenteenä epäteknisissäkin konteksteissa?

    Ja tosta kimppakyydistä vielä, meillä on tällä hetkellä neljä henkeä samassa autossa ja normistikin kolme, niin yleensä siellä takapenkillä saa mököttää rauhassa jos siltä tuntuu :) Tosin matkakin on onneksi lyhyt (niin lyhyt että sen voisi jopa kävellä, mitä suuremmalla syyllä työmatka ei oikeuta auton ostoa...)

    ReplyDelete
  27. No voi jumalauta. Nyt meni kyllä usko Kotukseen.
    Vai johtuukohan tällainen selvästi hätäillen tehty kielioppilinjaus leikatuista määrärahoista?

    Jos tunnin saa yleiskielisessä tekstissä lyhentää t:ksi, niin mikä tonnin lyhenne sitten on? "Rekalla voi ajaa 4t jos lastia on 4t, sitten on pidettävä tauko."? Ja onko tällä samalla logiikalla senttimetrin lyhenne sm?

    Mun aivo on nyrjähtänyt. Kotuksen linjauksestahan seuraa potentiaalisesti ihan päättymätön lyhenteiden vaihtaminen naurettaviin versioihin. Hullut.

    PS. Liina, miten helvetissä aikuinen ihminen voi kakata housuunsa kaukolinjalla (muuten kuin tuhannen kännissä)?
    (Pyydän referaattia koska en uskalla lukea varsinaista juttua. Koska saatamme joutua joskus vielä linjuriinkin.)

    ReplyDelete
  28. Kunnioitettava kaupunkiautoilun haltuunotto.

    Pakko muuten kommentoida Jakke Jäyhää: ihana. (Erityiskiitos hienon sarjakuvahahmon alter egon muistiinpalauttamisesta.)

    ReplyDelete
  29. Vieläpä tuli mieleeni sellainen kustannusnäkökulma. Aikoinaan kun itse hankin autoa, laskeskelin että kuinka monta kertaa voin ajaa taksilla sillä rahalla kun käytän autoon (vakuutukset, bensat, auton hankintahinta + mahdollisen lainan korot jne...). No aika paljon saisi taksillakin ajella sillä rahalla. Toki taksilla ei tule lähdettyä mummolaan asti mutta siis esim siirtymisiin kotoa asemalle jne.

    Toiseksi täytyy sanoa, että on siinä junamatkailussa puolensakin, sillä sielä tosiaan voi tehdä monenlaista ajankuluksi. Lapsikin voi liikkua ja leikkiä. Autossa sitä on vain kökötettävä. Itse pidän ajamisesta, mutta kun olemme koko perhe liikenteessä mies yleensä ajaa ja minä saan nauttia lukemisesta tai neulomisesta niin kauan kuin lapsi nukkuu. Paljon tuntia pidempään touhukkaamme ei kuitenkaan jaksa hereillä viihtyä paikoillaan autossa. Siinä vaiheessa on katsottu kirjat, kassillinen leluja, eväät ja vanhempien lompakot. Toivon että tämä hieman helpottaa kun lapsi kasvaa ja malttaa keskittyä vaikka jonkun videon katseluun pidemmäksi aikaa kuin 5-10 minuuttia niin matkatkin menisi sitten sujuvammin mökille ja mummolaan.

    ReplyDelete
  30. Periaatteen Nainen, niin mäkin, vaikkei sitä nyt enää kukaan usko. En silti ajatellut ruveta esim. autoilemaan töihin (mieluummin syöttäisin jalkani valkohaille) - nautin jatkossakin metrosta ja siihen liittyvästä kirjallisuustuokiosta.

    Mä tulisin hulluksi junassa kahden lapsen ja kahden koiran kanssa. Hulluksi. Ne eläinkopit on vaan väärin.

    RainDrop, tilaa on, tänne vaan.

    Mökötykselle plussa! Pakko kuitenkin kysyä: oletko tullut ajatelleeksi, että kävellessä voisi lukea, tai kuunnella äänikirjaa (myönnän, että kävellessä lukeminen vaatii tiettyä sinnikkyyttä, mutta mahdollista se on)? :D

    Minähän olen niitä ihmisiä, joille työmatkan rauhallinen lukutuokio on olennainen osa päivää. Joskus olen meinannut purra jalan irti entisiltä työtovereilta, jotka haluavat keskustella aamulla metrossa :D

    Suvi, nauroin ihan kippurassa sun lyhennepohdinnalle! Lähetän sen sellaisenaan Kotukseen, jos sopii.

    Aikuinen ihminen voi kakata pitkänmatkanbussissa tahallaan ja luultavasti (paras kuulemani arvaus) nostaakseen keskustelua joko nykyjournalismin tasosta tai siitä, miten helppo nykyään on kohahduttaa. Itse voisin keskustella tovin siitä, onko alas vajonneen riman kritisointi järkevintä hoitaa kaivamalla rimalle kuoppa ja hautaamalla se, mutta ehkä siitä tulee liikaa huomiota tälle tempulle.

    Annukka, IHANAA, että jollekin (muullekin, ettei tarvii yksin omia juttujaan ihastella) Jakke Jäyhä kolahti :D Se on minustakin yksi parhaita alter egoja, joita on!

    Jennijee, suurkiitos! Sitä takaisin sinne <3

    Aivan tavallinen kotiäiti, myönnän ihan auliisti noi hinta- ja puuhastelupointit. Tosin siitä puuhastelusta on sanottava, että mielessäni kummittelee aina syksyinen reissu vanhemmilleni. Lapsi ei suostunut olemaan hetkeäkään paikoillaan, ja jos oli pakko, hän kirkui korviaraastavasti. (Yritin kaikkea.) Onneksi äiti tarjosi skumppaa, toivuin hieman.

    Me laskettiin sitäpaitsi tää hinta ovelasti silleen, että säästetään satanen kuussa kun ei käytetä VR:n palveluita :D

    Jos joku keksii materiansiirtimen, ilmoittakoon heti.

    ReplyDelete
  31. Vähän alkoi harmittaa, kun niin monella tuntuu olevan kokemus, että junamatkailu on kauheaa. Mulla on siitä vain positiivisia kokemuksia.

    Olen sitä mieltä, että lapsen kanssa paikasta toiseen siirtyminen on aina potentiaalinen helvetti riippumatta välineestä tai välimatkasta, mutta lyhyehköllä ja vain yhden lapsen ja koirattoman kokemuksellani sanoisin silti, että kaikkein kivintä on junassa. Ja nimenomaan IC-junassa, pendolinot ja pikajunat on asia erikseen. Siellä on leikkivaunu, siellä on ravintolavaunu, siellä on mahdollisuus omaan koppiin, jossa voi metelöidä rauhassa. Pahinta olis matkustaa lentokoneessa, toiseksi pahinta autossa, kolmanneksi pahinta bussissa. Niissä kaikissa lapsi on pakotettu paikoilleen ja on mahdollisesti jumissa muiden matkustajien kanssa, ei pääse pakoon, hävettää kun lapsi huutaa vankeuttaan. Mutta toki koira muuttaa koko junamatkustamisen konseptin, sen myönnän.

    Terveisin, Julkinen liikenne 4eva.

    ReplyDelete
  32. Siina, totta kyllä tuokin.

    Mä sen verran tarkennan vielä, että jos VR tai pitkän matkan bussit toimittais meidät 5-10 km säteelle paikoista, jonne haluamme mennä, no okei lapsen kanssa ei yli 5 km säteelle, emme varmasti ostaisi autoa vaikka mikä olisi. Mutta kun näin ei ole, ja kun koen, että nyt me ollaan niin aikuisia, että kannetaan omista kuljetustarpeista vastuu, se auto näillä näkymin tulee.

    Ja senkin vielä tarkennan, että oikeasti näitä kauheusreissuja lapsen kanssa on ollut YKSI. OIKEASTI olen vaan vieläkin sydänjuuriani myöten järkyttynyt siitä, että vajaa neljä vuotta sitten taloon tullut karvainen perheenjäsen on pilannut mun prinsessaiset junamatkat. Mutta heti kun tuo muksu kasvaa ja lähtee johonkin kesäleirille, aion junailla halki Euroopan.

    ReplyDelete
  33. Liina, laita vain pohdinnat Kotukseen, mutta sensuroisitko kuitenkin sen hulluiksi haukkumisen ;)

    Ja mitä tuohon bussikakkaamiseen tulee, niin paskaa journalismia. Rima on haudattuna jo aika syvälle tunkioon tuossa kohtaa. Plääh.

    ReplyDelete
  34. Onko pakko sensuroida? Eihän ne tiedä, kuka sä oot :D Vai hetkinen ... Ootas, pitää tarkistaa Tampereen seudun puhelinluettelosta kaikki Trokee-Daktyylit.

    ReplyDelete
  35. No, jätä sensuroimatta sitten. Mulla on salainen puhelinnumero, joten ei hätää, ei ne mua jäljitä :D

    Muuten, tän illan Pressiklubissa oli Ylkkärin päätoimittaja keskustelemassa kakkagatesta. Meni vähän ohi ne lätinät, mutta hänen sanomansa taisi olla se, että tämä tuntui juuri hyvältä tavalta juhlistaa Ylkkärin satavuotisuutta. Jes.

    ReplyDelete
  36. Mä näin siitä myös jonkin pätkän, ja enimmäkseen tuli sellainen olo, että "me ei nyt mitenkään voida tuomita tätä kakkagatea koska ollaan viileitä tsurnalisteja eikä mitään kauhistelija-jeesustelijoita ja kakka on luonnollista koska kaikki kakkaa, so there."

    Eyeroll.

    ReplyDelete
  37. Joo, mä vähän petyin ettei edes Kaarina Hazard suorin sanankääntein lytännyt sitä hölmöilyä. Olisin halunnut kuulla lyttäyksen ja nimenomaan hänen suustaan. Hän taitaa semmoisen paremmin kuin esim. vouhottava Stiller.

    ReplyDelete
  38. Minuakin harmitti se. Toisaalta en siinä äkkiseltään muistanut sen rouvan nimeä, joka nyttemmin Hazardiksi paljastui, että ehkä en voi liikaa valittaa :D

    ReplyDelete
  39. Auto on eri kätevä peli. Ihan vitun kallis, mutta kätevä. Ei tartte aikatauluja kytätä eikä tunnu missään ajaa Lidliin ostamaan vissyä, matkaa taitaa olla jopa vähän yli viisisataa metriä. :D
    Mulla ei vielä pari vuotta sitten ollut korttiakaan enkä sellaista kaivannut. Yks päivä vaan tuli tunne, että nyt se on pakko saada ja auto kans.
    Okei, meillä tarvitaan autoa ihan työmenohin ja runsaasti niihin, mutta kyllä sillä muutenkin ajellaan kun se kerta on.

    VR on ihan jees, lapsen kanssa en ole kyllä junalla matkustanut. Ei ole tavaravuoren vika, en ymmärrä mitä se kaikki kama on jengillä mukana, meillä lapsi ei ole juurikaan roinan määrää reissussa lisännyt. Mutta jos vielä joskus joudun lemmikkivaunussa matkustamaan ja sinne joku tunkee vielä vaunut niiden koirakasojen ja kissankuljetusboksipinojen sekaan, niin lupaan että palaute on runsasta, kipakkaa ja kuuluvaa.

    ReplyDelete
  40. Veera, olen kuullut muidenkin kehuvan Lidlin kuplavettä, pitää varmaan kokeilla nyt kun se auto on :D

    Minustakin VR on tosi jees, mutta tietyllä tavalla rajoitteinen, joten hommasimme sen auton itse - meidän tarve, meidän vastuu. Ja on se vaan tosiaan ollut kätevä. Päästään vähän joka paikkaan, johon ei tähän asti olla oikein päästy.

    Meillä, haha, tavaran määrä on ehkä jopa vähentynyt reissussa, etenkin jos junalla mennään. Reppu per vanhempi ja lapselle kassi, siinä saa aika tarkkaan miettiä, montako kirjaa ja neuleprojektia ottaa mukaan "varmuuden vuoksi" :D

    ReplyDelete