03 December, 2013

Huomioita neulevaatteiden ja -asusteiden suurtuotannosta

Eräs ystäväni kerran ihmetteli, mihin käsityötartunnan saaneet oikein sijoittavat lopputuotoksensa. Että jos sukkaa pukkaa kauhealla vauhdilla, niin mitä niille kaikille tehdään? Yhteen jalkaanhan vain hyvin harvoin laitetaan kahta sukkaa enempää (ja kaksikin vain melkoisessa hätätilanteessa eli kun on erehdytty käymään ulkona.)


Ohessa muutamia käytännön huomioita siitä, mihin neuletöitä oikein menee.

Hukkaamisesta

Lapasten hukkaaminen ei vaadi kummoisiakaan taitoja. Siksi on vähän sääli, että lapasen kutominen on ärsyttävämpää kuin sukan. Todellisen hukkaajamestarin ei tarvitse kuitenkaan tyytyä unohtamaan lapasia julkisiin kulkuneuvoihin. Hän voi myös unohtaa villasukat per asuttu hotelli. Siinä vaiheessa, kun vielä viimeisen kerran tsekataan, että mitään ei jäänyt, kukaan ei ikinä muista katsoa sängyn jalkopäähän peiton alle.

Jos on tullut tehneeksi typerät ja käyttökelvottomat joogasukat, ne voi myös ottaa lomalle mukaan ja "hukata". Nythän jo tietää, minne sukkansa voi uskottavasti unohtaa.

Rikkimenosta

Sukilla on onnellinen taipumus mennä rikki. Jotta ei ole sellaisessa tilanteessa kuin minä taannoin (villasukka ei ollut niinkään sukka kuin villahuitula jalan ympärillä) on hyvä olla sukkia aika paljon varastossa.

Sukat on parasta parsia englanniksi. Silloin sanotaan "darn" samalla kun sukka tiputetaan roskakoriin. Suomeksi homma on työläämpää, tarvitaan lanka ja neula.

Ei tästä tullutkaan ihan täydellinen -tilanteesta

Villapaita, joka on jotenkin vähän venähtänyt tai jostain syystä ei näytä aivan samalta kuin mallikirjassa, lämmittää kuitenkin leikkipuistossa talvella seistessä. Usko pois vain.

Lapsille neulomisesta

Tämä se on kiitollista puuhaa. Kun vihdoin saa työn valmiiksi, se on yleensä jo pieni. Kannattaa suosiolla ostaa langat noin +1 vuoden päähän, ja miettiä tarkasti onko neuleen arvioidulla valmistumishetkellä luvassa kesähellettä vai talvipakkasta.

Pesusta

Villavaatteille kuulemma käy huonosti pesussa. Esitän, että tämä väite on puoliksi urbaania legendaa. Villavaatteille käy todennäköisesti huonosti pesussa vain, jos ne ovat korvaamattomia.

Viime vuonna neulomani huivi alkoi näyttää tänä syksynä hieman nuhjaantuneelta. Ilmeinen ratkaisu on tietenkin tällaisessa tilanteessa ostaa uudet langat ja neuloa toinen kappale. Siinä lankakaupassa arpoessani valkoisen ja turkoosin langan välillä tulin kuitenkin ajatelleeksi, että voisin kokeilla huivin pesua (päädyin siis turkoosiin lankaan.)

Pesu toimi, huivi on kuin uusi. Tämän jälkeen olen paatuneesti pessyt kaikkia mahdollisia neuleasusteitani, yhdet sukat jopa yhdeksässäkympissä. Kokemukseni ovat seuraavat: mikään ei ole mennyt pilalle. Ja, kirosana tähän, mikään, minkä olen toivonut kutistuvan, ei ole kutistunut.

Seuraavaksi aion kokeilla, saanko erääseen hieman venähtäneeseen paitaani ryhtiä pesemällä sen. Sehän ei ole korvaamaton, sillä voin aina tehdä toisen.

Töistä

Töissä konttorissa on aina kylmä. Sinne kannattaa viedä pari villahuivia, ranteenlämmittimet, sukat tai kahdet, pipo, vielä yksi huivi ja ehkä villahousut, jos sellaiset on osannut tehdä.

Lahjaksi neulomisesta

Teoriassa mahdollista mutta käytännössä harjoitan tätä vain hyvin harvoin. Jos teen jotain tosi kivaa (ja miksipä minä nyt mitään rumaa tekisin) haluan tietenkin pitää sen itse. Joulupukki ei sitten lue tätä kappaletta.

11 comments:

  1. Tarttisi ilmeisesti keksiä akuutisti syitä mennä seisoskelemaan talvella leikkipuistoon. Ja kerro tuo urbaani legenda mun suurella rakkaudella vaihdossa neulomalle bolerolle, jota pidin ihanana muistona kyseisestä ulkomaanreissusta, ja joka näytti tältä: http://3.bp.blogspot.com/_7O33-zF1vVQ/Sq-uFtHvBfI/AAAAAAAAAAc/LzQeHUio0xg/s320/vaateblogi+004.jpg ...kunnes pesin sen ensimmäistä kertaa. Mietin kyllä jälkeenpäin, voisiko sitä käyttää vaikkapa saunassa erittäin paksuna mutta pienenä peflettinä.

    ReplyDelete
  2. Eikä tarvitse edes olla suurtuotantoneuloja neuloakseen kaulurin, joka sopii vain koiralle… ;)

    ReplyDelete
  3. Mä olin jo haaveillut ystävystyväni jonkun tosi lahjakkaan käsityöihmisen kanssa hyväksikäyttömielessä, että voisin lankoja ja "alan lehtiä" vastaan tilata kaikkia unelmajuttuja. Mutta ilmeisesti huono suunnitelma. (Anoppi tekee kyllä kaiken mitä pyytää, mutta meidän visiot ei aina ihan kohtaa...).

    ReplyDelete
  4. Bummer, meinasin juuri ehdottaa postia, joka kuljettaa sukkia myös maapallon toiselle puolelle, mutta "posti" taitaa kuulua samaan kategoriaan "lahjaksi neulomisen" kanssa.

    ReplyDelete
  5. Jenni, jos määrittelen sun boleron korvaattomaksi, mun teoria pitää edelleen paikkansa. Ja sä voit hankkia vaikka jonkun kaverin lapsen seisontahommiin puistoseuraksi, kaverisi on iäksi kiitollinen.

    Hieno oli bolero kyllä.

    VL, paitsi jos yrittää neuloa koiralle sopivaa :D

    PeNa, no meitä käsityöihmisiäkin on moneen junaan :D Minä olen tänä vuonna luopunut yksistä (mielestäni) näteistä lapasista, joten eiköhän se toviksi piisaa :D

    Ehkä sun pitää nyt siirtyä siihen, että etsit anopille ohjeen ja langat valmiiksi. Muista tulostaa ohje, ettei tule erehtymisen mahdollisuutta :D

    Anna, joo, kyllä se ikään kuin kuuluu, vaikka sukat sinänsä ovat enemmän ok kuin lapaset. Kerron, jos vapaa-aikani jostain syystä lisääntyy merkittävästi ja tarvitsen osoitetietosi!

    ReplyDelete
  6. Joulupukki ei lue, mutta minäpä luin.

    Sinut on haastettu!

    ReplyDelete
  7. Kaikkea sitä! Juuri, kun olin ajatellut hiljaa haudata tämän blogin läheisen leikkipuiston rakennustöiden alle.

    Tutkiskelen tätä sydämessäni, kiitos!

    ReplyDelete
  8. Lahja. Kaikkien joulujen/synttäreiden/nimppareiden kunniaksi lahjan kylkeen liittyy hattu, sukat, lapaset, säärystimet.
    Tai sitten ihan muuten vaan, ilman juhliakin.
    Omat kaapit pursuaa niin vahinko kiertämään muille ;) Ainakin viimeksi lahjansaaja, 1½v, piti koko päivän villaista dinohattua jonka neuloin muutamana iltana tv:n ääressä.

    ReplyDelete
  9. Kippuralla, se on kyllä hyvä vaihtoehto! Olen siihen vain vähän liian itsekäs. Mutta sellaisia kettukaulureita voisin ehkä tikuta muutamat muistaessani.

    ReplyDelete
  10. oon sen verran nirso siihen että kaikki ihanat hatut esimerkiksi sopisi meille. ok, lapsilla on ehkä 10 talvipipoa per naama, ja kolme lasta, on lopulta helkutisti kamaa ;)
    mutta sitten katselen sillä silmällä ohjeita, että kenelle muulle ne sopisi. esimerkiksi näin ihanan neulotun dinopipon mistä kirjoitin. tahdoin ehdottomasti koettaa tehdä sellaisen, koululainen ilmoitti ettei aio pukea ja sitten ei tytötkään sen vuoksi halunneet (huoh) .
    joten piti etsiä uusi uhri lähipiiristä ;)

    ReplyDelete
  11. Tässä inboxia siivotessa tulee vastaan kaikenlaista. Kuten se, että homekorvaisesti on hienoja kommentteja hautautunut turhuuksien alle.

    Toivottavasti uusi uhri löytyi!

    ReplyDelete