10 November, 2015

Lievää suuruudenhulluutta

On mahdollista, että intoudun kirjoittamaan blogiini nykyisellään vain juoksulenkin jälkeisessä euforiassa (mistä voitte kätevästi päätellä, paljonko nykyään pistelen lenkkipoluilla), ja se vaivaa minua. Myönnän. Minulla on erikoislaatuinen suhde blogini kanssa: se on osa minua, monen vuoden ajalta, ja sellaisen hylkääminen tuntuu raastavalta.

No, sitä euforian tunnetta on kiittäminen siitä, että sain suihkussa ihan loistavan kuningasidean, jipii! Idea on se, että kopioin idean suoraan Valeäidiltä! Nerokasta! Valeäiti kirjoitti kesällä kuukauden ajan jotain joka päivä! Ja minä teen saman marraskuussa, koska se on just hyvä kuukausi vetää viiden tunnin yöunilla!

No, sen verran aion fuskata, että kohteeksi käy mikä tahansa niistä kolmesta blogista, joissa häärin. Tuurilla kumminkin Omppuihinkin tulee toinen postaus ehkä jo tässä kuussa, ja lisäksi - otaksumani mukaan - Sivukirjasto nousee haudastaan hoippuen ja puremajälkiä tarjoten. Ja jos käy ihan hillitön munkki, Senni kirjoittaa jotain Kutimointiin ja luulette kaikki, että se olin minä, enkä todellakaan aio korjata kuvitelmaanne. HAHAHAHAAA.

Marraskuu on silläkin tavalla hyvä, että olen haastanut itseni moneen muuhunkin asiaan:
  1. Luen 30 sivua kaunokirjallisuutta joka päivä (äänikirjaa ei lasketa, tästä haluaisin valittaa, vituttaa lukea paperikirjaa auton ratissa motarilla vaikka kuinka olisi vain satasen rajoitus)
  2. Harjoitan itsekuria kaupallisissa transaktioissa, myös lankakaupallisissa, tulevia kässämessuja ei lasketa
  3. Otan 10 000 askelta joka päivä (ilman neulomisen tuomaa virheellistä askellisää, vaikka se niin kovin kätevä olisikin)
  4. Olen huomaavaisempi sidosryhmieni tärkeimpiä kohtaan - tarkemmin, tulevaisuuden Liinaa. Tähän sisältyy esimerkiksi se, että vaikka kahvikupin tyhjennys ja huuhtaisu perjantai-iltapäivällä tuntuu maailman ankeimmalta hommalta, on otettava huomioon, että tulevaisuuden Liinasta se tuntuu maanantaiaamun kahvitärinöissä ainakin kolmen rinnakkaisuniversumin ankeimmalta tehtävältä.
Enemmän nukkuminen ei kuitenkaan kuulu haasteisiini, sen suhteen annoin jo periksi, vaikka työterveyshoitaja sanoisi mitä. Ja kyllähän hän sanoikin.

17 comments:

  1. Onnea ja menestystä! Tämä oli niin ylevä postaus, että intouduin pitkästä aikaa ihan kommentoimaan :)
    (= aika on niin kortilla, että hyvä jos koskaan ehdin edes lukea muiden blogeja, saati kommentoida...)
    Minä taisin joskus yrittää samaa, mut luulen, että homma ei ihan täydellisesti onnistunut :D Oon kuitenkin varma, että sulla onnistuu!!! Siis sekä se joka päivä päivittäminen, että muutkin.

    Mulla on kestänyt 37 vuotta oppia, että jos kärsin tänään ja siivoan, saan huomisaamuna herätä aamukahville siistiin kämppään. Nyt lopultakin oon kuitenkin sen oppinut, ja tämän päivän (aamun) ihminen kiittää taas eilisen tyyppiä :D Myös sitä eilisen tyyppiä - joka tosin tämänpäiväisessä tapauksessa on puoliso - joka on muistanut ostaa siihen aamukahviin myös maitoa <3

    Olen ostolakossa jo valmiiksi (kosmetiikan, tavaran ja vaatteiden ehdoton ostolakko, minkä lisäksi nuukailen kaupassa) ja askeleita mulla tulee ihan työn puolesta (just kollega mittasi yhden työpäivän aikana tuon 10 000 askelta), mutta aion kopioida lisäksi sulta tuon kaunokirjallisen lukemisen 30s/pv -tavoitteen!

    Luin just 800-sivuisen Totuus Harry Quebertin tapauksesta -järkäleen (SUOSITTELEN!), joka hujahti vilauksessa jopa kaiken arjen kiireen keskellä, mutta nyt työn alla on vähän hitaammin etenevä Whitney Houston -elämäkerta, johon aion soveltaa tuota 30 sivun päiväminimitaktiikkaa :D

    Tsemppiä tavoitteiden saavuttamiseen! Walt Disneytä lainatakseni: If you can dream it, you can do it! Voi soveltaa myös arkisempiin unelmiin :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Sitä tarvitaan! Ja ihanaa, että löysit postauksesta ylevyyttä, arjessa moista ei ole juuri näkynytkään. Mutta tiäkkö, sama tilanne. Aika ihan tosi kortilla. Olen jopa miettinyt, teinkö tosi tyhmän työpaikkavalinnan tän päivittäisen työmatkan vuoksi.

      Koska olen huomattavasti sua nuorempi, siis vasta 36, tarkoittaako tää, että ehkä jo ensi vuonna muistan tän kahvikuppiasian ihan joka perjantai? Tämä antaa minulle merkittävästi toivoa ja voimia. (Ja jos mulla ei olis puolisoa, jolle on paljon helpompi olla huomaavainen kuin itselle, meidän kämppä olisi hävityksen kauhistus. Hurraa puolisoille! Etenkin huomaavaisille!)

      Nuukailu on muuten piristävää! Ja tiedätkö, mitä juuri Prisma Studiosta opin? Opin, että jos harjoittaa itsekuria yhdessä asiassa, on itse asiassa helpompi harjoittaa sitä jossain toisessakin asiassa! Maagista! Olin luullut, että menisi juuri päin vastoin, mutta ei, joten sikälihän näiden haasteiden kasailussa on kovastikin järkeä.

      30 sivun minimitaktiikka on sikälikin hyvä, että tulee vähemmän äpöstettyä kännykän pelien kanssa, joista ei lopulta kauheasti käteen jää. Ja kiitos kirjasuosituksesta, otan kirjastolistalle - olen kuullut muualtakin, että on viihdyttävä.

      Joten tsemppiä sinnekin! Hyvä lainaus oli, ja arkiset unelmat on mun suosikkiunelmia :)

      Delete
  2. No on tämä osa meitä muitakin, ainakin vahvasti niin tunsin, kun yks ilta muina naisina googlettelin yskään liittyviä seikkoja ja omput oli ihan listan kärkipäässä niissä tuloksissa! Tuli silleen lämmin olo, ja oon varma, et yskäkin parempaan päin.

    Ai meet messuille? Jee! Oon vähän kade.

    Mies sano yks päivä: "nukun, kun lapset muuttavat kotoa". Ehkä vähän aiemmin kannattais!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi, tämä on kauneinta mitä voi bloggaajalle sanoa! Kiitos! Ja toivottavasti tosiaan yskä helpotti. Jos ei, niin tässä kotikonsti, josta juuri kuulin: heti yskänlääkkeen päälle pari lasia vettä. Kuulemma nopeuttaa ja tehostaa vaikutusta. Ja sitten lääkäriin.

      Mulla alkaa vähän messukuume nousta! Huolettaa! Ja lisäksi mulla on siellä tehokasta käyttöaikaa joitakin höperöitä tunteja, en oikein tiedä, mitä tästä tulee. Varmaan vaan hyperventiloin jossain nurkassa.

      Olen samaa mieltä, että aiemmin kannattaisi nukkua. Nukkukaa viimeistään kun lapset ovat teini-iässä! Niin aion itsekin tehdä.

      Delete
  3. Musta on melko siistiä että olet ajatellut mua suihkussa. Ja nyt sun kaikki tulevaisuuden suihkut on pilalla, ole hyvä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi käydä niinkin, että - kiitos tämän kommentin - nauran holtittomasti läpi kaikkien tulevaisuuden suihkujeni, ja elän 600-vuotiaaksi, koska nauru on terveellistä :D Kiitos!

      Delete
    2. Noni, ollos hyvä vain! :D

      Delete
  4. Kunnioitettavaa. Mulla on sellanen plääh-kriisi, ettei mun sivupersoona Ehtoisalla ole mitään sanottavaa. Se on musta aika v*tun rasittava tyyppi välillä ja oon paljon mielenkiintoisempi itse, mutta ehei, blogi on Ehtoisan. Mutta en uskalla hirttää blogia, koska uskon ja toivon, että Ehtoisa keksii jonkun tavan olla eikä ole sillä tavalla koko ajan vaivaantunut.

    Pienet yskähtelyt ovat sympaattisia. Ja varsinkin se kun ei lopeta, saa itsellekin virtaa jaksaa. Seuraan mielenkiinnolla, jaksatko maaliin saakka!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No entäs jos laitat sille Ehtoisalle sanoja suuhun? Tai kaappaat pari vieraskynävuoroa? Ei sillä, musta Ehtoisakin on oikein kiinnostava tyyppi, mutta jotenkinhan teidän on tuo ratkaistava.

      Ja johan mä oon viis päivää jaksanut. Tosin huomasin tiettyä epätäsmällisyyttä haasteen muotoilussa - jatkanko vain marraskuun loppuun, vai kuukauden? Siinä on KYMMENEN PÄIVÄN ERO.

      Delete
    2. Jösses. Kyl mää lähtisin marraskuuta tavoittelemaan enkä hiiskuisi kellekään KYMMENEN PÄIVÄN EROSTA halaistua sanaa. Toisaalta, tämä taas ei lukijana ole mulle etu, eli en voi lähteä virallisesti suosittelemaan.

      Mun ei-Ehtoisa-puolet on vielä enemmän asosiaaleja kuin Ehtoisa. Blogista tulisi vielä kummallisempaa dadaa. Oon kyllä joskus miettinyt sellaista superanonyymiä oksennusämpäriä blogiksi, mutta hieno konseptini ei ole (onneksi) nähnyt päivänvaloa.

      Hmm. Mun pitäis varmaan katsoa muista sun blogeista, kuinka todella jaksat joka päivä. Horjuva sisältö on sekin mahtavaa. Ehkemme kumpikaan kuulu siihen kansanosaan, joka vaatisi hiottua ja tuotteistettua tavaraa blogistanialtaan.

      Delete
    3. Ei ei, ei mitään syytä katsoa mistään muualta. Käperry vain rauhoittavaan marraskuuhun ja sulje tietokone. Hyssss.

      Koskee teitä kaikkia muitakin!

      Delete
  5. Jeee!!!! Ehkä mä nyt jaksan läpi tän marraskuun!

    Venni

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan tällä vaan vai? Vautsi. Siinä tapauksessa olen iloinen, että hommaan ryhdyin :)

      Delete
  6. Tulin tänne kirjoittamaan, että on ikävä sun blogitekstejä. Mietin kuumeisesti, miten muotoilen asian aiheuttamatta lisää paineita. Näin jo itseni kommentoimassa lapsikoiravertaustekstin alle. Vaan enpä kommentoinutkaan sinne! Vaikka millä mitalla uusia tekstejä. Hurraa! Onnea edesottamuksiin. Kansa kiittää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Mahtavaa! Pakko myöntää, että nyt mulla on vähän semmonen "egoni on hivelty sopivasti" -fiilis, mutta valitettavasti tulet huomaamaan, että määrä ja laatu korreloivat, mutta eivät silleen hyvällä tavalla :D

      Silti, kiitos ihanasta kommentista.

      Delete
  7. Pöh! Sun huonolaatuisimmat lyhyet jututkin on parempia, kun 98% siitä, mitä muuten netissä luen. Vähän vielä avaudun. Ulkomailla kun asun, kuulen suomea harvoin ja huomaan miten kielitaitoni näivettyy hitaasti, mutta varmasti. Tekstisi saavat minut ihastumaan Suomen kieleen. Käytät sitä mielestäni niin rikkaasti ja kauniisti. Samoin kuin monet kommentoijat. Ajatuksesi ja maailmakatsomuksesi, jotka minulle tekstiesi kautta välittyvät, ovat hunaajaa. Kaiken surullisen maailmantuskan keskellä olet (tai blogisinä on) todellinen valopilkku.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oih! Tällaisesta saat aina avautua. Voin muuten uskoa, että kielitaidon ylläpitäminen on vaikeaa kun ei kielen keskellä koko ajan asu. Etenkin kun kyseessä ei ole englanti, jonka globaaleistakin trendeistä on ehkä jossain määrin mahdollista pysyä kärryillä. (Kerran yksi englanninope sanoi, että monella vaihto-oppilaalla kielitaito on hyvä, mutta kielenkäyttö lukioikään jumahtanut. Oli jännä näkökulma.)

      Kiitos siis, ja kumarrus, oli todella kaunis kommentti <3

      Delete