10 December, 2012

Kun ei malttaisi nukkua

Minulla on projekti. Se on vähän sellainen monimutkainen - pitsineuletta, ei kovin paha, mutta vaatii hieman tarkkaavaisuutta.

Sellainen, jota ei ainakaan unissaan pitäisi neuloa.

Eilen, kun väänsin edellämainitun savotan kimpussa, olin niin väsynyt, että käytännössä taisin nukahtaa pariin otteeseen. Yhä neuloen. Kuuntelemani äänikirja meni täysin ohi, ja ajatukset vaelsivat jossain, en tiedä missä. Välillä havahduinkin: ai hitto, mähän kuuntelen jotain. Mikä tää on? Ai niin, se kirja.

Missään vaiheessa en havahtunut esimerkiksi näin: jos väsyttää näin kauheasti, jätä se kudin huomiselle. Äsken hieman jännitti tarkistaa, ovatko silmukat edes enimmäkseen kohdillaan, mutten huomannut kovin pahoja virheitä. Ilmeisesti autopilotti meni päälle ja kaikki tarjolla oleva keskittyminen kohdistui neulomiseen.

Onneksi. Ajatus kuuden kerroksen (580 s/krs) purkamisesta ei ollut kovin houkutteleva.

Tästä tappavasta väsymyksestä en voi syyttää lasta, joka nukkuu yönsä kuin patonki ja viikonloppuna vieläpä mummolassa. Kahden päivän riekunnalla ja myöhäänvalvomisella oli asian kanssa luullakseni enemmän tekemistä: perjantaina pikkujoulujuhlittiin erhevalmennusklubin kera; lauantaina mentiin miehen kanssa syömään, otettiin viinipaketti ja minäkin poikkeuksellisesti valvoin sunnuntain puolelle. Herätäkseni seitsemältä, tietenkin.

Joulun jälkeen on lomaa, ja sitä odotan kyllä jokseenkin innolla. Aion nukkua joka aamu tosi pitkään, ainakin puoli kahdeksaan.

4 comments:

  1. Äänikirjat! Mikä innovaatio! Täytyykin kokeilla. Haksahdin näet neulomiseen minäkin ja en näemmä oikein enää osaa katsoa telkkaria samalla kuin neulon. Tai siis en osaa neuloa katsomatta koko ajan neuletta.

    Mitäs kummaa sinä oikein väsäät, kun on noin paljon silmukoita?! Vai tuleeko pyöröneuletta?

    Loma ja lepo - niitä tosiaan kannattaa odottaa.

    ReplyDelete
  2. JEEE! Vihdoinkin! Rukouksiini on vastattu, Leopardikuningatar neuloo jälleen :D

    Äänikirjat on mah-ta-vi-a. Myös kävelyllä. Kirjastosta niitäkin saa :) (Itsehän olen lähinnä kuunnellut telkkaria jo joitakin vuosia, mutta ei sekään nyt onnistu kun mösjöö pelaa Haloa. Sitä en jaksa katsoa, enkä etenkään kuunnella.)

    Se on pyöröneule, mutta joululahja - show & tell -hetki tiedossa joulun jälkeen, halusitte tai ette :D Nyt on suurin savotta tehty, olen onnesta litteä (ja haluaisin jatkaa yömyöhään, mutta mies kielsi ranteisiini vedoten.)

    ReplyDelete
  3. Siis sinuahan tästä minun neulomisesta on syyttäminen, koska olet kirjoituksillasi toistuvasti muistuttanut minua ko harrastuksesta. ;)

    Neuleliivi on tekeillä ja eka etukappale alkaa olla valmis. Äsken just neuloin ja katsoin maajusseja ja morsiamia (tai siis kuuntelin) ja nyt on ranne kipeä. Tottumattomuutta katos. Saapa nähdä mitä minun liivistä tulee. Se malli on hiukan erikoinen. En lupaa esittelyä blogissani, mutta sinun pyöröyllätystä jään odottelemaan. :)

    ReplyDelete
  4. Hahaa! Älä kysy miksi minusta on niin hauskaa, että muutkin neulovat :) On vain.

    Toivottavasti sun ranne ei pahasti kipeydy vaan alkaa pian muistaa, miten homma toimii. Mä haluaisin kyllä nähdä sun neuleliivin - näin taannoin älyhienon kappaleen Pinterestissä, mutta se ei ollut ohje. Olen siitä asti miettinyt, miten tekisin sellaisen itse :D

    ReplyDelete