15 April, 2014

Asioita, joiden kasvattamiseen olen keskittynyt

1. Väsymys

Tällä onkin kiva aloittaa lista kuin lista. On hyvä hakea sellainen lisämauste väsymykseen miettimällä, onko se kokonaan itseaiheutettua kuinka ison osan väsymyksestä tekee vain murehtimalla väsymystä.

Parhaiten huomaa, kun yrittää illalla laskea jotain, eikä oikein osaa keskittyä siihen, pitikö laskea asioita yhteen vai vähentää niitä toisistaan. Miinusmerkki on miinuksen merkki!

2. Leipätaikina

Hahahihiiihoo, leipätaikina turposi toivotulla tavalla ja leivästä tuli tosi hyvää. Yllättävän maukasta vielä seuraavanakin päivänä, kun ylläripylläri ei jaksettukaan vetää kaikkea kerralla. Yritys oli kyllä tosi kova.

Lisäsin herkullisuutta korostavan filtterin, mutta nyt näyttää, että saattoi mennä vähän överiksi sen kanssa. Tirsk.
Lapsi sanoi ensin "ei tiitos!" (hän on niin kohtelias!) ja sitten maistettuaan kuitenkin hän sanoi "haluan lisää äidin tekemää leipää" - viisi sanaa, joita en olisi villeimmissä unelmissanikaan uskonut koskaan kuulevani. Ainakaan ilman reippaalla kädellä annosteltua sarkasmia.

Repesti täältä: http://ruokakansio.blogspot.fi/2014/01/pataleipa.html. Kyllä kirjoitin tahallani "repesti", olen sillä tavalla ärsyttävä.

3. Anekdoottikokoelma lapsen sanomisista

Käyn juttuja yleensä miehelle läpi iltaisin, mutta näitä pitäisi kirjoittaa kyllä ihan ylös. "Isiii! Onko appelsiinia korvissaaaaa!" on suosikkini. Tänään.

4. Juoksukunto

Haluaisin valehdella itselleni ja teille, että reippaasti juokseminen auttaa kohtaan #1, mutta tällä kertaa se on vale. Väsyn vain enemmän. Etenkin, kun olen ottanut tähän HCR-projektiin tällaisen pakon saneleman gung ho -asenteen. Täysillä ja veitsi hampaissa. En tiedä, miksi minusta gung ho -asenteeseen kuuluu veitsi hampaisiin.

5. Valikoima "nämä kirjat aion lukea" -listauksia

Yksi lista ei tietenkään riitä mihinkään, onhan minun kyettävä erottelemaan toisistaan huipputärkeät scifisuositelmat ja vähemmän olennaiset Pulitzer-palkitut.

6. Taito viitata kintaalla

Suhtaudun erityisen piittaamattomasti asioihin, jotka olisivat saaneet minut palasiksi esimerkiksi neljä vuotta sitten. Esimerkki: en jaksa kauheasti kiihtyä siitä, että olen eri tavoilla ärsyttävä. Luen tämän edistysaskeleeksi, vaikka oikeasti kyse on varmaan jostain kohdan #1 seurannaisvaikutuksesta ja kesäkuun tullen hypin seinille kuin Persian prinssi eräässä mainiossa konsolipelissä. Hän kyllä hyppi käsittääkseni muista kuin stressiin liittyvistä syistä.

Tai mistäpä sitä tietää.

10 comments:

  1. Hieno leipä! Tuo resepti on kyllä ihan parhautta (oletan, että se on sama kuin omani, blogeissahan tuo on runsaasti kiertänyt). Oman elämänsä leipureita saadaan sillä.

    Noin muuten en nyt tykkää väsymyksestä enkä juoksun raadannaisvaikutuksista. Jos yhtään lohduttaa, niin tervaa on juoksu täälläkin suunnalla. Ja eihän se lohduta. Mutta this too shall pass. Jopa se väsymys.

    ReplyDelete
  2. Väsynyt juoksija ihailee leipää ja menee nukkumaan, ännyytee-nyt!

    Onko appelsiini korvissa hyvä vai huono asia?

    ReplyDelete
  3. Samaistun vahvasti kohtaan viisi! Pääsiäiseksi suunniteltu "en saatana tee muuta kuin lepää" uhkaa kaatua tarkasti laadittuun "nämä kirjat pitää saada luettua neljässä päivässä"-aikataulutukseen. Tokihan lukeminenkin on rentouttavaa mutta siinä vaiheessa se homman tarjoama rentoutuminen kärsii pienen inflaation kun joudut kellottamaan että "näin-ja-näin monta sivua on pakko saada luettua tänään". Olisi pitänyt pistää mies käymään siellä kirjastossa. No, onneksi pyhien jälkeen alkaa yövuorot. Siellä sitten voi lukea. Jos vaan potilaat ymmärtää olla häiritsemättä :P

    ReplyDelete
  4. Täti-ihminen, eikös vain olekin! Resepti on varmaan osapuilleen sama ainakin - joitakin variaatioita olen nähnyt. "Oikea" leipominen on minusta edelleen käsittämätöntä alkemiaa, mutta olen tosi iloinen, että tällä tavalla helposti voi saada pätevää leipää, eikä enää ikinä tarvitse heittää vanhentuvaa jauhoa pois.

    Raadannaisvaikutus! TYKKÄÄN! Sulla on sana hallussa <3 Vaikka tiesinhän sen kyllä. Myönnän, odotan kesäkuuta jo ihan todella kovasti.

    Jennijee, kas, kanssaväsynyt! Toivottavasti nukuit hyvin.

    Vaikea toki sanoa appelsiinin korvavaikutuksista - huono se on ainakin silloin, kun isä ei kuule, että nyt sopisi tulla sanomaan hyvää yötä :D

    Kukkavarvas, no niin! Mutta ei tuo minusta kuulosta ollenkaan pahalta. Ehkä tosin siksi, että lukeminen rinnastuu minusta lepäämiseen ihan aina:D (Paitsi tenttikirjojen kohdalla.) Vaan saisinkohan minäkin jostain itselleni yövuoroja? Kuulostaa nerokkaalta tuollainen!!

    ReplyDelete
  5. Luin Kukkavarpaan pääsiäissuunnitelman ensin näin: "en saatana tee muuta kuin leipää" ja ajattelin, että nyt on jollain leipämopo lähtenyt aika pahasti käsistä.

    Mä olen keskittynyt kasvattamaan kung po -asennettani, siis syömään. Myös mahaa olen kasvattanut, ja väsymystä, ja yleistä hermojen kiristymistä perheessä. Puolison mielestä mulla ei ole mitään syytä olla inhottava, vaikka olenkin väsynyt, mutta se on väärässä! Onhan! Väsymys! Mutta ilmoittauduin joogakurssille ja aion ryhtyä tosi seesteiseksi ihan lähiviikkoina. Ehkä ehdin tässä vielä päästä nirvanaan tai edes hataraan harmoniaan ennen synnytystä?

    Mun lapsi kysyi eilen kylvyssä, mihin meritähdet menee, kun ne kuolee. Argh, kaikkiko tässä pitäisi tietää?

    Tsemppiä muru!!!

    Venni

    ReplyDelete
  6. Tota pataleipää on vissiin pakko kokeilla. Mä hoidan yövuoroputkeni pääsiäisenä eikä meillä ole pataakaan että ihan just se ei tapahdu, mutta ajatuksen tasolla valmistaudun jo tämänkin trendin tavoitteluun.
    Mä kasvatan silmäpusseja ja rairuohoa. Ei muuta. Eiku joo, hyvää pääsiäistä!

    ReplyDelete
  7. No pitääkö tuota leipää nyt sitten kuitenkin kokeilla, olen jotenkin sitä arastellut. Hmph.

    Ennen sitä teen pashaa kuitenkin.

    Kirjalistojen kasvattelu on mainiota puuhaa.

    Hyvää pääsiäistä!

    ReplyDelete
  8. Venni, ehkä jos perustaa oman leipäjonon jämäjauholeivistä? Se olisi aika jaloa. Joskaan ei kovin pitkälle kantavaa ainakaan meidän jämäjauhoilla.

    Mä rrrrakstan sun kung po -asennetta! Paras asenne! Ja kyllä väsynyttä ihmistä pitää ymmärtää, ainakin sen verran, että silittää sen päätä eikä kerro, ettei ole mitään syytä olla inhottava. Väsymys on iso ja painava syy.

    Toivottavasti hatara harmonia alkaa jo kolkutella ovea? Tsemppiä sinnekin, sinä ihana!

    PS. Kyllä, kaikki pitäisi tietää. Mitä vastasit?

    PeNa, kyllä! Sitä on pakko kokeilla. Ainakin jos on se pata. Itsekin valmistauduin henkisesti ainakin vuoden, että kiire ei ole.

    Toivottavasti pääsiäisesi on ollut hyvä ja rairuohoisa! Mutta vähemmän silmäpusseileva!

    Linnea, kyllä! Ei tarvitse arastella. Ellei liiallinen helppous ujostuta.

    Toivottavasti pashasta tuli hyvä ja pääsiäisestä myös!

    ReplyDelete
  9. PeNa: tee se kattilassa, sellasessa jossa on metalliset kahvat ja kannen nuppi. Kun rakkaalla lapsella on monta nimeä ni tän leivän kolmas on kattilaleipä, ihan tosi.

    ReplyDelete
  10. Kas, tämäpä olisi ollut minullekin hyvä tieto - pitkään emmin sitä, riittääkö patani koko. (Riitti se, vaikka pieni onkin.)

    ReplyDelete