12 April, 2014

Naiseus, check

Olen saavuttanut kaksi merkittävää pistettä elämässäni. Pieni askel (mahdollisesti taaksepäin) ihmiskunnalle, iso harppaus minulle.

Saman kuun aikana, ainakin jos otan journalistisia vapauksia, olen käyttänyt loppuun sekä kasvorasvan että jauhopussin. LOPPUUN!!

Yleensä olen kasvorasvayritelmäni heittänyt roskikseen kaksi käyttökertaa ja kuusi vuotta ostohetken jälkeen, ja jauhot ovat säännönmukaisesti vaihtaneet osoitetta biojätteen puolelle kuiva-ainekaappia siivotessa.

Kasvorasvan osalta voin sanoa, että koska uskon vahvasti lähinnä lumevaikutukseen, en ole löytänyt motivaatiota ihonhoidollisiin asioihin ennen viime vuotta, jolloin kollegani toistuvasti onnittelivat minua zombiemaisesta ilmiasustani. Kyllästyin ja ostin lähes kalleinta tököttiä, jota apteekista löytyy (mutta en kuitenkaan aivan kalleinta, sillä keskityin myös siihen, että imeytyyhän se tosi nopeasti, en jaksa mitenkään odottaa yli kuuttatoista sekunta.)

Jauhoja on kyllä käyttänyt miehenikin, mutta otan jälleen journalistisia vapauksia ja teeskentelen, että ihan itse käytin kaikki. Söin vaikka suoraan purkista töiden jälkeen. Niin tai näin, nyt innostuin tekemään sitä vaivaamatonta leipää, koska se on väitetysti niin vaivatonta, ja jauhot loppuivat kesken (eikä elmukelmua ollut ollenkaan.) Elmukelmua kipitin ostamaan, se vaivattomuudesta, mutta leipään lisäsin pizzajauhoja niin, että voin syyttää jotain muuta kuin itseäni, jos leipä ei onnistukaan.

Kun tähän vielä lisätään se, että olen onnistunut pitämään hengissä sekä chilin (jonka hengissäpitämiseen olen motivoitunut) että hetken mielijohteesta ruokakaupasta ostetun Pirkka-kaktuksen (jonka olemassaolon jatkumiseen suhteeni on täysin indifferentti), voin kai tunnustaa, että kyllä nyt tunnen saavuttaneeni jonkinlaisen rajapyykin esimodernissa naiseudessa!

Valkoiset jutut ovat kukkasia. Solmin niistä tuota pikaa voitonseppeleen.
Seuraavaksi käsittelyyn moderni ja postmoderni naiseus. Valitettavasti en tiedä, mitä ne pitävät sisällään. Ristipistograffiteja, jos jotain saa toivoa.

21 comments:

  1. Miikäääää, kukkiva kaktus? Ei, mulla ne muuttuu kauniin valkoiseksi kokonaan. Voitit!

    ReplyDelete
  2. :D Eipä muuta, kiitos tästä!

    ReplyDelete
  3. Voi itku. Sinne katosi suurella tunteella kirjoittamani kommentti naamarasvoista. :D Mut ihan sitä vaan tulin sanomaan, että mahtavaa kuulla sunkin ostavan ko. tuotteet _apteekista_. Niin mäkin teen. :) Siellähän sitä perheellinen ravaa vähintään kerran viikossa, olen viime aikoina huomannut.

    Ja siitäkin vouhotin siinä kadonneessa kommentissani, että mä komppaan tota lumevaikutusta kanssa. Tää naamarasva-asia on kyllä joku kollektiivinen höynäytys. Mä rupesin pari vuotta sitten käyttämään omaan naamaan perusvoidetta ja lopputulos oli kyllä ihan sama. Sittemmin mä vähän lievensin tätä katsantokantaani. Silti olen sitä mieltä, että olen höynäytyksissäni käyttänyt elinaikanani jo omaisuuden turhiin naama-rasvoihin. Yksi pieni purkki maksaa maltaita, perusvoidetta saa pumppupullollisen halvemmalla.

    Ja koko kosmetiikka-ala on kyllä niin hyväkatteista touhua, etten oikein välittäisi olla liikaa sitä tukemassa. Tämähän käy selville jo siitä, että a) kanta-asiakastarjouslehdykkeet ovat täynnä kosmetiikkatarjouksia ja b) ne kosmetiikkaosastot on ihan täynnä myyjiä. Varmaan yhden myyjän päivän palkka katetaan jo sillä yhdellä kultahippurasvaputelilla.

    Nonni, jaksoin mä näköjään vaahdota toiseenkin kertaan. Kiitos ja anteeksi.

    ReplyDelete
  4. Vaivaamatonta leipää? Omg, en ole kuullutkaan! Kuulemma sellainen pataleipä on tosi helppo, pistää vaan pataan ja sit se on valmista, tai jotain.

    Mä muutun iän myötä yhä kyynisemmäksi kosmetiikkateollisuuden suhteen. Tarvitsen itse lähinnä shampoota, hoitoainetta ja rasvaa. Paras ratkaisu on käyttää palashampoota, jotain kookosöljyä tukkaan ja sit ehkä sitä samaa naamaan ja kroppaankin. Ihan vielä en ole saavuttanut sellaista asketismia, mutta tiellä ollaan!

    ReplyDelete
  5. Bleue, näinkö on, saatan tarvita niitä lehtiä kahden kukan voitonseppeleeseeni, voimmeko järkätä diilin?

    PS. Olen aika yllättynyt itsekin. Teoreettinen kukkamahdollisuus oli selvä, se kukki, kun ostin sen, ja melkein viisi tuntia sen jälkeenkin.

    PPS. Et ole nähnyt chiliäni. Mutta kyllä se minusta on yhä elossa.

    Elsa-Aalia, kiitos itsellesi :D

    Pilami, ai saasta, tuo on PAHINTA! Siis kun kommentti katoaa. Raivostuttaa sun puolesta. Ja ihanaa, kun jaksoit rustata uusiksi.

    Joo, apteekkiin pääsee kyllä. Käytännössä kyllä törsään kalliimpaan apteekkikosmetiikkaan, joka lumevaikutususkovaiselle minulle on lähes yhtä suuri virhe kuin se, että menisi tavarataloon ostamaan kultahippuista rasvaa (mutta ei ihan, sentäs.)

    Mä en myöskään usko, että rasvan laadulla olisi kauheasti merkitystä. Omani ostin kun huolestuin ihohuokosteni koosta. Sitten tulin ajatelleeksi, että ihohuokosten koko a) lienee hormonaalista ja b) kasvaa iän myötä - rasva jäi käyttöön siis vain, koska se imeytyi nopeasti ja auttoi kiristävään ihoon eikä ainakaan pahentanut tilannetta. Että varmaan ollaan samoilla linjoilla.

    En ole ikinä ajatellut tätä kateasiaa! Mutta nyt ajattelen, ja TOTTA. Hemmetti. Puistattaa.

    Mun on hirveän vaikea uskoa kosmetiikkateollisuuden ihmeitä tekevään voimaan. Siis oikeasti. Luin jotain mainoslehdykäistä, jossa muistaakseni Aino-Kaisa Saarinen esitti suurena totuutena, että jos ihostaan ei parikymppisenä pidä huolta, nelikymppisenä on jo liian myöhäistä. Olin ihan, että MIHIN TUO PERUSTUU? Ehkä nelikymppisenä iho vaan vanhenee näkyvästi riippumatta siitä, mitä sille on parikymppisenä tehty - poislukien ehkä yleiset elämäntavat.

    Käsittääkseni missään ei ole tehty mitkään tieteelliset kriteerit kestäviä väestötason tutkimuksia naamarasvojen tehosta (minusta uskottavaan tutkimukseen vaadittaisiin tarpeeksi jengiä, joista jokainen rasvaisi naamaansa 20 vuotta puoliksi tuotteella A ja puoliksi lumetuotteella B ja sitten katsottais. Eikä mitään 33 ihmisen itse raportoimia tuloksia kele. Sori kun vaahtoan :D), joten sikäli kun minä mitään tiedän, kaikki purkkikama voi olla ihan pelkkää ilmaa ja suuria luuloja vain.

    Kiitos itsellesi ja anteeksi! :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mut mikä se mainosidea on siinä että jos et 20-vuotiaana käyttänyt tuotetta x niin nyt on myöhäistä? Tässähän voisi siis vain tyytyväisenä todeta ettei enää maksa vaivaa. Eikä ainakaan kannata sitä mainostettavaa tuotetta ostaa.

      Siis mäkin ostan nykyään sitä kalliimpaa apteekkikosmetiikkaa. Kirjoitin epäselvästi. Näin siis lumevaikutun minäkin. Mut huomasin töihin palattuani että jos tarttee jotain puuteriasiaa laittaa kans niin se perusvoide ei ole se paras rasva enää. Tosin, olen huomannut myös, että jos vaan ei heti pesun jälkeen ehdi laittaa rasvaa niin tarve katoaa. 😃

      Delete
  6. Haha, olipa taas mainio! Mä sain juuri Ruohonjuuresta näytepussin silmänympärysvoidetta. Vajaan viikon käytön epäsäännöllisen käytön jälkeen huomaan, että sitä kannattais käyttää. Mun ryppyset silmänurkat ei ole ollenkaan niin ryppyset enää! Ja joo, apteekista minäkin, silloin kun en Ruohonjuuresta. Arjen glamouria :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pakko muuten mainita, että lukaisin nyt vasta edellistä kommenttiasi - jos kellään teidän perheestä on kuiva iho, suosittelen ostamaan 100% sheavoita. Meidän tytön atopia parani sillä. Parani!

      Delete
  7. Lupiini: se pataleipä ja tää vaivaamaton (no knead bread) on sama. On helppoa ja hyvää.

    Mä käytän edullismpia luonnonkosmetiikkarasvoja nykysin, koska lopputulos on ihan sama ku kalliimmissa. Sheavoita meidän atoopikoille käytetään kans, ainoa mikä toimii ja on suht edullistakin.

    ReplyDelete
  8. Lupiini, äyk, miten sun kommentti meni multa eilen ohi? Ehkä näpyttelin omaani samaan aikaan iltasokeuden vallitessa. Vaivaamaton leipä on just sitä pataleipää, hyvää oli, röyh.

    Mä puolestani tarvitsen shampoota, saippuaa, rasvaa ja antiperspiranttia ja haluan meikkejä, että kovin askeettinen en ole, mutta sitäkin kyynisempi onneksi kyllä :D

    Anu, jeskamandeera! Hienoa, että toimi. Itse en ole koskaan huomannut mitään silmin havaittavaa vaikutusta, vaikka olen toki yrittänyt tiirata. Hyvä, etten mittanauhalla mitata. Arkeen ei tosiaan kauheesti glamouria mahdu, mutta hyvä, että edes apteekkikosmetiikan verran :D

    Aika siisti asia myös tuo atopian helpottaminen tuossa määrin. Mitenkäs kauan se sheavoi imeytyy? Mulla on sellainen muistikuva, että noin vuoden, siis yksi levityskerta. Siksi suhtaudun siihen(kin) epäillen :D

    Pilami, se ei ollut mikään yksittäinen valmistaja vaan, hahahaa, "tiedote" - eli infomercial, ehkä. Mutta joo, tähän väitteeseen nyt nojailen tyytyväisenä.

    Ollaan sitten varmaan sen saman apteekin hyllyn äärellä. Ylävitoset! Ja NIIN HÄVIÄÄKIN! Jos ei heti laita niin kohta ei tarvii laittaa ollenkaan, parasta!

    Lintunen, oot oikeassa, samasta leivästä puhuin. Ja siinäkin olet oikeassa, että helppoa oli ja hyvää :D

    Mä oon ajatellut, että kalliimmissa rasvoissa maksetaan vain enemmästä lumevaikutuksesta, ja jos se ei toimi, ei kandee maksaa ollenkaan ekstraa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä se tosiaan aika kauan imeytyy ja levittäminen on rasittavaa. Mutta tällä mennään koska toimii! :)

      Delete
  9. Kukkiva kaktus? Ihmisen kotona sisällä? Respect :)

    Katsoin tässä yksipäivä auton peilistä,että herrantähen! Ryppyjä, jotka ei suoristu kun lakkaa nauramasta! Mähän olen edelleen siis mielestäni jotain 20 vuotias, ja silloin ilmeisesti viimeksi katsonut, onko ryppyjä. Oli, mutta ne oikeni kun lakkasi nauramasta.

    Mistä löytyisi tämän vaivaamattoman leivän ohjeen?

    Enni

    ReplyDelete
  10. ...ohjE...

    rupesi niin vaivaamaan...

    Enni

    ReplyDelete
  11. Anu, totta hitossa! Eikähän se sinun kärsivällisyyttäsi niin kysy vaan lapsen, AHAHAHA :D Okei, huono vitsi. Pitkiä hermoja toivotan!

    Enni, hämmästyin itsekin ihan tosi paljon! Ensin sitä, että kaktus on vielä hengissä, ja sitten noita väännettyjä kukkia. Kohta varmaan hoidan sen hengiltä.

    Naururypyt on ihania. Ja hei, mulla on ratkaisu sun ongelmaan: naura tosi paljon. Silloin ei kukaan huomaa, ettei ne oikene, ja elämä on tosi iloista. Mutta ehkä noudatatkin tätä jo? Epäilen, että noudatat.

    Minä käytin tätä ohjetta, koska äitikin teki niin:
    http://ruokakansio.blogspot.fi/2014/01/pataleipa.html

    Avot. Siitä vain vaivattomasti välttämään vaivaamista. Hihi. Olen niin hauska!

    ReplyDelete
  12. Kieltämättä teki mieli vielä laittaa se kolmaskin viesti koskien tuota "jäi vaivaamaan" kohtaa...

    Ja kyllä, ajattelen, että pitää aina ennemmin nauraa, kuin parkua. Sillätavalla karjalaisella mentaliteetilla, että vaikka syän märkänis.

    Kiitos linkistä!

    Enni

    ReplyDelete
  13. Mulla ei onnistu liittyä sun lukijaksi. Tekninen arghh?

    ReplyDelete
  14. Enni, ole hyvä linkistä! Ja pidän hurjasti sun asenteesta. Kyllä on nauru terveellistä ihmiselle!

    Ehtoisa, toden totta aargh. Haluaisin osoittaa syyttävällä sormella Bloggeria, mutta vain siksi, etten tiedä, mitä itse asialle tekisin. Nyyh.

    ReplyDelete
  15. Avaanpa sanaisen arkkuni vähän jälkijunassa.
    Lupiinin kommenttiin viitaten, kookosöljyn lätkiminen kaikkialle ainakin omalla kohdallani on vaan puhdasta laiskuutta, asketismia ehkä hippusen vain. Mun supercool äiti joka oli ilmeisen edellä aikaansa joskus viisi vuotta sitten suositteli kookosöljyä ihan kaikkeen, ja ajattelin vaan että huh, mitä?? Mutta nyt vaan tyytyväisenä pistelen menemään.
    Tietysti siinä on se puoli, että se on oikeasti superhyvää kamaa: kasvoille, vartalolle, kainaloihin sheivauksen jälkeen ja hiuksiin (mutta vaan ihan ihan vähän). Plus keittiössä.
    Palashampoo taas on ihana, koska hiukset jää ilmavammiksi eikä tule roskaa kuin pienen kääreen verran. En vaihtais. (Mutta ymmärrän kyllä senkin, ettei kaikille sovi, mulle onneksi sopii.)

    Kosmetiikkamainontaan ja ylipäänsä naistenlehtien ohjeisiin ja vinkkeihin tavallaan haluaisi uskoa, mutta onhan ne hevonkukkua. Olen monesti huomannut, että esimerkiksi jalat tykkää kun niitä rasvaa joka päivä, oli se rasva sitten mitä vaan. Uskoisin että noissa kiinteyttä ja kimmoisuutta ja mitä lie lupaavissa rasvoissa taika on ennemmin siinä, että ihmiset levittää ja hieroo _jotain_ iholleen joka päivä. Mut joo, olen ollut myös kauhean huono nainen jos se lasketaan naaman rasvaamisessa ja sen oheistoiminnoissa. Onneksi en pyri pääasiassa olemaan hyvä _nainen_, voisin olla kriisissä! :D

    ReplyDelete
  16. Aie, saa avata sanaisen arkkunsa koska tahansa - mutta en silti aivan vakuutu kookosöljyn ihmeellisyydestä. Lähinnä toki siksi, että luettelemistasi asioista kykenen rasvaamaan ainoastaan naamaani. Ja keittiöhommiin, koska on pakko :D

    Voi olla, että olet oikeassa tuossa jonkin levittämisen yleisessä tärkeydessä. Itse vein asketismini pidemmälle enkä usko oikeastaan edes siihen, että ongelmattomalle iholle rasvojen läästimisellä olisi erityisiä myönteisiä vaikutuksia. Ellei sitten psyykkisiä myönteisiä vaikutuksia. (Jos kantapäät halkeilevat tai iho kiristää, se on toki eri asia.)

    Ei minustakaan kannata pyrkiä erityisen hyväksi naiseksi jos mittapuuna on rasvaus :D

    ReplyDelete
  17. En mäkään usko, että ongelmattomalle iholle kannattaa tehdä yhtään mitään. Antaa vaan olla ja nauttii hitsi vie jos on sellainen iho! Oon välillä ollut käsittävinäni, että kunnon rakkautta itseään kohtaan on se, että rasvaa vaikka kantapäitään, antaa niille huomiota (ööh?). Että sitten jotenkin hoitaa ja rakastaa kehoon sillä tavalla. Hienoa toki sekin ja joillekin varmasti sopii, mutta rakastan itseäni mieluummin muilla tavoilla.

    ReplyDelete
  18. Totta! Ja vähänkö nautin. Paitsi, ettei se enää ole ihan sellainen, mutta nautin silti.

    Minäkin rakastan itseäni mieluummin toisin. Juoksemalla ja toisaalta lukemalla kirjaa aina kun mahdollista, se on paras rakkaudentunnustus, jonka tiedän :D

    ReplyDelete