21 December, 2012

Terveisiä täältä joulukuusesta

...Ensimmäistä kertaa huusholliimme* hankittu joulukuusi on asemoitu kätevästi tietokonepisteen viereen niin, että sen kanssa pääsee oikein läheisiin tunnelmiin. Kääntymällä näkee vehreän maiseman:


Ostimme koristeita ja kaikkea, Stockan tingeltangelosastolta - oli vanhempien vapaapäivä, eikä kukaan menettänyt hermojaan. Ei, vaikka Stockalla oltiin lauantaina joulukuussa, Joulupukki huom!** Pallot ovat kaikki muovia: päätös, jota siunailin kun tytär empiirisen tutkimuksen nimissä suoritti ensimmäisen pudotuskokeen. Valot ovat tietenkin parvekekäyttöön tarkoitetut geneeriset talvivalot, mutta kyllä ne asiansa ajavat.

Kohta on joulu, ja se on ihanaa. Toivottavasti teilläkin on ihanaa!

Mutta ei minun pitänyt joulufiilistelyihin sortua, vaan kertoa, että olen löytänyt kohtalotoverin - mikä ihana joululahja. Ensin yhden, sitten monta. Usein kuulluista väitteistä huolimatta en siis todellakaan ole ainoa, joka lukee kävellessään. So there.

* Alkukotiin oikuusipuu toki tulee itseoikeutetusti joka vuosi, tai muuten eräät murjottavat. 
** Iloisen mielialan säilymisen nimissä täältä piti tosin suoria punaviiniannokselle. 

12 comments:

  1. ei hemmetti. just kun pääsin kehuskelemasta, että meilläpä on koristekiintiö täynnä, niin tajusin, että nehän on kaikki lasia. tänä vuonna saavat olla rauhassa, mutta tuskin seuraavana... täytyykö kutsua arne ja carlos apuun?!

    ReplyDelete
  2. niin ja onnea omasta kuusesta :)

    ReplyDelete
  3. Mäkin luen kävellessä. :) Varsinkin kun bussista pitää hypätä ulos ja luku on vielä kesken. Hyvin pystyy jatkamaan loppukotimatkan.

    ReplyDelete
  4. Ellu, AUTS! Mutta teillä on vielä vuosi aikaa harjoitella sijoittelua: lasipallot yläoksille, suklaapallot alaoksille, kuuselle sementtijalka. Suklaapallojen avulla varmistetaan vielä kätevästi sekin, ettei lapsi syö oikeaa ruokaa koko jouluna!

    Kiitos, oma kuusi on kuin onkin aika ihana :)

    Anna, mä en tiennyt tätä susta. Miksi mä en tiennyt tätä susta? Me ollaan tunnettu vaikka kuinka ja kauan, enkä tiennyt että ensimmäinen kohtalotoveri istuikin ihan mun vieressä töissä. TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ!! :D

    ReplyDelete
  5. Meillä oli viime vuonna eka oma joulukuusi, on se aika ihana, erityisesti kuusen tuoksu. Tänä vuonna hieman jännittää tuon 11 kk ja risat henkilön kyky pysyä poissa kuusen luota.

    Mä hain joku aika sitten kirjastosta muutaman kirjan. Toinen oli nimeltään "Elämäni asennot", ymmärtääkseni se oli jonkinlainen elämänkerta joogalla höystettynä, ei pornostaran muistelmat. Ehkä munkin täytyisi elvyttää kävellessä lukemisen into, ei tässä muuten muka ehdi lukea.

    Leppoisaa jouluja ja hyviä lukuhetkiä! Ja iso kiitos ihanasta blogistasi!

    ReplyDelete
  6. Jennijee, mäkin jänskäsin sitä, miten kiehtova se kuusi on, mutta ei se niin kauheasti ole tuholaisia houkutellut. Sekä lapsi että koira tutustuvat puuhun aika maltillisesti.

    Elämäni asennot :D Kävellessä on ihan hyvä lukea. Jos pidempiä matkoja kävelee, äänikirja voi olla kätevämpi!

    Ihanaa joulua sinnekin ja suurkiitos kauniista sanoistasi! Pidän itseäni aika onnekkaana kun tätä kautta olen päässyt tutustumaan moneen mahtavaan itselleni uuteen blogiin, hyvänä esimerkkinä juuri sun - se on rikkautta jos mikä!

    ReplyDelete
  7. Ihanaa joulua ihanalle Liinalle! Kyllä siellä kuusen suojissa kelpaa. :)

    ReplyDelete
  8. Kiitos! Sinnekin mitä mahtavinta joulua <3 Olen niin iloinen siitä, että ollaan törmätty - tälleen virtuaalisesti ainakin :)

    ReplyDelete
  9. :) Minäkin olen iloinen, että olen löytänyt paitsi kohtalotoverin niin myös ihan puhtaasti toverin.

    ReplyDelete
  10. !!! Sanopa muuta. On maailma taas parempi paikka, kun tietää, että siellä on noin mahtavia tyyppejä :)

    ReplyDelete

Note: Only a member of this blog may post a comment.