03 July, 2013

Lapsi ympäristörikoksena

Nykyään usein toisteltu mantra on, että pahinta, mitä länsimainen ihminen voi ympäristölle tehdä, on hankkia lapsia.

Väitteenä se on minusta hieman samaa luokkaa kuin ajatus siitä, että työntekijä on työnantajalle pelkkä kuluerä. Tietenkin juuri tämän kuluerän karsimalla säästöä syntyy valtavasti, mutta toisaalta, mistä tuloksesta?

Yksi ympäristörikos syöttää toiselle käpyä
En yritä tässä sanoa, että globaali ylikansoitus ja pullistelevat slummit olisivat iloinen ilmiö, vaan että länsimaissa laskevan syntyvyyden trendi voi jossain määrin olla jopa ongelma - ainakin tulevaisuudessa.

(Perustan muuten tämän tekstin pitkälti Kevin Kellyn kirjaan What Technology Wants ja siitä syntyneisiin, epäilemättä väärinmuistettuihin ajatuksiin. Virheet ja kärjistykset ovat omiani, mutta jos Kellyn osoitetaan olevan väärässä, kaadun mielelläni hänen kanssaan.)

Jos hyväksytään kaksi lähtöoletusta ihan alkuun? Ensinnäkin voidaan otaksua, että ihmiskunta haluaa ainakin noin keskimäärin jatkaa omaa olemassaoloaan, osana sitä luontoa, jonka tuhoamisesta se itseään mieluusti ja aiheestakin syyttää. Toiseksi voidaan kai olettaa, että tämän päivän ongelmat ratkaistaan huomisen teknologialla (eikä palaamalla takaisin luolakaudelle, josta toki ei olisi koskaan mihinkään edistyttykään jos olisi jotenkin hauskaa istua luolassa palelemassa ilman Internetiä.)

Kun lisäksi innovaatiot tarvitsevat ilmeisesti jonkinlaista väestöpohjaa - kaikista ihmisistä ei tule innovaattoreita, eikä toisaalta keksintöjen syntymisen kannalta ole kovin hedelmällistä, että potentiaaliset propellihatut eivät pääse juttelemaan keskenään, hommat kun eivät etene tyhjiössä - voidaan aikamme suosikkimantran vastaisesta ajatella jopa, että lapsen saaminen on vastuullisen, ympäristöstään huolehtivan ihmisen hommaa.

Etenkin, jos vastuullinen, ympäristöstään huolehtiva ihminen muistaa tarjota piltilleen tilaisuuden koulutuksen tai muun opin kautta toteuttaa potentiaaliaan ihmisenä - ja etenkin, jos hän ottaa ja lisääntyy jossain maassa, jossa vanhempien koulutustasosta piittaamatta kaikille halukkaille on tarjolla sellaista koulutusta, joka tarjoaa mahdollisuuksia pelastaa koko saakelin ihmiskunta. Poikkitieteellisen tiimin jäsenenä tietenkin.

(Toiseksi voidaan ajatella, että kehitysyhteistyö on mitä järkevin tapa kuluttaa ylimääräisiä roposia. Lapset, jotka eivät pääse toteuttamaan potentiaaliaan, koska koulutusta ei ole tarjolla, eivät ole kenenkään etu. Voi olla, että kurjuuden vähentyminen toisaalla ei vaikuta suoraan valtiolliseen bruttokansantuotteeseemme, mutta tulevaisuutemme kannalta sillä on silti merkitystä. Ja kyllä, uskon, että kehitysyhteistyössäkin on ongelmia, mutta se ei nyt ollut tässä pointtina.)

Koiran suhteen minulla ei ole mitään sanottavaa puolustuksekseni.

9 comments:

  1. Sä oot Liina ihana. Ja oikeassa. Ei muuta.

    Pus.

    ReplyDelete
  2. No kiitos, mun ympäristösyntisäkkini juuri keveni noin 40 kg. Ja myönnetään, musta ei todellakaan olisi palelemaan luolassa ilman internetiä. Ei edes sellaisessa kiukaallisessa maakuopassa, mitä kai näillä kulmilla suosittiin.

    ReplyDelete
  3. Mä voisin kyllä mennä luolaan, mutta jos saisin edes pleikkarin, jos internet on ihan nou nou?
    Onhan se ympäristörikos, jos jokainen tekee vaikka 9 mukulaa. No ei ehkä ympäristörikos, mutta jos jokaisella tyypillä maapallolla olisi 9 muksua, olis meitä hiukan paljon. Sitten taas voidaan Kiinasta hakea esimerkkejä siitä säännöstelystä...
    Aika jees, jos mä teen 2 lasta, neljä kaveria yhden, yksi kaveri ei tee ollenkaan, yksi kaveri tekee 3. Sitten ollaan siinä tilanteessa, että 7 ihmistä tekee 9 lasta, eli niiden seitsemän kuollessa yli jää vain 2 \o/
    Ja noi yhden lapsen tehneet saa helposti koulututte ainukaisensa, minä ainakin toisen noista kahdesta ja kolmen lapsen äiti varmaan ainakin yhden, eli 9:stä lapsesta 6 saa koulutuksen.

    ReplyDelete
  4. Mun täytyy kyllä todeta, että olen pystynyt perustelemaan perheellemme kaksi lasta sillä(kin) perusteella, että väestönkasvullisesta näkökulmasta "korvaamme" itsemme. Mun mielestäni ylipäätään puhutaan liian vähän siitä miten ympäristöongelmat kulminoituvat lopulta väestönkasvuun. Meitä nyt vain on kyllä ihan liikaa ja se on se perimmäinen ongelma. Tietysti väestön supistumiseen esim. länsimaissa liittyy sitten taas muita ongelmia. Mutta ihan hypoteettisesti muuten: mikäköhän olisi tilanne maapallolla tällä hetkellä jos Kiina ei olisi jo vuosikymmeniä rajoittanut väestönkasvuaan? En vähättele siihen liittyviä ongelmia, mutta on siinä puolensakin juurikin väestönkasvun hillitsemisen näkökulmasta.

    ReplyDelete
  5. Saara <3

    Leluteekki, hyvä jos näin on! Voiko tästä 40 kg laskea kätevästi teidän kaikkien lasten painon?

    Minäkään en halua maakuoppaan hytisemään, en vaikka mikä olisi.

    Nadalna, luolassa ei ole sähköä, sun pitäis höyrymoottorilla pitää pleikka käynnissä sitten.

    Totta kai 9 lasta per nainen olisi kauhean paljon, mutta länsimaista voidaan toisaalta havainnoida, että vain hyvin harva nainen haluaa yhdeksää lasta ellei ole pakko. Poikkeuksia toki on.

    Pilami, niin on, meitä on liikaa, mutta sitten siinä on sekin ongelma, että väestönkasvu jakautuu epätasaisesti. Väestön määrä saattaa länsimaissa (joissa on kuitenkin koulutusrakenteita ja, mitenkähän tämän nyt muotoilisi, innovointiin vaadittavaa infrastruktuuria) jopa vähentyä, kun taas köyhemmissä maissa, joissa lapset eivät saa koulutusta vaikka haluaisivat, populaa on liiaksi.

    Pitkän aikavälin mallit käsittääkseni ennustavat jotain sen suuntaista, että väestönkasvu hidastuu ja pysähtyy lopulta, mutta sitä odotellessa länsimaista voi kyllä tulla varsinaisia auringonlaskun valtioita, joissa ei yksinkertaisesti ole tarvittavaa väestöpohjaa edistykselle. Ja eteenpäin on mentävä, koska nykymeno ei kanna kovin pitkälle.

    Oikeastaan yritin vain sanoa, että ratkaisu maailman kriiseihin ei välttämättä ole se, että länsimaissa lisääntyminen lopetetaan ja väestö alkaa vähetä.

    Tietenkin voi olla, että teknologisen kehityksen painopiste siirtyy (ja varmaan siirtyykin) Aasiaan, jolloin lienee ihan sama, saadaanko täällä keskimäärin 1,4 vai 0,4 lasta per nainen, mutta on se silti kauheaa potentiaalin tuhlaamista.

    ReplyDelete
  6. Niin, säästetäänkö sitä faunaa ja flooraa ympäristölle, vai tuleville ihmissukupolville? Onko ympäristöllä arvo an sich? Vähän turhan vaikeita kysymyksiä ainakin mulle.

    Hyvä, ettet avannut keskustelua kehitysyhteistyöstä, koska muuten mun olis pitänyt näin kesälomalaisena ryhdistäytyä :)

    ReplyDelete
  7. Niin, kyllä mä koen, että ympäristöllä on arvo itsessään, mutta että sitä ei nykymenolla voi suojata, joten (jos jätetään laskuista pois ihmiskunnan tuho, joka jättää muun ympäristön rauhaan), kehityksen pitää kehittyä.

    ReplyDelete
  8. Koira syö biojätteet ja säilytte allergiattomina ja masentumattomina ettekä siten kuormita vesistöjä lääkejäämillä?
    Muuten oisin sanonut samaa kuin Saara.

    ReplyDelete
  9. ...toistaiseksi koira on kyllä syönyt lähinnä sekajätettä ja tällä temppuilullaan aiheuttanut lähestulkoon aviokriisin, mutta tuo masentumattomuus - check. Juuri kuuntelin jostain, miten masennuslääkkeiden jämät tekevät ahvenpopulaatioista tyhmänrohkeita. Ja mikä olisikaan tehokkaampi tapa välttää masennuslääkitystä kuin liikkuminen? Erinomainen havainto! :D

    ReplyDelete