05 July, 2013

Pääasia päässä kohti uusia pettymyksiä

Aloitan negailulla. Lääkiksen pääsykoetulokset tulivat ja olivat odotetun mukaiset - tai no, koepisteiden potti oli realistisia odotuksiani suurempi. En silti voi täysin välttyä tunteelta siitä, että tuhrin hyvän tilaisuuden: alkupisteeni olivat nimittäin niin hyvät, että alimmalla hyväksytyllä koetuloksella olisin mennyt heittämällä sisään. Hieman itseinhon terän kirpaisua taittaa tieto siitä, että alin hyväksytty koetulos oli kuitenkin aika kaukana.

Mörhentelin miehelle, että olisi pitänyt lukea enemmän, monta tuntia joka yö. Mies näytti siltä, että sitten olisin luultavasti lataamossa, ja hän ehkä myös. Saattoipa olla oikeassa.

Piristin itseäni ennakkoon neulomalla päähepeneen. Suhteeni päähepeneisiin on noin keskimäärin sellainen, että pidän niistä kauheasti, enkä koskaan uskalla käyttää niitä. Tätä olen kuitenkin käyttänyt itsepintaisesti töissä jo monena päivänä. Tehostetun itsetietoisena olen näkevinäni, kuinka ihmiset katsovat päähepenettäni kieroon, mutten anna periksi. Naurakaa vain kaikki, minä rrrakstan päähepenettäni enkä mene kaappiin piiloon.

Tässä se on:


Lankana on puolikas jämänyttyrä Lang Yarnsin Linoa Kerästä (tämä mainos ei ole maksettu vaan muuten lahjottu; ruinasin langan ohessa itselleni paitaohjeen. Paitakin on valmis, mutta odottaa vielä muotikuvaajaa, joka ei kyllä selvästi aina ihan tajua, mihin pyrin, mutta ... No, siitä kuitenkin lisää myöhemmin.)

Ohje on ilmainen, mutta vaati rekisteröitymishässäkän, joka sai ihmisen toivomaan, että voisi vain maksaa ohjeesta koska se olisi helpompaa. Ja nyt sitten kun googlasin, ohje löytyi tuosta vain ilman rekisteröitymistä, olen masentunut.

Tovin harkitsin jo neulovani näitä useamman ja pistäväni pystyyn arvonnan, mutta sitten tuo yllämainittu tehostettu itsetietoinen nolostelu tuli kuvaan mukaan. Heh.

Tungen tänne loppuun vielä tiedotteen siitä, että jos nyt kenkään on kiinnostunut ihailemaan tieteiskirjallisuuden harrastajia, tulevana viikonloppuna siihen on Kaapelitehtaalla hieno mahdollisuus: tänään alkoi Finncon. Siellä voi myös bongata allekirjoittaneen kätevästi erään paneelikeskustelun lavalta (kun lupauduin keväällä avustamaan jollain tavalla, kuvittelin olevani esillä lähinnä narikassa. Niin se elämä kuljettaa.)

7 comments:

  1. Voi että, hali tuloksista. Tiedän kokemuksesta, että hylky pääsystä haluamaan paikkaan harmittaa ja surettaa.

    Ja toiseksi, ehkä niin haluaisin kuulla tuon paneelikeskustelun! Pliis nauhoittakaa se! Ja tsemppiä keskusteluun :)! Olisi todellakin kiinnostavaa kuulla mitä tuolla kukin sanoo :).

    ReplyDelete
  2. No voi tylsyys sentään. Ei ole ihan helppoa varmasti kerätä itseään uuteen luku-urakkaan, mutta ehkä nyt kun A. tietää mitä on edessä ja B. paljonko sitä tosiaan haluaa, saat homman selätettyä ensi vuonna! Tsemppiä! (Ja yhä nostan hattua tavoitteellisuudellesi!)

    Ajattelin ensin, että osallistun kolmella arvalla tuohon päähinearvontaan, mutta ehkä en osaisi käyttää kuitenkaan. Suhteeni päähärpäkkeisiin on aika samanlainen kuin sinun. Sinun päässäsi tuo näyttää varsin hienolta pääasialta kuitenkin!

    Niin ja onpa kutkuttava paneelikeskusteluaihe! (Kuvittelin tietenkin, että jotain tieteisjuupajaapaa.) Tsempit siihenkin, lyö niille jauhot suuhun ja luu kurkkuun ja sano jotain nasevaa päälle!

    ReplyDelete
  3. Bleue, niinhän se on - mutta absurdia on tässä se, että tiesin ihan hyvin, etten sinne pääse. Silti petyin :D

    Mä en noista nauhoitushommista tiedä, olisin ehkä ihan tyytyväinen, että jälkipolville ei jäisi hommasta tallennetta, mutta mistäs sitä koskaan tietää, mitä järjestäjät ovat keksineet...

    Täti-ihminen, ei ole ei, mutta ainakin huomasin, että olisin TODELLA halunnut sinne sisään, ja motivaatio on kuulemma tärkeä osa mitä tahansa urakkaa.

    Kiitos pääasiakehuista! Siirrän sopimamme summan tilillesi ensi tilassa :D

    En ymmärrä käsitettä "tieteisjuupajaapa", kuulostaa oksymoronilta :D Mieheni pelkää paneelilta lähinnä sitä, että kukaan muu ei saa suunvuoroa.

    ReplyDelete
  4. Kaunis päähepene!

    Harmitus, että lääkiksen tulos harmitti, mutta ehkä harmitus olisi ollut vielä suurempi, jos olisit ollut varma, että läpi meni? Kohti uusia haasteita, niitä sulla riittää! :) Ihanan reipas oot!

    Miten keskustelu meni?

    ReplyDelete
  5. Kiitos!

    Niin, takuulla olisin ollut vielä pettyneempi, jos olisin kuvitellut pääseväni läpi. Nythän tulos oli tiedossa. Ensi vuodeksi petaankin siis itselleni melkoista marttyyrikohtaloa :D

    Nyt kun se keskustelu on ohi, voin sanoa, että kai se hyvin meni. Ehkä. En oikein itse osaa juttua arvioida, mutta hengissä ollaan! Yleisöä oli ihan kaameasti. Paljon yli odottamani kuusi ihmistä.

    ReplyDelete
  6. Oksymoroni? Pikemminkin tautologia.

    En yleensä piittaa näistä unitarinoista, mutta tämä on pakko jakaa. Nimittäin viime yönä siinä paneelissa olimme jäseninä sinä ja minä. Ja siinä piti keskustella kirjan pohjalta (ehkä se uusi kirjablogikirja?) - jota en tietenkään ollut lukenut. Viivyttelin siis vessoissa kunnes tilaisuus oli puoli tuntia myöhässä ja oli pakko aloittaa. (Salissa odotti 36 henkeä, kuten miehesi, bodaajatyyppinen iso blondi, kertoi.) Olin ihan huonona kun olin vessassa ehtinyt omaksua vain pari tärppiä kirjasta, jotka käytin jo ekassa puheenvuorossa, mutta enempää ei sitten tarvinnutkaan, koska yleisö alkoi taistella keskenään larppihenkisesti, eikä meitä siis kuunnellut kukaan.
    Ehkä tämä kertoo jotain ymmärryksestäni tieteisdiipadaapasta :D (Kaikella kunnioituksella, tietenkin.)

    ReplyDelete
  7. Hieno uni, kaikki meni just tuolla tavalla :D

    Mieheni ei tosin ole bodaajatyyppinen blondi, vaan pelaajatyyppinen (konsoli-) ruskeaverikkö, mutta muuten. Niin ja sinä et ollut siellä, tietenkin iso miinus!

    ReplyDelete