"Ajattele jos olisi sellainen päälläistuttavan ruohonleikkurin kaltainen imurointikone! Tai moppauslaite!"
"Joo, tosi hienoa."
"Se voisi olla enemmän niin kuin Segway! Mun pitää keksiä sellainen!"
"Selvä se."
"Meistä tulee rikkaita!"
"Joo, kiva juttu."
"Nyt sua ehkä naurattaa, mutta sitten ei enää naurata!"
"Miks, eikö se olekaan kiva juttu?"
Siivosimme tänään. Torstaisiivouksesta on sovittu joskus vuonna miekka ja kirves, tai ehkä ajanlaskun ensimmäisinä vuosina. Logiikka on selkeä: on kiva, että viikonloppuna on siistiä, mutta viikonloppuna ei ole kiva siivota. Siispä tuomion torstai.
Aiemmin meillä oli yleensä aika kiukkuista torstaisin. Minua ärsytti kun mies oli aina niin kärttyisä. Miestä ärsytti kun minä olin aina niin kärttyisä.
Vuosien kuluessa tajuntaani pikku hiljaa lipui seuraava ajatus: onko mahdollista, että se todella olenkin minä, joka olen kärttyisä, ja sitten projisoin tunteeni mieheen?
Päätin kokeilla muutosta. Oli se mahdollista, piru vie.
Muutakin on siivottu. Mies halusi ostaa uusia astioita. Minä en ollut niin innoissani, sillä vanhat astiat olivat minusta aivan käyttökelpoisia, useimmat yhdessä osassakin vielä. Mutta mies esitti käytettävyyteen liittyviä argumentteja*, joihin minun oli ammatillisista syistä taivuttava.
Prosessiin kuului keittiön kaappien siivousta. Siivouksen yhteydessä löytyi aika paljon teetä. Aika paljon etenkin siihen nähden, miten paljon teetä taloudessamme kulutetaan.
"Täälläkin on teetä! Ei hyvän tähden!" kailotti mies ja tuijotti tee- ja suolakaapiksi** nimeämäänsä kaappia järkyttyneenä. "Mitä sä teet jos joku kaveri tulee kylään ja sä tarjoat sille teetä ja alat luetella, mitä kaikkea täällä on tarjolla? Sehän saa hermoromahduksen ennen puoltaväliä."
Minä nakkelin niskojani ja kieltäydyin sanomasta, että sellaisia tilanteita varten on Earl Greyta pusseissa, koska jotain olen minäkin oppinut niistä kerroista, kun kavereita tulee kylään teelle ja hermoromahdukselle.
Perheriitojen jälkeen minulle jää nykyisin alavireinen olo helposti päälle, etenkin kun samaan aikaan tulee flunssa, mutta onneksi enimmäkseen on kuitenkin leppoista, jopa siivotessa. Vaikka mies suhtautuukin epäilevästi moppi-Segwayhini.
Ja nyt ehkä vähän teetä.
* Ruoka kuulemma sinkoutuu 24 h -lautasten loivan reunan yli heti, kun sille näyttää haarukkaa.
** Pari kuukautta sitten ostin hajamielisyyksissäni uuden suolapurkin kerran viikossa varmuuden vuoksi. Nyt saa maailmanloppu tulla!
"Joo, tosi hienoa."
"Se voisi olla enemmän niin kuin Segway! Mun pitää keksiä sellainen!"
"Selvä se."
"Meistä tulee rikkaita!"
"Joo, kiva juttu."
"Nyt sua ehkä naurattaa, mutta sitten ei enää naurata!"
"Miks, eikö se olekaan kiva juttu?"
Siivosimme tänään. Torstaisiivouksesta on sovittu joskus vuonna miekka ja kirves, tai ehkä ajanlaskun ensimmäisinä vuosina. Logiikka on selkeä: on kiva, että viikonloppuna on siistiä, mutta viikonloppuna ei ole kiva siivota. Siispä tuomion torstai.
Aiemmin meillä oli yleensä aika kiukkuista torstaisin. Minua ärsytti kun mies oli aina niin kärttyisä. Miestä ärsytti kun minä olin aina niin kärttyisä.
Vuosien kuluessa tajuntaani pikku hiljaa lipui seuraava ajatus: onko mahdollista, että se todella olenkin minä, joka olen kärttyisä, ja sitten projisoin tunteeni mieheen?
Päätin kokeilla muutosta. Oli se mahdollista, piru vie.
Muutakin on siivottu. Mies halusi ostaa uusia astioita. Minä en ollut niin innoissani, sillä vanhat astiat olivat minusta aivan käyttökelpoisia, useimmat yhdessä osassakin vielä. Mutta mies esitti käytettävyyteen liittyviä argumentteja*, joihin minun oli ammatillisista syistä taivuttava.
Prosessiin kuului keittiön kaappien siivousta. Siivouksen yhteydessä löytyi aika paljon teetä. Aika paljon etenkin siihen nähden, miten paljon teetä taloudessamme kulutetaan.
"Täälläkin on teetä! Ei hyvän tähden!" kailotti mies ja tuijotti tee- ja suolakaapiksi** nimeämäänsä kaappia järkyttyneenä. "Mitä sä teet jos joku kaveri tulee kylään ja sä tarjoat sille teetä ja alat luetella, mitä kaikkea täällä on tarjolla? Sehän saa hermoromahduksen ennen puoltaväliä."
 |
| Osanen teekokoelmasta. |
Perheriitojen jälkeen minulle jää nykyisin alavireinen olo helposti päälle, etenkin kun samaan aikaan tulee flunssa, mutta onneksi enimmäkseen on kuitenkin leppoista, jopa siivotessa. Vaikka mies suhtautuukin epäilevästi moppi-Segwayhini.
Ja nyt ehkä vähän teetä.
* Ruoka kuulemma sinkoutuu 24 h -lautasten loivan reunan yli heti, kun sille näyttää haarukkaa.
** Pari kuukautta sitten ostin hajamielisyyksissäni uuden suolapurkin kerran viikossa varmuuden vuoksi. Nyt saa maailmanloppu tulla!
ootpa ihana, niinkun aina! :P bloginne on parhautta.
ReplyDeleteMeillä on myös ollut nyt torstaina siivouspäivä ja eilen siivosin osan kartanostamme (i wish) niin siistiksi, että otin mm lastenhuoneesta kuvia, että voin arkikaaoksen keskellä katsoa niitä ja tyynnytellä itseäni, että kaaos ei ole ikuista, vain pääasiallista.
ReplyDeleteHei, sellainen päälläistuttava moppauslaite on jo keksitty! Ainakin mun työpaikalla siivoojat hurruuttelevat sellaisella pitkillä käytävillä. Ei muuta kuin moppauslaitteen ostoon, niin jo alkaa torstain siivouspäivä luistaa! ;)
ReplyDeleteBanskuansku, KIITOS! Oli ihan alavireinen olo edelleen aamulla, kommenttisi pelasti paljon <3
ReplyDeleteBleue :D Tai oikaestaan :'D Ei ikuista, vain pääasiallista, check. Sijaitseeko lastenhuone kartanonne itä- vai länsisiivessä? Meillä se on pohjoissiivessä.
Nannukka, mitä hemmettiä, siinä menivät rikastumissuunnitelmani sitten. Mutta toisaalta siivoamisesta saattoi tulla mukavampaa juuri! Kiitos!
Tällä hetkellä havaittuna lastenhuone sijaitsee taas joka ** siivessä.
ReplyDelete"Tee- ja suolakaappi" :D Mä löysin yksi päivä miehen keittiösiivouksen jäljiltä hyllystä ison punaisen smartboxin täynnä - kyllä, teetä. Kuulemma uutta saa ostaa, kun boxissa on tilaa. Ratkaisin asian viemällä pari virheostosta perhekahvilaan ja piilottamalla yhden lehtihyllyyn.
ReplyDeleteMä inhoan siivoamista. Ensinnäkin mä itse inhoan sitä, ja erityisesti mä inhoan sitä kärttyisyyttä mitä siihen liittyy puolin ja toisin. Viikottainen siivouspäivä ehkä auttaisi, koska nyt se siivoamattomuus aina roikkuu pään päällä kuin se kuuluisa miekka.
Tunnistan ongelman 24hoo-lautasten kanssa. Mutku ne on kivoja. Eikä niitä kuppejakaan voi kyllä pinota. Mutta kivoja.
ReplyDeleteTee on pahapaha, en tiiä ees paljon meillä on.
Ja voihan siivous, meillä odottelee tää koko talon siivous.. Mie voin ostaan moppi.segwayn sitten!
Moi! Eksyin tänne googlaamalla mahdottomasti rd-asiaa ja luin postauksen Rasitus viime vuodelta kommentteineen. :) Varmaan tutustun blogiisi vielä paremmin mut kommentoin tähän ihan ot, että itse sain viime viikolla rd-diagnoosin koska paastoarvo oli desimaalin yli sallitun ja vedin itseni AIVAN paniikkiin. :( Siis oikeisiin itkuahdistuskohtauksiin ja maailmanlopun tunnelmiin... Tuskin hädälle oli todellista syytä mutta ketuttaahan se yhden desimaalin takia saada diagnoosi josta ei ikinä pääse eroon! >:( Ja jos arvot sattuisivatkin pysymään hyvinä loppuun asti, silti olisin vaan se radimamma... :/ Mietin ihan samaa kuin postauksesi kommentoijat, että voisiko maalaisjärkeä joskus käyttää eikä neuvolassa seottaisi siitä desimaalista niin kovin?! Tai sitten olen vain lapsellinen kapinoija joka turhaan uhmaa virallista ja pätevää labratulosta - koska jos yksikin arvo ylittyy niin radihan se on ja blaablaa. :P
ReplyDeleteKuka sanoi etta blogien lukeminen on ihan ajanhukkaa, luin taman postauksen perjantaina ja sain inspiraation siivota keittion kuiva-ainekaapin :-) Ja kylla sulla mun mielesta on viela markkinarakoa, noi paalta ajettavat siivouskoneet, mita mina olen nahnyt on niin isoja, ettei niilla kotona mahdu ajelemaan, ellei sitten ole niita ita- ja lansisiipia kanssa. Etta prototyyppia rakentamaan vaan :D
ReplyDeleteToinen asia mika ei nyt liity tahan vaan tuohon ainekirjoitushaasteeseen, etta nyt henkilokohtaisesti alan kokea haasteeksi seurata sita, koska seuraava aihe ilmestyy eetteriin, koska kun en seuraa aktiivisesti kaikkia noita osallistuneita blogeja (enka valttamatta nain ollen siis myoskaan "arvonnan voittajaa"), eika seuraavan aiheen ilmestymiselle ole maarapaivaa niin pelkaan etta se lipsahtaa ohi :-/ Mikahan olisi sellainen paikka missa tuon uuden aiheen voisi julkaista niin etta se tavoittaa kaikki kiinnostuneet, vai ilmoitteletko sina taalla omassa blogissasi kun uusi aihe ilmestyy? Onkohan tama edes ongelma kellekaan muulle....
"Vuosien kuluessa tajuntaani pikku hiljaa lipui seuraava ajatus: onko mahdollista, että se todella olenkin minä, joka olen kärttyisä, ja sitten projisoin tunteeni mieheen?"
ReplyDeleteVoisitko tulla coatchaamaan mun miestä, joka raivostuu jos yritän sanoa, että mä en kyllä taaskaan ollut se eka pahantuulinen vaan hän itse...
Bleue, anteeksi, naurattaa vaikkei saisi :'D
ReplyDeleteLeluteekki, musta on ihan järisyttävän mahtavaa, että muutkin ratkaisee asioita piilottamalla jotain lehti- tai kirjahyllyyn! Ihana nainen!
(Ja miksi miehillä on tuollainen raivostuttava tapa siivota? Kysyn vaan.)
Siivouspäivän etuna on juuri se, että silloin siivous masentaa lopullisesti vain yhden päivän viikosta, ja joskus voidaan silti päättää, ettei siivotakaan, ja saa viikon lykkäystä! Kyllä! Ihanaa!
Linnea, hienoa, laitan sun nimen potentiaalisten asiakkaiden listalle! Kiitos jo etukäteen :D
Ofelia, symppausta ja teetä (makeutusaineilla, haha, anteeksi, se oli sellainen ymmärtäväinen naurahdus.) Muistan hirveän hyvin sen avuttoman kiukun. Ongelma kun vielä oli se, etten pitänyt tuolloin (enkä välttämättä pidä vieläkään) puuroon ja leipään perustuvaa ruokavaliota (jota mulle suositeltiin) sellaisena, jolla sokerit olisivat välttämättä pysyneet kovin hyvinä.
Pakko myös tunnustaa, että vittuunnuin diagnoosista niin, että söin luultavasti enemmän karkkia kuin muutoin olisin syönyt. En ole kovin fiksu.
Lapsi syntyi silti oikein kauniina, makrosomiaa vailla.
Voi kun voisin jotenkin auttaa! Mutta enpä kai voi, paitsi tarjoamalla olkapään ja ymmärrystä. Suosittelen silti, että jatkat sitä, mitä tähänkin asti luultavasti olet jatkanut: syöt fiksusti etkä kanna turhaa stressiä ja syyllisyyttä.
Tsemppiä kovasti!
RainDrop jee ja kiitos kannustuksesta keksintöjen tiellä, tarkoitus oli juuri sellainen kotikäyttöön sopiva moppausväline rakentaa, siivouskaappiin mahtuva. (Ja hrrrr, mun pitäis kanssa siivota se varsinainen kuiva-ainekaappi, tee- ja suolakaappi oli se kaappi, jonne kaikki tee ja suola oli laitettu kun kuiva-aineiden joukkoon ei mahtunut.)
Nythän se uusi aihe on muuten ilmestynyt tuolla: http://tuulista.wordpress.com/2013/09/29/ainekirjoitus-3-aihe/ ... mutta mä vaikka lupaan yrittää pysyä asiasta kärryillä ja ilmoitella postausten perässä. Että lue kaikki PS. -osiot sitten, vaikka muuta et jaksaiskaan!
PS. Avainsana oli kuitenkin "yrittää".
Suvi, nyt on niin, että en oikeastaan voi, koska homman pointti oli se, että vain omaa käytöstään voi muuttaa, mutta silläkin voi olla arvaamattomia vaikutuksia :D