10 September, 2013

Sormiharjoitus

Ei mitään sanottavaa tai liikaa sanottavaa. Melkein innostuin tekemään eilen sellaisen listauksen, tiedättehän, kivoja asioita juuri nyt. Joka väliin olin sitten vain kuitenkin tunkemassa jotain valittamisen aihetta. Että juu, sattuihan tässä kiva asia, mutta arvatkaapa vaan, sattuiko heti perään kaksi ärsyttävää.

Illalla itkin kiukkuturhautumista kunnes jotenkin pääsin siitä yli, en tiedä miten, älkää kysykö. Jos jossain olen infantiililla tasolla, niin turhaumien käsittelyssä.

Tänään mietin (hikoiltuani yöllä myös vuolaasti) josko radikaalisti vähentämäni kofeiini olisi vaikuttamassa mielialan ohella myös jotenkin fyysisiä vieroitusoireita tuottavasti (miten voin enää ikinä hivuttautua kohti kuutta päiväannostani tämän tunnustuksen jälkeen?). Mies kysyi, olenko tykittänyt kofeiinia suoraan suoneen. En vaivautunut vastaamaan.

Sen sijaan päätin yrittää listausta uudestaan. Nyt katsomme vain elämän kirkkaampaa puolta, pieniä ja keskisuuria asioita satunnaisessa järjestyksessä:

Kohta yksi:

Hain eilen Siinan kirjan kirjakaupasta. Luin hieman elämältä salaa muutamat ensimmäiset sivut, vaikka ei pitänyt, lapsi meijasti vieressä ja kirjasto odottelee muutamaa todella kiireellistä tapausta takaisin, mutta luin silti, with a rebel yell. And with a rebel yell I cried: more! More! More! En halua hehkuttaa liikaa, koska sellainen on luotaantyöntävää (jotain olen oppinut minäkin) mutta sen voin kertoa, että harvoin sitä kuitenkaan ääneen nauraa lukiessaan vaikka muutoin nauraa paljonkin. Siitä tulee aina iloiseksi kun löytää kirjan, jonka kanssa nauraa, ja Kukkia Birgitalle vaikuttaa totta vie olevan sellainen.


Kohta kaksi:

Olin äidin kanssa viikonloppuna Tukholmassa. Reissu oli ihan joka tavalla mahtava, minulla on paras ja hauskin äiti, mutta juuri nyt sukellamme suoraan materiaaliosaan: ostin eri päheät juoksutrikoot. Harmitti, kun osa lenkkipolusta oli tänään mystisesti pimentynyt, eikä se ainut vastaantulija sillä kohdalla ehkä nähnyt juoksutrikoideni yleistä parhautta. Häntäkin varmasti harmittaa, toivottavasti saa kuitenkin nukuttua.

Kohta kolme:

Lapsi sai syntymäpäivälahjaksi kahden ja kolmen palan merieläinaiheisia palapelejä. Nyt hän oppi kokoamaan niitä itse, ilmeisesti siksi, että oli tovin isänsä kanssa, joka ei mene auttamaan. Välillä palapelien luota kuuluu ahdistunut "Ei mahdu! Ei mahdu!" mutta hetken päästä lapsi jo onnittelee itseään: "Ienosti! ESSS!" ja kohottaa kätensä ilmaan.

Kohta neljä:

Vapauduin nähdäkseni lopullisesti ruokabloggaaja-ajoilta periytyneestä hifistelyn tarpeesta ja sekä söin lounaaksi pikanuudeleita (löysin eräästä kaupasta "vihanneksen" makuisia, kerrassaan mahtavia, liikaa suolaa ja natriumglutamaattia. Valitettavasti ostin myös "kana vihreä curry" -makua, koska en huomannut ensimmäistä sanaa, ja nyt hieman harmittaa koska en haluaisi oikeastaan enää kanaa nähdäkään. Vaikka tuskinpa niillä nuudeleilla mitään tekemistä kanan kanssa on.) että ostin sitruunapippuria. Täyttöpussin.

Kohta viisi:

Mikäli kaikenlaiset ässät excel-taulukkoni ovat oikeassa, olen juossut tänä vuonna yhteensä 500 kilometriä, mitä pidän kohtuullisena saavutuksena. Tämä enteilee juoksupostausta, voitte alkaa katsella jo sopivia poteroita suojautuaksenne.


Kas, tulinpa hyvälle tuulelle nyt. Kyllä kannatti.

18 comments:

  1. Tsemppiä vähäkofeiiniseen elämään... ja onnittelut upeasta juoksuvuodesta!

    ReplyDelete
  2. Tsemppiä tarvitaan! Keskityn kuitenkin mieluummin onnitteluihin, juoksu tuntuu jotenkin enemmän onnistumiselta :D

    ReplyDelete
  3. Hyvä lista! Mäkin tulin hyvälle tuulelle! (Niin kuin kyllä aina kun täällä vierailen.)

    Ienosti, esss! :)

    ReplyDelete
  4. Sitruunapippuri on munkin salainen paheeni jonka mä olen miehen selän takana opettanut lapsillekin. Joko kermaviilin seassa ihan minkä kanssa tahansa tai retkellä kovaksi keitettyjen kananmunien päällä. Ja nimenomaan täyttöpussista.

    Hyvä lista, mulla on myös sellainen olo, että pitäisi kerätä positiivisia ajatuksia.

    ReplyDelete
  5. Ai sitruunapippuri on pahe? Tiedän nimittäin monta ihmistä, jotka raahaavat sitä Suomesta ulkomaille asti. Pitäisin sitä muuten ihan normaalina mausteena - joskin tavallista pippuria piirun verran parempana - mutta sitten eräs ystävä kertoi, että oli syönyt viikon verran joka ilta pastaa sitruunapippurilla, kun oli jäänyt siihen koukkuun. Siis pelkkää pastaa, jonka päälle loraus oliiviöljyä ja paljon sitruunapippuria. Mikäköhän huumaava ainesosa siihen on kätketty..

    ReplyDelete
  6. Duussi, ihanaa! <3

    Leluteekki, sitruunapippuri sopii kyllä kaikkeen :D Mutta mä ostin täyttöpussin, koska olin jo sen lasitörpön käyttänyt tyhjäksi - ehkä tukkupakkaus seuraavaksi.

    Kannustan ehdottomasti listaamaan, siitä tule iloiseksi :)

    Jenni, jostain joskus luin paheksuntaa sitruunapippuria käyttäviä kohtaan. Mutta nyt mua harmittaa, että söin jo lounaan koska (olen siis kotona sairaan lapsen kanssa) olisin muussa tapauksessa ehdottomasti kokeillut tuota sitruunapippuripastaa. En tiedä, millä koukuttavat ihmisiä, enkä välitäkään tietää niin kauan kun saan fiksini :D

    ReplyDelete
  7. Muut ihmiset taistelevat päästäkseen eroon natriumglutamaatista, mutta Liina taistelee saadakseen sen takaisin :D Ihanaa! Minäkin pidän kovasti siitä, nimittäin. Sitruunapippuria en ole osannut selvästi hyödyntää tarpeeksi, lähinnä vaan uunikalaan. Pitääpä ottaa asiakseen alkaa käyttää sitä laajemmin. Sitruunapippuri, fenkoli ja kyssäkaali olkoot seuraavat haasteeni, tosin eivät ehkä samassa ruuassa. Tai no, miksipä ei.

    Ja kiitos kehuista. Kyllä se vielä suruksi muuttuu!

    ReplyDelete
  8. Ai nyt sitä kirjaa saa kaupoista! Täytyykin kipaista huomenna. :)

    Ja jumatsuikka mitkä kilsat! Mulla on nyt ollut _kahden viikon_ juoksutauko flunssan takia, oon kade. :)

    ReplyDelete
  9. Ah, ihana lista. Mutta:

    Yksi: miten ei voi suomalaiseen kirjastojärjestelmään luottaa! Missä on minun etukäteen varaamani opus? (Anteeksi Siina, mutta kun minulla on vakaa tarkoitus, että en kasvata kirjahyllyäni enää. Epäilen kirjaa kuitenkin vahvaksi suosikiksi pukinkonttiini.)

    Kaksi: minulla(kin) on paha materialistinen kaipuu hullunkirjaviin juoksutrikoisiin! Kävin salilla nyt ekaa kertaa ja näin yhdellä naisella tosi päheät. Meinasin mennä kehumaan, mutta onneksi peräännyin. Hulluksihan mua olisi luultu, vieraille puhumassa!

    Kolme: iiih, ESSS! Syrän.

    Neljä: Tää on paha. Tää on todella paha. Mutta toisaalta, en ole kyseistä maustetta maistanut vuosiin, niin ehkä sen hienous on multa vain unohtunut... Tarjoat siis sitruunapippuripastaa kun tulen joskus vastavisiitille?

    ReplyDelete
  10. Täti-ihminen: Otan roolin kirjastotäti-ihmisenä ja täten vastaan, että siinähän kattoppa kestää hetken, kun kirjat saapuvat ensin muovitettavaksi ja käsiteltäväksi ja sitten ne luetteloidaan ja niitä kuljetellaan kärryillä ees sun taas ja sitten ne pakataan laatikoihin ja sitten niitä kuljetellaan autolla ja sitten niitä seisotetaan hyllyssä ennen kuin ne otetaan kirjastossa vastaan. Tähän kaikkeen voi kulua jopa kuukausi. Koska voi olla, ettei tämä kirja ole kirjastojen syyskirjaruuhkan prioriteettilistan keulilla. Mutta toivokaamme, että toimivat nopsaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ah, kiitos, ymmärrän nämä. Paitsi ehkä tuon viimeisen prioriteettilistoista...

      Delete
  11. Oioi! Minä en ole vieläkään päässyt siihen juoksukirjaan käsiksi, mutta uudet juoksutrikoot ovat varmasti parhautta. Tai ehkä hankin balettihousut.

    Ja ah, pitääpä varata tuo Siinan kirja!

    Kannatan myös merieläimiä, nyt teidän lapsenne ei toivottavasti ole se joka 13-vuotiaana havahtuu siihen että merihevosia on ihan oikeesti olemassa.

    ReplyDelete
  12. (siis vaikka merihevoset ovat kaloja..)

    ReplyDelete
  13. Siina, siis todellakin taistelen! Mmmm, natriumglutamaatti, rakkauteni! Olen myös havainnut, että kasviksista suosikkejani ovat ne luontaista glutamaattia eniten sisältävät rehut.

    Tsemppiä sitruunapippurikokeiluihin. Minä jouduin jonkinlaisen manian valtaan ja laitan sitä nyt kaikkeen o_0

    En usko, että muuttuu. Ja jos muuttuu, korkeintaan hyväksi suruksi.

    VL, hyvä hyvä, kotimaista kirjallisuutta pitää tukea! Ja nyt vaan rauhassa toivut flunssasta, keuhkokuumeesta toipuminen kestää vielä pidempään!

    Täti-ihminen, onneksi Siina vastasi jo kohtaan yksi, niin minä sitten vastaan noihin muihin:

    2) Minä kyllä olisin saattanut mennä kehumaan, hulluna minua enimmäkseen muutenkin pidetään. (Ja ilahtuisin, jos joku tulisi kehumaan minun kirjavia mustan-harmaita juoksutrikoitani, muukin kuin NK:n myyjä siis, hänelle maksetaan siitä.) Ajattelin, että kyllä saa joskus jotain näin kivaa itselle ostaa. Valitettavasti olen ajatellut niin aika monen muunkin vaatteen kohdalla viime aikoina. Joudun lopettamaan bloggaamisen ennen Ostoshaasteen kolmoskvartaaliraporttia.

    3) Niin, eikö!!

    4) Tuon voin luvata, mutta sitä en ihan uskalla luvata, että pidät siitä. Ehkä vien sut johonkin ravintolaan ja tarjoan :D

    Siina, minusta etenkin tuo kärryillä kuljettelu on sympaattista <3 Minusta kyllä sinun kirjasi pitäisi olla prioriteettilistan kärjessä.

    Linnea, ovat ne! Ja kai balettihousuillakin voi juosta... :D

    Olemme käyneet jo SeaLifessa katsomassa merihevosia ja muita öttiäisiä altaissa. Toivottavasti lapsemme ei ole tuo kuvaamasi henkilö :D

    ReplyDelete
  14. Ai Siinan kirja on julki? Täytyypä laittaa listalle!

    Tämä oli kiva postaus. Jotenkin sinun postaukset on aina kivoja, vaikkei aihe aina olisikaan.

    Nauratti tuo palapelihommeli. Kuulostaa kaikin puolin tutulta. Meidän lapsi oppi keväällä tarhassa tuulettamaan kädet ylhäällä "JEEE!". Hieman hämmästyimme miehen kanssa, kun lapsi teki tuon ensikertaa kotona. Itse kun emme moista tiettävästi harrasta. ;)

    ReplyDelete
  15. sitruunapippuri ja kylmä, klimppinen riisi <3

    t, Enni

    ReplyDelete
  16. LQ, se on! Ehdottomasti listalle! Ja kiitos :D

    Päiväkoti on hassu, kun siellä opitaan niin valtavasti, ja nyt juuri tuntuu siltä, että jos kaikki uudet jutut kirjoittaisi ylös, ei paljon muuta tekisikään :)

    Enni, mahtavaa! Heti kokeilulistalle!

    ReplyDelete