Pintaa tai janaa vastaan kohtisuorassa oleva suora

...eli normaali. Tunnistitte minut varmaankin vaivatta otsikon kuvauksesta.

Leopardikuningatar ja Iina haastoivat* minut kertomaan viisi omituista tapaa itsestäni. Kuten otsikosta voitte päätellä, en ole lainkaan omituinen, mutta voin silti kertoa viisi tapaani.

1. Hienot lauseet, mahtavat sanat tai hieno teksti saa minut omituiseen jumitilaan, jossa voisin lukea mainittua tekstinpätkää yhä uudestaan ja uudestaan. Epäilen, etten osaa ymmärrettävästi selittää, miksi juuri joku tietty tekstinkappale laukaisee edellämainitun jumin, joten en edes yritä. Tämä on kuitenkin iso syy siihen, miksi universumin paras blogi on minusta Ihminen välissä (fanitukseni ei siis johdu vain siitä, että tunnen Siinan myös livenä) ja Hilary Mantel on aivan käsittämättömän mahtava kirjailija. Ja ehkä myös siihen, että haluan koko ajan lukea.
2. Olen muutoinkin toistoon kykenevä. Oikein hyvä biisi kestää minusta kuusisataa soittokertaa yhden päivän aikana, ja jos jossain keskustelussa joku esittää, että "kuka sitä muutenkaan jaksaisi samaa ruokaa koko viikkoa syödä" piirtelen nolona varpaalla hiekkaan ja mumisen, että kyllä minä jaksan jos on oikein hyvää ruokaa ja keskinkertaistakin jaksan, jos talosta löytyy Tabascoa, ja kyllähän se huonokin alas menee kunnes loppuu, etenkin jos on sitä Tabascoa.
3. Vihaan puhelimessa puhumista. Noin. Nyt ehkä kaikki ystäväni tietävät, miksen koskaan soita. Tai vastaa.
4. Uusi lempiharrastukseni on seurata niiden kanssaihmisten lukumäärää, jotka myös haluavat luopua kesäajasta. (Tällä hetkellä meitä on 9154. SEURAAN SAA YHÄ LIITTYÄ.)
5. Välttelen työmatkailua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Joskus kymmenen vuotta sitten kuvittelin vielä, että olisi siistiä päästä työn puolesta johonkin Lontooseen, tai ehkä Bangaloreen, tai vaikka Singaporeen. No, Singaporessa en ole ollut lentokenttää pidemmällä, sehän voi olla hauskakin, mutta muutoin kantani työmatkailuun on selvä. Kyllä ei ole hauskaa. Menen vain äärimmäisen pakon edessä, eikä tähän kategoriaan todellakaan lasketa mitään "projektin kannalta olis kiva, jos..." -hengailua. Puolustaudun sillä, että työmatkailu on vain hyvin harvoin työn kannalta olennaista, ja säästäväinen asenteeni on kunniaksi minkä tahansa yrityksen liikevoitolle.

Haluaisin, että tähän vastaa Siina. Perustelut voitte lukea kohdasta #1.

Yllä vielä kuva koirasta. Olen hiljattain oppinut, että postauksissa olisi hyvä olla kuvia. Hurtta on hiljattain trimmattu. Sing Hallelujah.

* Minulla on sellainen ikävä olo, että joku muukin ehkä, mutta muistini ja Google eivät suostu kertomaan, kuka hän olisi saattanut olla. Anteeksi, jos näin on.