12 June, 2013

Sananen kesäjuoksuvaatteista

Näin kesällä ollaan jälleen tilanteessa, jossa juoksuvaatetusta tulee miettiä. Käytännössä mitä vähemmän, sen parempi (etenkin hellekeleillä), mutta siveyteen vaaditaan vähintään alushousut ja kivuttomuuteen urheiluliivit.

Helpointa on laittaa shortsit.

Juoksushortseissa on kuitenkin nähdäkseni useita puutteita. Ensinnäkään niissä ei ole taskuja, koska väitetysti suuri osa muista maailman juoksijoista ei halua älypuhelimensa paukkaavan jalkaansa vasten. Nössöt, sanon minä.

Toiseksi naisjuoksijoille tehdyt shortsit ovat lahjepituudeltaan noin kolmen sentin luokkaa. Se näyttää tosi ässältä mallinukella, jonka ei tarvitse oikeasti juosta, ja sopinee myös maratonarin rasvaprosentilla varustetulle yksilölle. Naisihmiselle, jolla on rasvakudosta, lyhyt shortsimalli on kiusallisen lisäksi myös potentiaalisen tuskallinen. Sanon tämän kokemuksesta, siskot ja veljet. Juoksuvaateteollisuus on täynnä sadisteja.

Olen ratkaissut asian kahdella tavalla:

  1. Korisshortsit. Hankin viime kesänä halpisurheiluliikkeestä (rumat) korisshortsit, jotka ovat juostessa kuitenkin aika mukavat. Lisäksi niissä on kaksi Australian mantereen kokoista taskua, jonne älypuhelimen lisäksi mahtuu muukin lenkillä tarvittava rekvisiitta. Laajan mallin vuoksi reidetkään eivät ole piestyt lenkin jälkeen.
  2. Koska aion juosta puolimaratonin, mutten kehtaa korisshortseissani, nauravat vielä, päädyin ostamaan myös kunnolliset juoksushortsit - edellämainitun halpisurheiluliikkeen miesten puolelta. Suosittelen luovaa shoppailua kaikille, jotka haluvat juoksuvaatteiltaan enemmän peittävyyttä kuin sen, mihin laki tarkalleen ottaen velvoittaa. Miinuksena on, ettei näissä ole taskuja, joten mukaan on otettava vyö, jonka taskuun älypuhelin sullotaan. Vyö on juostessa hyvä, mutta jos puhelimen joutuu irrottamaan siitä mistään syystä kesken juoksun, loppumatkan pääseekin pistelemään silkka raivo käyttövoimanaan.
Ne yhdet hipsterimitan shortsini (minulla siis todella on kolmet, voi herra isä että tämä varustelukierre hävettää minua) aion tuunata käyttökelpoiseksi leikkaamalla alle leggareista lyhennetyn version ja väittämällä sitä integroiduksi osaksi. Kukaan tuskin kehtaa ääneen väittää valehtelijaksi. Ei ehkä kuumimpien hellekelien ratkaisu, mutta laiskimpien pyykinpesuviikkojen kyllä.

Lopuksi vielä havainto siitä, että juoksukenkien kannattaa toden totta olla mieluummin hieman liian isot kuin hieman liian pienet. Yksi kynsistäni on kynsilakankin alla selvästi mustunut (epäilen syyksi vanhoja kenkiäni.)

- Katso mun ällöä varpaankynttä! sanoin miehelle.
- Mitä niistä? kysyi kynsiä tihrustava mies.

Tästä huomataan, että liian pienet juoksukengät voivat johtaa esimerkiksi vakaviin perheriitoihin.

15 comments:

  1. Mun mielestä mukavimmat ovat kyllä capri-pituiset tiukat juoksuhousut. Siksi että a) löysät shortsit hinkkaavat reiden sisäpinnan vereslihalle ja b) polven yläpuolelle jäävät kireät pökät rullautuvat juostessa ylöspäin. Mun juoksuhousuissa on vetoketjullinen pikkutasku. Olen tosin käyttänyt niitä vain avainten säilytystarkoituksissa. Hikihän siinä juostessa kuitenkin tulee, ei se lahkeen pituus lopulta ole se määräävä tekijä. ;)

    ReplyDelete
  2. No siis minähän se jo ostin juoksuhameen! Jota siis en ole vielä livenä nähnyt, vaan jonka passitin siskoni ostamaan, kun sellaisesta kuulin. Hauskintahan tässä on se, etten vielä(kään) juokse. Mutta kauaskantoisesti ajattelisin tämän olevan ratkaisu, ja ehkä tuovan helpotusta myös hellesään jalkapallotreeneihin (sitten joskus!).

    ReplyDelete
  3. Pilami, haa, lahkeen pituudella on väliä, jos sisäreidet osuvat juoksun aikana yhteen. Siitä tulee tuska ja ahdistus :D

    Mä en kyllä jotenkin tohdi juosta tiukoissa pöksyissä. Se on joku henkilökohtainen omituisuus. (Eikä niihin pikkutaskuihin ikinä mahdu puhelin!)

    Heta, no niin! Nyt sitten vain kipittämään hamosessa! (Tämä on sikälikin erinomainen ratkaisu, että nyt voin lenkillä käydessäni bongailla hameessa juoksevia :D)

    Urheilu, jota ei voi hameessa hoidella, ei ole kelvollista :D

    ReplyDelete
  4. Fudis-shortsit. En ole varma ostinko junnujen vai miesten mallin, mutta ovat leveät, väljät ja riittävät pitkät myös täti-ihmisten polvia suojaamaan. Valitettavasti niissä ei ole (useimmiten kait) taskuja, mutta muuten ovat tosi jees. En mä niillä tietenkään juokse, mutta frisbeegolfissa siis... :)

    ReplyDelete
  5. Mistä sä tiesit Zaia että mä juoksen miesten futis-sorteissa O_o

    Minä suosin siis miesten osastoa (vaatekaapistamme), mutta lenkkarit varmaan pitäisi ostaa ihan omat kun niillä on ikää ainakin kymmenen vuotta, luultavimmin 20. Joskin miehen mukaan lenkkarit uusitaan 600 kilsan välein, eli sillä perusteella en tarvi uusia ikuna.

    Miten se onkin, että lajista kuin lajista äkkiä saa varustelukilpaa? Mähän en tietty ole ostanut mitään, mitä nyt ehkä yhdet juoksurattkrhs khhhrhhhhss. Sori, tunneli.

    ReplyDelete
  6. Zaia, aika hyvä idea! Voisin kokeilla, sitten heti noin viidentoista vuoden päästä kun nykyiset tekokuituihmeeni ovat hajonneet atomeiksi :D Olipas mahtavaa, että kirjoitin tämän - muuten ei olisi ehkä käynyt pienessä mielessäkään moinen.

    Täti-ihminen, juoksuMITKÄ? EN SAANUT SELVÄÄ, aivan näyttää siltä kuin olisit sanonut juoksuRATTAAT? :D

    Meille juoksutreeneissä kyllä sanottiin, että kilometrien lisäksi myös aika tekee tehtävänsä kengille, eikä kovin vanhoilla kannatakaan juosta. Tietenkin sitten kun varustelua uusii, sitä sopisi myös käyttää. Syyllisyyskin on hyvää käyttövoimaa juoksuun :D

    Mulla kasvoi jalka hieman raskauden myötä. Osa kengistä menee ongelmitta jalkaan yhä, osa ei, ja osassa mustuu sitten kynnet. Onneksi uudet lenkkarit ovat mainiot.

    Briljantti idea muuten käydä miehen kaapilla.

    ReplyDelete
  7. Kyllä täti-ihminen toisen samanlaisen tunnistaa... :D

    ReplyDelete
  8. Lentisshortsit. Kännykkä laitetaan sellaiseen käsivarteen tulevaan tarranauhajuttuun. :-)

    ReplyDelete
  9. Sama ongelma, mutta pyöräilyvaatteiden kanssa. Mulla on nykyään työpaikalla mukana lukuisa määrä erilaisia vaatteita, koska ilmat muuttuu näkjään päivän aikanakin aika rajusti. Parhaat housut on kyllä topatut pyöräilyhousut... ei tule hiertymiä. =)

    ReplyDelete
  10. Fiksua! Mä jostain syystä otin esiin vanhat shortsit, jotka on aivan liian lyhyet. Ehkä leggarit alla ne meniskin. Munkin pitäisi hankkia lenkkarit, vaikka 600 km ei taida olla täynnä, mut ei vaan jaksas sovitella. Ja sit pitäs taas juostakin...

    ReplyDelete
  11. Zaia, onko teillä salainen internetkädenpuristus? :D

    Booksy, hyvä idea sekin! Mutta nyt jäin pohtimaan - minne on urheiluliikkeissä piilotettu futis- ja lentisshortsit? En takuulla ole sellaisia vuosiin missään nähnyt. Enkö vain ole etsinyt?

    (Mulla oli sellainen käsivarsijuttu, mutta ei-iLuurini ei mahtunut sinne. Niinpä annoin sen pois.)

    Rokkimamma, ihanaa, että on kohtalotoveri! Minä muuten juuri harkitsin, että piilottaisin duuniin pyyhkeen ja vaihtovaatteet päivänä 1 ja päivänä 2 juoksisin sitten salaa töihin. Avoin juokseminen kaatuu siihen, että mieheni jostain täysin käsittämättömästä syystä vastustaa koko ajatusta, enkä jaksa keskustella asiasta :D

    Jennijee, se sovittelu on KAUHEAA. Mä kävin viimeksi kaupassa, jossa mut pistettiin juoksemaan kengissä ympäri kauppakeskusta. Tuntui tosi dorkalta, mutta samalla ostamani kengät tuntuivat oikeasti hyvältä. Suosittelen samaa metodiksi!

    ReplyDelete
  12. Stadiumin on futaajan paratiisi, sieltä mä omat pöksyni ostin. Ja kaapista löytyi joku sympparikapulan käsivarsitarranauhajuttu vuodelta kilpi ja hakku. Siihen meni ainakin ipodi sisään, varmaan siis jeesusluurikin. Jos se kelpaa sulle niin pistä vaikka facen kautta sun osoite tulemaan niin tuikkaan postiin?

    ReplyDelete
  13. Stadium on kyllä just hyvä. Ja kuule, jos sä et tarvii sitä sympparikapulan käsivarsitarranauhajuttua, voisin ainakin kokeilla. Mennääks vaikka oluselle, voidaan suorittaa vaihto ja muutenkin turista?

    ReplyDelete
  14. Oluset on oikein hyvä sporttitarvikkeiden vaihtopaikka. :) Tämä viikko vielä puurrettava töissä mutta sitten palailen asiaan.

    ReplyDelete
  15. Check. Mä voin tämän viikon jälkeen lähteä helposti awb:lle - mies on lapsen kanssa himassa, ei kai ne mua kaipaa :D

    ReplyDelete