09 August, 2013

Liikkuvia kuvia

Mies kysyi alkuviikosta, menisimmekö perjantaina leffaan lapsen ollessa mummolassa. Esittipä vielä neljä vaihtoehtoakin.

Minulle iski nostalgia teini-ikään, jolloin saatoin käydä katsomassa parikymmentä leffaa vuodessa (taattua laatua), joten päätin, että menisimme katsomaan saman tien kaksi leffaa. Ja kun tällainen tilanne tulee eteen, rainat kannattaa valita viimeisen päälle huolella: ajatuksia herättävää katsottavaa aikuiseen makuun.

Ensimmäisenä oli siis vuorossa Wolverine.

Minulla on selittämätön heikkous Wolverineen, etenkin Hugh Jackmanin kanavoimana, eikä leffa tietenkään ollut yhtään pöllömpi. Tapahtumapaikkana oli Japani, joten leffa miellytti silmää myös kameran siirtyessä päähenkilöstä toisaalle. Juoni oli kelvollinen ja osin hauska.

Valitettavasti filmi alleviivasi liiaksi sitä tosiseikkaa, että Wolverine-parka ei taida olla Marvel-penaalin terävin kynä, mutta kaikkeahan ei voi saada - ja hänellä on jo adamantiumista tehdyt kynnet, joilla voi mennä *snikt*.

Tankkaus- ja vessatauon jälkeen siirryimme katsomaan Pacific Rimiä.

Leffan jälkeen sanoin, että minusta näkemämme oli paikoin hieman epäuskottava. Esimerkiksi se kohta, jossa ulottuvuuksienvälisestä aukosta tulleet megahirviö kaijut heittelivät ihmisten giganttisia taistelumechoja parisataa metriä tangentin suuntaan ja nämä taistelumechat sitten vain nousevat pystyyn ja ravistelevat itseään - niin että sitä minä vain, että minun uskoni mekaniikkaan ei kanna kyllä lainkaan niin pitkälle kuin taistelumechan lentoradan kaari. Tuolla massalla ja liikevoimalla tuloksen pitäisi olla rautaromua.

Tähän mies sitten jotenkin vähän kummallisella äänensävyllä, että tämä mekaniikkako nyt todella oli se kohta, jossa minusta elokuvan logiikka särkyi.

Niin tai näin, vaikka yleensä koen taistelukohtaukset kauhean väsyttäviksi, jotenkin oli nyt kyllä ihan siistiä katsella kaksi tuntia kun megahirviöt ja megamechat räiskivät toisiaan ja rannikkokaupunkeja tuusannuuskaksi. Jälkikäteen oli sellainen olo, että jos nyt itsekin tästä otan ja polkaisen jalkaa, jo tärisee maa ja asfaltti halkeilee. (Kokeilin; niin ei käynyt. Mikä pettymys.)

Siitä kyllä vähän protestoisin, että leffassa oli myös se yksi asia, joka on minusta nykyisin raskaampaa kuin mikään, eli vanhempiaan itkevä lapsi. Ihan olisi pelkkä rymistely riittänyt, tunteilun voi jättää draamaelokuville.

Draamaelokuvista puheenollen, mies uhkasi, että ensi kerralla hän valitsee leffat. Huokaus.

12 comments:

  1. Tämähän taitaa olla oikein virallinen leffaperjantai! Vaikka juuri omassa postauksessani sanoin, että en pidä toimintaelokuvista, niin mullahan on heikko kohta korkealaatuisille, aikuiseen makuun tehtyihin syvällisiin Transformers-leffoihin. Olin salaa ajatellut, että voisin katsoa Pacific Rimin, mutta jos se kerran oli noin epälooginen, niin enpä tiedä kannattaako. ;)

    ReplyDelete
  2. No kyllä mä kuitenkin tykkäsin ;) Se oli ehkä vähän yllättävää lopultakin, koska jos olisin perehtynyt asiaan etukäteen, olisin varmaan vihannut sitä.

    Mutta suosittelen kyllä 3D:nä, jos mahdollista. Se teki rymistelystä vielä hauskempaa :D

    ReplyDelete
  3. Minullakin on heikkous Wolverineen, mutta sarjakuvasellaiseen. Se Hugh Jackmanin Wolverine on jotenkin (anteeksi) liian hintelä (sarjakuvien Wolverine on kaikkea muuta).

    Transformerseista tykkään myös.

    ReplyDelete
  4. Mä rakastan kaikkia supersankarielokuvia!! Oi!! Mutta epäloogisuus jää kyllä harmittamaan pitkäksi aikaa. En ole vieläkään päässyt yli siitä, kun Armageddonissa avaruudessa räjähteli niin että liekit vaan leiskui. Jopa minä tiedän, ettei avaruudessa ole happea! Toinen käsittämätön juttu siinä leffassa on, että pillitin kuin lapsi kun Liv Tyler ja Ben Assflack hyvästelivät. Kirotun tehokas Hollywoodin viihdekoneisto!

    ReplyDelete
  5. Loogisuus ei ole ykköskriteeri, jonka valossa näitä elokuvia kannattaa arvioida. :D

    Räime-elokuvat leffateatterissa on mulle vähän hankalia, koska tympäännyn pitkiin taistelukohtauksiin ja kotona saatan välillä tsekkailla blogeja tms. Lisäksi olen siinä(kin) mielessä tylsä, että en pidä kovista äänistä ja leffateatterissa pitää olla tulpat korvissa. Mutta 3D kyllä houkuttaa, en nimittäin ole nähnyt koskaan 3D-leffaa!

    ReplyDelete
  6. Ooh, meillä toi scifistely taitaa olla jollain tasolla yhteinen mielenkiinnon kohde. Ja postauksen otsikko taas herätti mielikuvan Kiekkomaailmasta (Terry Pratchett - Liikkuvia kuvia). :D

    ReplyDelete
  7. Mullakin on tuo Wolverinen katsominen to do-listalla enka kylla osaa ollenkaan moittia Hugh Jackmania kyseisessa roolissa :D Mua ehka vahan hairitsee se etta se kolmas X-Men oli kanssa Wolverine ja nyt sitten tama erillinen Wolverine-elokuva. Pienet on murheet :)

    Noille metallirymistelyille sen sijaan en ole syttynyt. Ja jos ne kerran on noin epaloogisiakin... :)

    ReplyDelete
  8. Jaan heikkoutesi. Pääsispä vielä joskus elokuviin. Ehkä alan käydä päivisin, työajalla.

    ReplyDelete
  9. Ai niin, mun piti ehdottaa etta tekisitko sina(kin) Kristaliinan haasteen? http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/haaste-millainen-olit-mita-ajattelit

    kun se on niin mielenkiintoista vakoilla toisten elamaa :) nimimerkilla stalkkeri :)

    ReplyDelete
  10. Saara, vai vielä hintelä :D

    Siina, eikö olekin jotenkin ihan kamalaa, kun tietää, että tässä ohjaaja nyt tylysti manipuloi tunteitani, enkä voi sille mitään? Minusta se on ällöttävää :D

    Jennijee, minäkään en yleensä jaksa toimintahommia, ja siksi vähän yllätyin, miten hauskaa oli katsella Pacific Rimiä :D 3D voi olla tosi hauska lisä, mutta valitettavan usein se on kikka, jolla korvataan juoni. Hmph.

    EmmyAurora, sitä se on! Ja postauksen otsikkoviittauksen arvasit ihan oikein, sitä minäkin ajattelin :)

    RainDrop, en minäkään, Hugh Jackman + poskiparta on oikein hieno yhdistelmä :) Ja kohta on tulossa kai lisää X-Meniä. Päättelin tämän itse Wolverine-leffasta :D

    Voin hyvinkin harkita tuota Kristaliinan haastetta - en vain oikein muista mitään mistään, mutta voin ainakin yrittää :)

    Veera, se on oikein hyvä idea! Päivällä on halvempaakin. Ja tulee käytettyä työaika viisaasti :D

    ReplyDelete
  11. Wolverine on ihanuutta. Hugh Jackman vetoaa myös minuun, se on jotain siinä poskiparrassa ja snicktissä, ei voi mitään. Days of Future Past tulee ensi keväänä ja jos et ole nähnyt X-Men: First Classia niin sinun on katsottava se (voin lainata tarvittaessa). (ps. Sitä X-Men Origins: Wolverinea ei muuten ole olemassa)

    Pacific Rimin mies tahtoisi nähdä, mutta eipä me varmaan nyt sitten ehditä sitä katsoa kun on häätkoiratyötmitihmettä. Ehkä katsotaan se sitten, kun se tulee Netflixiin joskus. :B

    ReplyDelete
  12. Ylävitoset!

    Huoli pois, First Class on katsottu, tykkäsin siitä kovasti vaikka Wolverine jäi vähän paitsioon.

    Ja mitä Pacific Rimiin tulee, siinä valtaisan tärkeää oli visuaalinen puoli, että jos ette ehdi 3D-teatteriin, ei ehkä kannata käyttää siihen tunteja elämästään :D

    ReplyDelete