08 May, 2013

Luovuta vähän lisää

Kävin kupattavana. Veripussi täyttyi ajassa 5 minuuttia 2 sekuntia - voitte pitää tätä haasteena.



Paitsi, että te tietenkin kaikki imetätte. Huoh.

Samalla laski verenpaine. Se olikin turhan korkealla, koska en ollut uskonut itseäni aiheesta netti ja keskustelu. Mitä luulette, milloin opin? Voitte kaikin mokomin pystyttää veikkausringin, jos haluatte.

Kohta on pseudoperjantain ilta. Aion tarjota lapselle iltapalan yhteydessä kananmunaa, koska päiväkodin äitienpäivän aamiaisella selvisi, että lapsi pitää kovasti keitetystä kananmunasta. Minä puolestani pidän kovasti lapsesta, siksi erityistarjoilut. (En silti aio syödä lasta, huoli pois.)

Sitten aion lukea kemiaa. Luultavasti yritän opetella hydroksyyliryhmiä ja aldehydeja ja sen sellaisia. Että miten ne nimettiinkään, ja mikä oli missäkin se funktionaalinen ryhmä. Näyttää nimittäin siltä, että ne todella ovat se pohja, jolle myöhempi tietämys rakentuu. Oma tietämyspohjani vuotaa kuin vanha seula.

Sitäpaitsi jossain omien lukiovuosieni ja nykyhetken välissä on siirrytty eteenpäin kemian opiskelussa. Niin vain voisi luulla, ettei atomirakenne muutu, mutta nyt käytetään kuitenkin jotain tarkempaa mallia. Haluaisin protestoida. Minulle kelpaisi epätarkempikin. (En aio edes vilkaista nykyisiä fysiikan kirjoja. Omissani on energian hintaan liittyvissä laskelmissa rahayksikkönä markka. Tästä riemastuneena yritin muistella, kuinka suuri opintotuki oli aikanaan markoissa. Olen nimittäin sellaista ihmettä nauttinut. En saa päähäni edes suuruusluokkaa. Oletan, että se oli viiden markan paikkeilla.)

Toisella korvalla aion kuunnella vähän jääkiekkoa. En välitä lajista juurikaan, mutta nautin urheilujuhlan tunnusta. Siihen passaa paremman puutteessa joku fringelajikin. Etenkin kun on Tami ja Tamin paitakuosit. (Voi tätä maailmaa, jossa Tamin paitakuosit päihittävät Tamin kravatit!)

Sellaista.

Mutta muistakaa moikata verenimijöitä, jos ohi kävelette! Helsingissä on kätevästi piste Sanomatalossa.

24 comments:

  1. Hyvä Liina!

    Pitää yritä kesällä peitota sun ennätys, silloin saan taas itse mennä (kun minä en imetä, ei me kaikki imetetä hei ;).

    Hydroksyyli- ja karbonyyliryhmät on kivoja. elä niitä pelkää. Ja tein opiskelijoille semmoi nimeämistiivistelmän, voin lähettää sen siulle kans.

    ReplyDelete
  2. Voit käydä täällä keulimassa sitten :D Tai Facebookissa.

    Mä tulin nyt tosi iloiseksi, että tätä lukee joku, joka ei (vielä) ole kenenkään äiti! Minulla on lukijoita myös nuorison keskuudessa! Ja vielä älyttömän kivan nuorison!

    Nimeämistiivistelmä <3 Ajattelin kyllä tänään rustata vähän omaa taulukkoa aiheesta, mutta lisäapu kelpaa AINA.

    ReplyDelete
  3. Saakohan luovuttaa verta jos on harrastanut seksiä miehen kanssa joka on harrastanut seksiä miehen kanssa? (Ei, en oleta että välttämättä osaisit vastata tähän, ehkä pitäisi yrittää mennä tarjoamaan verta!)

    ReplyDelete
  4. Tai sitten soitat siihen numeroon, jossa neuvovat heitä, joilla kysymyksiä on.

    Mulla on sellainen epämääräinen kuva, että tuota ehkä siinä kyselylakanalla kysytään, mutten tiedä, onko kyllä-vastaus luovutuseste. Aika kummallista olisi, jos olisi, mutta kaikkea kummallista on ennenkin nähty.

    ReplyDelete
  5. Kunnioitan :)! Minun täytyy tunnustaa, että en ole koskaan luovuttanut. Pitäisi selvittää nuo kriteerit kunhan tämä tissien venytys loppuu.

    ReplyDelete
  6. Minä haluaisin luovuttaa verta, mutta aina on joku este - nyt juuri tuo imetys.

    Mutta kuka stailaa Tammisen?! mulla kun on tää vaatetyyli jämähtänyt samaksi kuin 8 vuotta sitten, niin harkitsen stailaajan palkkaamista. Ja Tammisen asuvalinnat tekevä henkilö ei ole ainakaan liian vaisu. :)

    ReplyDelete
  7. Mä olen pari kertaa yrittänyt, mutta joka kerta olen meinannut pyörtyä - enkä siitä piikistä tai veren näkemisestä yms. vaan ihan vain romahtaneesta verenpaineesta. Ehkä auttaisi jos osallistuisi johonkin nettikeskusteluun sitä ennen.

    Muuten täällä vain hihittelin, varsinkin sille että et meinaa syödä lasta. Eikös se jotenkin sopisi äitienpäiväaamiaiseksi?

    ReplyDelete
  8. Muttakun ne ei anna mun luovuttaa! Nyt olen raskaana, sitten imetän, mutta hemoglobiini ei ole ns. normaalitilassakaan mulla ikinä ollut riittävän korkealla luovuttajaksi, ja normaalipainossani en yllä painorajaan. (Tai no, katsotaan tuo jälkimmäinen jahka tästä raskaudesta on selvitty. Että lähteekö raskauskilot vai ei.)

    Istukkaverta luovutan, jos synnytys osuu otolliseen aikaan (esikoinen syntyi virka-ajan ulkopuolella, jolloin ei ollut ketään paikalla ottamassa istukkaverta talteen).

    ReplyDelete
  9. Ai kauhee, nyt sun pitää Liina ehkä vetää hemohessiä tai jotain, jotta oot iskussa sitten Naisten Kympillä! ;)

    Mulla on myös verenpaineen alhaisuusongelmia (en tajua miten, tällä luonteella!) verenluovutuksessa. Kannattaa pyytää jo ennen luovutusta mehua ja sitten makoilla siellä rauhassa ja pyytää mehua sinne makuuasentoon. Tai sit siis tehdä niin kuin mä teen, eli makoilla vaan kalpean näköisenä, jolloin ne hoitajat tulee kysymään, että haluatko mehua.

    Aika tajutonta, että kemiakaan ei oo enää sama... Opintoviikotkin pisteitä nykyään, lukio luokaton, ylioppilastutkinto muuttunut... Ollaanko me jotenkin vanhoja? ;)

    Muistelisin jotenkin ihan hatusta, että opintotuki ois ollut 500mk tai 1500mk asumislisän kanssa? Ihan hattumutu kyllä.

    ReplyDelete
  10. Saajapuolella ollut kiittää. Rrrrakastan kaikkia luovuttajia, etenkin niitä jotka tarjoaa sitä B-plussaa mullekin varastoon. <3 <3 <3
    Onks sulla jo kaikki mahdollinen luovuttaja-tilpehööri?

    Mä onneksi sain laittaa hyvän kiertämään kun O syntyi ja sen istukkaveri tms oli ihan priimakamaa, tulivat oikein kotiin ottamaan verikokeita ja ilmeisesti se saatiin hyötykäyttöön. Itku meinas tulla kun P syntyi sit vartti sen jälkeen kun ne verenkerääjät oli lähteneet Naikkarilta kotiin, koska jos senkin istukkaveret ois saatu talteen niin siitä olisi ollut apua aikuisellekin tarvittaessa.

    (Siis kirjoitan tätä samalla kun "keskustelen" asiakkaiden kanssa ja koko kommentti näyttää kuin olisi 12-vuotiaan kirjoittama, sori).

    ReplyDelete
  11. Mä voitan sut kertojen määrässä! Lällällää. Mua motivoi ennen kaikkea ilmainen pulla ja tuorepuristettu mehu. Nyt olen päässyt vasta kerran käymään, koska mun tauko venähti neljään vuoteen. Eka vuosi ennen ekaa raskautta olin pannassa, koska astuin reissussa huumeruiskuun ja siitä seurasi ymmärrettävä HIV-tartuntakaranteeni. Oli muuten aika karanteeni muutenkin. Sitten onkin ollu tää raskaus-imetysputki.

    Mutta nyt kevään korvalla ryntäsin mestoille käsi ojossa vain todetakseni, että putiikki olikin muuttanut..

    ReplyDelete
  12. Bleue, no niin, sut on haastettu! Pieni vaiva ja hyvä mieli, ja vaikka jostain syystä ei saisikaan luovuttaa, tärkeintän on, että edes yrittää :)

    Maija, jos onnistut saamaan Tammisen stylistin selville, haluan hänen numeronsa.

    Mullakin oli pitkä lapsensaantieste - ehdin jo synnärillä juhlia, että kohta voin taas luovuttaa, mutta mitä vielä, ensin oli imetys ja sitten vuoden mittainen flunssakierre.

    Leluteekki, joo! Kunnon nettitappelu varmistaa, että verenpaine on häkellyttävissä lukemissa! Suosittelen esimerkiksi turkistarhausta tai homoliittoja aiheeksi.

    Ei tuossa meidän luikussa ole paljon syötävää :D

    Saara, mullakin on hemppa ollut usein este, mutta tällä kertaa se oli ihan häkellyttävän hyvä. Tietenkin jos se ei millään nouse tarpeeksi korkealle, on varmaan turha käydä edes yrittämässä. Ja kun on se painorajakin.

    Minäkään en saanut istukkaverta luovuttaa, eivät ole kolmivuorotöissä verenluovuttamon tyypit!

    VL, eikös Hemohes auta ikään kuin samaan asiaan kuin luovutus eli liian korkeaan hemoglobiiniin? :D Mä tiedän mun dopingasiat.

    Ja puhu vaan itsestäsi, mä olen käynyt luokattoman lukion jo :D (Ensimmäinen kokeiluvuosi tai jotain. Niisk.)

    PeNa, mä voin tarjota vain O-plussaa, mutta sen pitäis kelvata sullekin!

    Ei mulla oo kauheasti tilpehööriä - nyt siellä oli jotain juomapulloja tiskillä. Sellaista ei tarjottu, onneksi, se oli ruma ja kauhean muovinen.

    Mä olin suhteettoman pahoillani siitä, että istukkaverenluovutus ei onnistunut (lapsi syntyi kolme varttia jälkeen puolenyön.) Vaikka siinä tilanteessa oli kyllä muutakin, mistä olla pahoillaan. Onneksi kaikki harmit on sittemmin unohtuneet.

    Jos ikinä tulee toinen, tähtään parempaan synnytysaikaan!

    Rouva Ruuhka, otan tämän haasteena! :D

    Mutta voi herran pieksut, astuit huumeneulaan, aaargh. Kuinka rikki olit? Mä olisin ollut TOSI rikki.

    Minusta vain liikkuvan veripalvelun pitäisi ikinä siirtyä mihinkään. Onneksi olin jotenkin rekisteröinyt uuden luovutuspisteen.

    Onna :D Kiitos! Tuo summa on silti jotenkin mahdoton ymmärrettävä. Ei tainnut piisata mihinkään?

    ReplyDelete
  13. Tunnustan. Ei ole mitään muuta estettä luovuttamiselle kuin järjetön neulapelko. Pelkkä ajatuskin alkaa huimata.

    ReplyDelete
  14. Mäkään en ole ikinä luovuttanut verta. Mulla oli ennen ihan karmea neulakammo, rokotuksissakin piti pidellä itseään ja höpöttää taukoamatta, etten olisi juossut karkuun ovet paukkuen. Lapsena juoksinkin. Hammaslääkärissäkään en ole koskaan antanut puuduttaa, koska pelkäsin neulaa enemmän kuin poraa.

    Mutta raskauden ja synnytyksen myötä neulakammo katosi ja täten lupaan, että heti kun täytän vaatimukset menen luovuttamaan. Varsinkin jos siellä kerta saa pullaa. Oi pulla!

    ReplyDelete
  15. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  16. Tuli kahesti, siksi poistin kommentin. Puhelin sekoilee. Tai minä. Mutta syytän puhelinta.

    ReplyDelete
  17. Joskus Iltalehden lukeminen kannattaa! Nyt sieltä selvisi, että "Rohkean pukeutumisen suunnittelee Jemina Haukijärvi ja myös tekninen tuottaja Petteri Ryynänen vastaa brändistä. Tammisen tehtäväksi jää kantaa asut ja vastata verbaalisesta ilotulituksesta."

    Nyt lähden googlaamaan tuota Haukijärveä.

    ReplyDelete
  18. Verenluovutus on aihe, johon liittyvään kahvipöytäjutusteluun en nykyisin ota mitään kantaa. On meinaan olemassa joukko muitakin (käsittämättömiä) syitä kuin ne listassa luetellut, jotka estävät luovutuksen.

    Kävin ennen luovuttamassa säännöllisesti verta ihan yleishyödyllisyyden nimissä. Oli hieno kantiskortti ja tuli kutsukin säännöllisesti. Sitten yhtäkkiä jokin sääntö muuttui ja kielto astui voimaan. Mun terveydentila ei ole muuttunut, olen täysin terve, kuten aina olen ollut.

    No, joka tapauksessa olen todennut paremmaksi hipsiä paikalta, kun aiheesta keskustellaan, koska en todellakaan jaksa tutun tutuille selitellä, että neulakammosta ei nyt ole kyse, tai edes viitseliäisyyden puutteesta :)

    Mutta pointsit niille, jotka siellä käyvät! Miksi ei, jos on mahdollisuus!

    ReplyDelete
  19. Zaia, no mutta turhaa sinne minusta pyörtymään on lähteä!

    Siina, jännää muuten, miten jotkin asiat raskauden myötä vain muuttuvat. Että yhtäkkiä neulakammo on historiaa.

    (Multa on hävinnyt hämähäkkikammo, mutta se meni jo ennen raskautta. En mä vieläkään hämiäisiä erityisesti rrrrraksta, mutten sillä tavalla fobioitsekaan.)

    Se pulla ei kyllä ole kovin ihmeellistä, IMAO.

    Maija, asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen, että olen sittenkin vähän pettynyt! Olisi ollut niin siistiä, jos Tamminen valitsisi vaatteensa itse. "Ja sit tähän Suomi-Venäjä -peliin ajattelin tällaista vaaleanpunaista pikkutakkia. Yritän näyttää englanninlakulta."

    Sikuriina, tuo on muuten totta. Jos lähtee liiaksi tivaamaan toisten esteitä, voi äkkiä päästä hyvin henkilökohtaiselle alueelle. Tämä on hyvä itsekin muistaa.

    Sitä paitsi ne säännöt on välillä outoja.

    Pitääkin jatkossa olla sikäli varovainen, ettei lipsahda syyllistämisen puolelle. Musta olis tärkeä herätellä luovutuskykyisiä, mutta jos ei pysty, ei pysty eikä sille mitään voi. Syyllisyyttä etenkään ei pidä tuntea.

    ReplyDelete
  20. Mä yritin monta kertaa luovuttaa, mutta olin juuri ollut antibioottikuurilla tai Kiinassa tai jotain. Pari vuotta sitten oli eka kerta. Olin ehkä silloin raskaana, tiesinköhän edes? Muutama viikko sitten kävin luovuttamassa. En päässyt lähellekään sun ennätysaikaa. Haaste on otettu vastaan, seuraavan kerran on lupa luovuttaa kesäkuussa. (Tähän Eye of the Tigeria vähän.)

    Sen verran päässäkin olo keveni luovutuksen jälkeen, että kun olin ilman lapsia liikkeellä, päätin piipahtaa viereisessä Aleksi13:ssa. Melkein kaikki alerekistä kerätyt vaatteet näytti sairaan hyvältä, ja poistuin lopulta kotiin veripussillinen ja 150 eur köyhempänä.

    ReplyDelete
  21. Mä en tiennyt, että luovuttaminen on NOIN vaarallista :O

    Ens kerralla menen kyllä luovuttamaan Eye of the Tigerin kera, tämä on nyt selvä :D

    Voin näin muutaman päivän jälkeen sanoa, että älä kuitenkaan mene luovuttamaan jos aiot samalla viikolla osallistua johonkin urheilutapahtumaan. Mä kävin juoksemassa seuraavana päivänä, eikä mikään ole ikinä ollut niin kamalaa.

    ReplyDelete
  22. Mainittakoon kuitenkin vielä, että vaikka neulakammo hävisi niin sain kyllä vaihdossa muita kammoja. Kuten esim. raskaus- ja synnytyskammon. Että en tiiä oliko se hyvä vaihtokauppa. Ehkä liikakansoituksen ja verensiirtojen kannalta oli.

    ReplyDelete
  23. No mutta toisaalta: raskaus ja synnytys ovat aika harvinaisia tapahtumia naisen elämässä ellei ole suurperheen äiti. Verikokeeseen sen sijaan voi joutua koska tahansa. Hyvä vaihtokauppa oli!

    ReplyDelete