Satunnaisia havaintoja satunnaisessa järjestyksessä.
Lukea kuin piru Raamattua
Se, kun lukee Kuukausiliitteen Hämeenlinna-jutusta lauseen "Itkonen sanoo, että kavereista suurin osa on muuttanut pois, mutta monta on tullut jo takaisin" ja tulee hieman huonovointiseksi tulkittuaan yhden pienen "jo"-sanan tarkoittavan, että Hämeenlinnaan on ikään kuin pakko muuttaa takaisin. Nyanssit, ne ovat tärkeitä.
Kirjastolaitos
Maailman paras ajatus, jonka yksittäiset instanssit voidaan melko epäröimättä luokitella maailman parhaiksi paikoiksi.
Nenäkkyys
Kategoria, johon kuuluvat ne vastaukset, joita on hahmotellut odotellessaan, että joku vihdoin kysyisi "Miten ehdit lukea noin paljon?". Nämä vastaukset jäävät poikkeuksetta käyttämättä, sillä kysyjä on niin ikään poikkeuksetta ihminen, josta pitää kovasti, eikä sellaisille halua olla nenäkäs.
No miten ehdit lukea noin paljon, Liina?
En ymmärrä kysymystä. Jos elämä jotain on, niin sopivia tilaisuuksia lukemiselle.
50 sentin kolikko
Yhden kirjan varausmaksu pääkaupunkiseutujen kirjastosta. Parhaiten käyttämääni rahaa. Seuraavien kuukausien aikana säästän muuten 4 x 50 snt, sillä jokin kirjasto oli unohtanut lähettää varaukseni, ja tästä pahoillaan he olivat lisänneet asiakastietoihin merkinnän siitä, että saan neljä varausta ilmaiseksi.
Pohdin täällä parhaillaan, suostuisivatko he kuitenkin ottamaan rahani vastaan, kun ei tässä minusta mitään ongelmaa ole ollut, pelkäsin vain kirjan hävinneen ja näin monen ihmisen menettävän hienon kokemuksen.
Neuletyö
Auttaa keskittymään Maisa-kirjoihin jälleen tällä viikolla. Vai Tomppako se nyt onkin kova juttu?
Sähköinen kirja
Tässä niitä mainitsemiani mahdollisuuksia lukemiselle nyt olisi. Ei pidä jupista, vaan raahata luunsa tänne tulevaisuuteen ja olla onnellisempi.
Koti
Paikka, jossa kirjat ovat.
Sivukirjasto
Kirjablogini. Myös: jonkun konnan perustama baari Kalliossa, joka ratsastaa maineikkaan (hahaha!) blogini nimellä. Sivumennen sanoen se vaikuttaa baarilta, jonne vielä joskus hipsin kirja kädessä, vaikka nyt sitten olisi konnan perustama.
Nimen alkuperä on seuraava: isäpuoleni mielestä huoneeni alkoi muistuttaa yhtä kaupunginkirjaston toimipisteistä, kun vielä asuin kotona. Huomautin tähän, että hänen kirjansa ovat vallanneet koko asunnon. Hän näytti tyytyväiseltä, syystäkin.
Lahja
Kirja, johon isäpuoleni on hankkinut Cory Doctorow:n, Charles Strossin JA Pat Cadiganin nimmarit - huolimatta siitä, että Cadigan ei ollut ollenkaan osallistunut kirjan kirjoitustyöhön. Doctorow kirjoitti kirjaan lisäksi "Kitos".
Taulukko-ohjelma
Auttaa hallinnoimaan kirjastosta lainattujen kirjojen eräpäiviä, jos taas vähän meni ja innostui.
GTA-V
K-18 -merkinnällä varustettu peli, joka mahdollistaa mukavasti lukemiseen käytetyt illat Revolution-sarjan katseluun käytettyjen iltojen sijaan. On syytä toivoa, että a) se on todella pitkä peli tai b) ensi kuussa ilmestyy GTA-VI.
Kirjailija
Kirjailijat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: kirjailijat, joiden henkilö kiinnostaa ja kirjailijat, joiden henkilö ei juuri kiinnosta. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu Siina. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut kirjailijat.
Stressi
Se, kun ensi viikolla pitää palauttaa neljä kirjaston kirjaa, joita ei ole vielä ehtinyt lukea, ja jotka on uusittu maksimimäärä kertoja (eli kolme, ennen oli viisi, tässäpä uudistus, jonka suhteen olen edelleen muutosvastarintainen.)
Miksi kirja on muka oltava aina mukana? Laukkusi painaa tonnin, nainen.
No mutta! Koskaan ei tiedä, joutuuko vaikka terveyskeskuspäivystykseen jonottamaan. Aika tulee pitkäksi, jos luettavana on vain Apu-lehtiä vuodelta 2007, sellaisia, joista ristikot on jo täytetty (ja vaikka ei olisikaan, ainoa kynä on sellainen puukolla vuonna 2007 teroitettu lyijykynänpätkä, josta jää jälki aikakauslehtipaperiin vain, jos jäljeksi lasketaan repeämä ristikon kohdalla). Mutta jos on kirja, ei katkennut koipikaan ole mikään ongelma. Tai ehkä sellaisen kanssa jonotetaan sairaalapäivystyksessä, en tiedä, en ole ikinä katkaissut koipeani.
Olen myös havainnut, että lähes joka päivä on käytävä lounaalla, ja kirja on mitä parhainta seuraa, jos käy läpi introverttia kauttaan. Tai on muuten vain epähuomaavainen rotta. Kuten eräs bloggaaja, jonka blogia olette joskus, eli nyt, lukeneet. Ihan kauhea eukko.
Mutta tyytyväinen kauhea eukko kuitenkin.
Imetys
Ihana tekosyy. (Lukemiselle.)
Lukea kuin piru Raamattua
Se, kun lukee Kuukausiliitteen Hämeenlinna-jutusta lauseen "Itkonen sanoo, että kavereista suurin osa on muuttanut pois, mutta monta on tullut jo takaisin" ja tulee hieman huonovointiseksi tulkittuaan yhden pienen "jo"-sanan tarkoittavan, että Hämeenlinnaan on ikään kuin pakko muuttaa takaisin. Nyanssit, ne ovat tärkeitä.
Kirjastolaitos
Maailman paras ajatus, jonka yksittäiset instanssit voidaan melko epäröimättä luokitella maailman parhaiksi paikoiksi.
Nenäkkyys
Kategoria, johon kuuluvat ne vastaukset, joita on hahmotellut odotellessaan, että joku vihdoin kysyisi "Miten ehdit lukea noin paljon?". Nämä vastaukset jäävät poikkeuksetta käyttämättä, sillä kysyjä on niin ikään poikkeuksetta ihminen, josta pitää kovasti, eikä sellaisille halua olla nenäkäs.
No miten ehdit lukea noin paljon, Liina?
En ymmärrä kysymystä. Jos elämä jotain on, niin sopivia tilaisuuksia lukemiselle.
50 sentin kolikko
Yhden kirjan varausmaksu pääkaupunkiseutujen kirjastosta. Parhaiten käyttämääni rahaa. Seuraavien kuukausien aikana säästän muuten 4 x 50 snt, sillä jokin kirjasto oli unohtanut lähettää varaukseni, ja tästä pahoillaan he olivat lisänneet asiakastietoihin merkinnän siitä, että saan neljä varausta ilmaiseksi.
Pohdin täällä parhaillaan, suostuisivatko he kuitenkin ottamaan rahani vastaan, kun ei tässä minusta mitään ongelmaa ole ollut, pelkäsin vain kirjan hävinneen ja näin monen ihmisen menettävän hienon kokemuksen.
Neuletyö
Auttaa keskittymään Maisa-kirjoihin jälleen tällä viikolla. Vai Tomppako se nyt onkin kova juttu?
Sähköinen kirja
Tässä niitä mainitsemiani mahdollisuuksia lukemiselle nyt olisi. Ei pidä jupista, vaan raahata luunsa tänne tulevaisuuteen ja olla onnellisempi.
Koti
Paikka, jossa kirjat ovat.
Sivukirjasto
Kirjablogini. Myös: jonkun konnan perustama baari Kalliossa, joka ratsastaa maineikkaan (hahaha!) blogini nimellä. Sivumennen sanoen se vaikuttaa baarilta, jonne vielä joskus hipsin kirja kädessä, vaikka nyt sitten olisi konnan perustama.
Nimen alkuperä on seuraava: isäpuoleni mielestä huoneeni alkoi muistuttaa yhtä kaupunginkirjaston toimipisteistä, kun vielä asuin kotona. Huomautin tähän, että hänen kirjansa ovat vallanneet koko asunnon. Hän näytti tyytyväiseltä, syystäkin.
Lahja
Kirja, johon isäpuoleni on hankkinut Cory Doctorow:n, Charles Strossin JA Pat Cadiganin nimmarit - huolimatta siitä, että Cadigan ei ollut ollenkaan osallistunut kirjan kirjoitustyöhön. Doctorow kirjoitti kirjaan lisäksi "Kitos".
Taulukko-ohjelma
Auttaa hallinnoimaan kirjastosta lainattujen kirjojen eräpäiviä, jos taas vähän meni ja innostui.
GTA-V
K-18 -merkinnällä varustettu peli, joka mahdollistaa mukavasti lukemiseen käytetyt illat Revolution-sarjan katseluun käytettyjen iltojen sijaan. On syytä toivoa, että a) se on todella pitkä peli tai b) ensi kuussa ilmestyy GTA-VI.
Kirjailija
Kirjailijat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: kirjailijat, joiden henkilö kiinnostaa ja kirjailijat, joiden henkilö ei juuri kiinnosta. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu Siina. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut kirjailijat.
Stressi
Se, kun ensi viikolla pitää palauttaa neljä kirjaston kirjaa, joita ei ole vielä ehtinyt lukea, ja jotka on uusittu maksimimäärä kertoja (eli kolme, ennen oli viisi, tässäpä uudistus, jonka suhteen olen edelleen muutosvastarintainen.)
Miksi kirja on muka oltava aina mukana? Laukkusi painaa tonnin, nainen.
No mutta! Koskaan ei tiedä, joutuuko vaikka terveyskeskuspäivystykseen jonottamaan. Aika tulee pitkäksi, jos luettavana on vain Apu-lehtiä vuodelta 2007, sellaisia, joista ristikot on jo täytetty (ja vaikka ei olisikaan, ainoa kynä on sellainen puukolla vuonna 2007 teroitettu lyijykynänpätkä, josta jää jälki aikakauslehtipaperiin vain, jos jäljeksi lasketaan repeämä ristikon kohdalla). Mutta jos on kirja, ei katkennut koipikaan ole mikään ongelma. Tai ehkä sellaisen kanssa jonotetaan sairaalapäivystyksessä, en tiedä, en ole ikinä katkaissut koipeani.
Olen myös havainnut, että lähes joka päivä on käytävä lounaalla, ja kirja on mitä parhainta seuraa, jos käy läpi introverttia kauttaan. Tai on muuten vain epähuomaavainen rotta. Kuten eräs bloggaaja, jonka blogia olette joskus, eli nyt, lukeneet. Ihan kauhea eukko.
Mutta tyytyväinen kauhea eukko kuitenkin.
Imetys
Ihana tekosyy. (Lukemiselle.)
No mut ei se Kindle kauheesti paina. Paitsi sitten jos se hajoaa, niin painaa mieltä :(
ReplyDeleteEspoossa ainakaan ei enää peritä sitä 50 sentin varausmaksua ja varaukset saa itse hakea niille varatusta hyllystä oman nimen kohdalta.
ReplyDeleteOlipa kiva postaus! Mä sain kirjastoautossa eilen oikean kirjaorgasmin kun hylly (1 hylly, johon mahtui n. 18 nidettä) oli täynnä pelkkiä herkkupaloja. Jos olisin muistanut ottaa kassin mukaan olisin lainannut ne kaikki.
ReplyDeleteJos noutaa varauksen kirjastobussista se ei muuten maksa mitään! Mäkin aina ylistän ja kiitän sitä laitosta - ja ens viikolla kiikutan sinne pari uutuuttaan hohtavaa Mikko Mallikasta, kun oma lapset tuhosi kirjaston kappaleet...
Ootko saanut jo lukea Siinan teoksen? (Jos oot aiheesta JO kirjoittanut ja se on mennyt multa ohi niin sori...).
Olen kerran lähtenyt terveyskeskukseen aavistellen, että edessä saattaa olla pitempi reissu. Aavistukseni oli oikea, ja minut passitettiin samalta istumalta useaksi päiväksi sairaalaan. Olin varustautunut: mukana oli kirja. Triviaalimmat asiat eivät eksyneet mukaan. Sellaiset kuten kampa, hammasharja tai puhtaat alushousut.
ReplyDeleteHeh, PeNa, mä menen aina kirjastoon sellainen perässä vedettävä kärry mukana. :D Ja esikoiselle hankittiin juuri oma kortti, jotta se 40 niteen lainausraja ei enää heti ota vastaan.
ReplyDeleteMutta nyt kun multa on imetyksen lisäksi poistunut suurin osa päiväuninukutuksista, pitäisi ehdottomasti keksiä joku uusi hyvä tekosyy lukemiseen. Koetin bussissa tänään, mutta tuli aika huono olo. Ehkä pitäisi ruveta käymään junalla töissä vaikka siellä Hämeenlinnassa.
<3
ReplyDeleteMä olen useasti miettinyt ilmiantavani sut Suomen paras blogi -äänestykseen, mutta pidättäytynyt, koska olen epäillyt ettet kaipaa sitä julkisuutta. Vilkuta vasemmalla kädellä ja lipaise toista poskea, jos olen ymmärtänyt väärin. Vielä ehtii!
Juno, meinaatko, ettei Kindlessä ole raahaamista? Totta. Eikä ole siinä puhelinsovelluksessakaan, jonka näprääminen kaikissa olosuhteissa on oikein ok, kiitos ihana nykykulttuuri!
ReplyDeleteKaisa, tosi, mutta Helsinki ei moiseen ilmaishöpsöttelyyn lähtenyt mukaan ;) Eiku vakavasti puhuen, en halua hakea varauksiani Espoosta, se tulee kalliiksi ajallisesti. Ja rahallisestikin, kiitos lippuvyöhykkeiden :D
Mutta espoolaisten puolesta olen vilpittömän iloinen!
PeNa, mitä, eikö ollut edes lastenrattaita? Mä hain joskus 20 varausta kirjastosta kun lapsi oli aika vauva vielä. Kirjastonhoitaja pyöritteli silmiään ja kirjoja oli mun laukussa, rattaiden alaosassa ja joka puolella muksun ympärillä. Mutta ihan hyvä lapsi siitä on tullut.
Kiitos! Ja ihana kuulla, että joku jakaa mun palavan kirjastorakkauden, välillä kuvittelen olevani sen kanssa yksin.
Syystä "28 lainaa kirjastosta" en ole vielä päässyt Siinan kirjan kimppuun, mikä kiukuttaa.
Onna, hienosti toimittu! Kyllä pitää ihmisellä olla prioriteetit kunnossa, eikä tuosta tilanne enää parane kuin sillä, että ottaa kaksi kirjaa. Mutta ehkä omasi oli aika paksu, eikä mielessäsi häivähtänyt lainkaan huoli siitä, ettei se riitä? (Muuta huoltahan sairaalassa tuskin onkaan.)
Toivottavasti olet nyt jo kuitenkin kykenevä lukemaan muuallakin kuin sairaalassa ja ihan terve!
Leluteekki, minäkin hankin lapselle oman kortin, että hänen lainansa mahtuvat jollekin kortille.
Eivätkö lapset yhtään salli sellaista, että marssit kirja kourassa sängylle? Mä teen niin joskus. Olen tullut aika ässäksi lukemaan, vaikka joku hyppii vatsan päällä.
Vaikka joo, kieltämättä Hämeenlinnassa on etunsa, kuten passeli saavutettavuus junalla. Mihin ajattelit siellä mennä töihin?
Ihana Täti-ihminen! Minäkin rrrakstan sinua, mutta älä missään nimessä ilmianna. Se olisi liioittelua ja varmaan muutenkin raskasta!
ReplyDelete50 snt kirjastoon ON parhaita tapoja käyttää kolikoita. Aina.
ReplyDeleteJa voihan palautuspäivä.
Ja ihana isäpuoli.
Minun pitäisi jo nukkua.
Meilläkin on GTA V, jee.
Ja lisäksi meidän kirjastomme on siitä ihana, että koira saa tulla mukaan hakemaan varaukset. Kuinka parasta?
Erakko eukko :). Olipa ihana postaus. Kirjat, niistäpä kiva kirjoittaa! Ja miten ihana isäpuoli sinulla onkaan!
ReplyDeleteHei, olen muuten valmistellut vihdoin sitä Mickwitzin postausta varaamalla kasan Emilia kirjoja ja käyn ne tänään hakemassa :)! Kirjastosta, tietenkin!
Niin monta ihanaa kirjajuttua! :)
ReplyDeleteMeidän kirjastossa on varaukset ilmaisia ja huomaan olevani nykyään ihan holtiton varaaja: varaan kaiken kiinnostavan, raahaan kotiin ja sitten huomaan palauttavani lukemattomia kirjoja takaisin! Kyllä en toiminut näin silloin kun vielä varauksista maksoin, vaan olin vastuuntuntoinen ihminen!
Imettäessä lukeminen ei onnistu enää siinä vaiheessa, kun lapsi ei horrosta samalla kun syö. Nyt se potkii ja sätkii ja hötkyy niin paljon, että kirja on vaarassa tippua. Lisäksi on epistä, että vauva oppii kävelemään. Olin varautunut kävelykauden alkavan vasta ensimmäisten synttäreiden jälkeen.
Sun isäpuoli kuulostaa äärimmäisen sympaattiselta. :)
Ihan paras kirjoitus! Ai nykyään Helmetissä saa uusia kolme kertaa?! Pakenin paremmille kirjastomaille jo silloin, kun uusimiskertoja vähennettiin neljään ja kokonaislainojen määrää neljäänkymmeneen – täällä saa uusia viisi kertaa ja kerrallaan saa olla lainassa sata nidettä :) . Kirjavalikoima onkin sitten suppeampi, esim. englanninkielisestä aineistosta ei juuri voi puhua...
ReplyDelete"Jos elämä jotain on, niin sopivia tilaisuuksia lukemiselle." – Tuosta voisi tehdä huoneentaulun, tai rintanapin, tai kirjanmerkin! <3
Sähköinen lukulaite...mutta eihän näytöltä voi lukea, olin sanomassa. Välillä mietin, että mitä minä täällä internetissä oikein teen kun olen selvästi ihan pihalla.
ReplyDeleteOta mut mukaan kun menet sinne baariin lukemaan. Lupaan olla ihan hiljaa ja keskittyä omaan kirjaani (joka ei ole sähköinen).
Onneksi on kirjastot, ei tarvitse ihan jokaista nidettä omistaa! Kävin tänään kirjastossa ja kaipasin kipeästi jotain sivistävää, mikä helpottaisi tätä vauva-arjen aikaansaamaa hattara-aivoisuutta. No, mukaan tarttui sitten Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli (jos ymmärtäisin itseäni enemmän) ja Esko Valtaojan Kaiken käsikirja (varaudun lapsen kyselykauteen hyvissä ajoin). Tässä on nyt kaksi mahdollisuutta, joko yliarvioin keksittymiskykyni pahasti tai sitten yllätän itseni positiivisesti :)
ReplyDelete-Anna
Minut passitettiin sokerirasitukseen. Ensimmäinen ajatukseni oli puhdas onni ja autuus parin tunnin lukurauhasta, jonka tuo inha testaus mahdollistaa. Mutta tämä valinnan vaikeus! Mitä lukea?!
ReplyDeleteEnni
Emmie nyt mitään järkevää tähän kykene sanomaan, mutta <3 kuitenkin. Joskus minullakin vielä on aikaa lukea! Sen ajatuksen voimalla tänään.
ReplyDeleteLinnea, aika parasta tosiaan, Helsingissä on muutamia koirallisia kirjastoja ja sitten joitakin koirattomia, onneksi löytyy kaikille jotain.
ReplyDeleteJa isäpuoli on kyllä paras.
Bleue, ajattelin tappaa kirjoitusjumin kirjoittamalla jostain, mistä takuulla tulen itse iloiseksi - ihanaa huomata, että muutkin tulivat siitä iloiseksi :)
Jään odottelemaan Emilia-postausta! Koen kyllä nyt lievää Mickwitz-aggressiota, mutta ehkä se talttuu.
Maija, tavallaanhan tuo on ihanaa - ja muista myös, että monessa kunnassa kirjaston määrärahat määräytyvät lainausmäärien mukaan, joten lainaa nainen, lainaa! Ei sitä kukaan kysy, että luitko myös.
Minun on tunnustettava, että olen melkoisen holtiton varaaja VAIKKA maksan niistä. Köh.
Juu kyllä minustakin lasten olisi pysyttävä ihan paikallaan vaan, kunnes ... no, muuttavat pois kotoa ehkä, että olisi äideillä aikaa lukea.
Maria, niin, kolme - eikö ole hirveää? Yritän lohduttaa itseäni sillä, että missään ei ilmeisesti ole aivan täydellistä, vaikka kuinka muuta toivoisi.
Rintamerkki-idea on hyvä :D Jos teetän itselleni, haluatko sinäkin?
Fffifi, selvästi olet Internetissä tulkitsemassa kuvia ja katsomassa kissavideoita, aina silloin kun et kirjoita näytölle jotain :D
Ehdottomasti voimme pitää lukupiirihetken baarissa. Kuulostaa todella hyvältä itse asiassa. Ja kyllä minullakin saattaa olla paperinen opus mukana, mutta on hyvä, että kännykällä on varavarasto jos yksi kirja loppuu.
Anna, niin juuri! Hienot kirjavalinnat muuten, pitäisi itsekin lukea molemmat - akuutimmin olen silmäillyt tuota Kaiken käsikirjaa, mutta nyt kun mainitsit, kyllähän de Beauvoir pitäisi myös olla hallussa.
Mä oon varma, että yllätät. Tule sitten kertomaan, kumpi mun pitää lukea ensin?
Enni, niin tuttu tunne! Sokerirasitus, mikä ihana tekosyy. Harmillista on vain se sokeri, mutta kyllä siitäkin selviää.
Yksi käytännön vinkki: kun hoituri sanoo, että "paina tästä pari minuuttia", tee niin. On tosi ikävä lukea kun pistokohdasta alkaa yhtäkkiä suihkuta verta ja pitää huuhdella paita ja istua aika viileässä aulassa pelkkä toppi yllään.
Muuten lukunautintoasi ei voi pilata muu kuin väärä kirja. Ota kaksi eri kirjaa mukaan varmuuden vuoksi!
Hippiäinen <3 Kyllä se hetki vielä tulee, ihan varmasti.
ReplyDeleteTuosta sairaalareissusta on jo vuosia, joten olen siltä osin ihan terve ja lukukykyinen :) Kirjani ei ollut erityisen paksu, mutta (onneksi?) sen verran epäkiinnostava, että riitti ihan koko reissun ajaksi. Muistan kyllä lukeneeni myös aikamoisen pinon sairaalan ikivanhoja naistenlehtiä. Sinänsä vanhuudella ei niiden osalta ole minulle juuri väliä, kun ei niitä muutoin tule oikein koskaan luettua.
ReplyDeleteArvoisa Liina! Olen vanha lukija, uusi kommentoija. Kerran vieraillessani eräässä lankamyymälässä, havaitsin sinun olevan pormestari, mistä olin innoissani, koska koin tuntevani sinut ajatuksiasi blogista luettuani. Kirjastolaitos on ihmeellinen ja ihana ja vaikka mitä, siksi vähän jo nolottaakin seuraava purkaus:
ReplyDeleteTahtoisin kuulla mielipiteesi Happy Mealin kylkiäisenä tulevista Läsrörelsen-kirjoista. Siksi, koska olen tuohtunut tuttavani fb-statuksesta, jossa hän ilmaisee tuntevansa surua, koska yksi lapsuutensa lempikirjoista on McDonaldsin tuote.
En ymmärrä, koska musta on vaan hienoa, että loppuunmyytyjä kirjoja julkaistaan uudelleen, enkä tunne tekeväni vääryyttä ostamalla 2 €:lla lapselleni kirjan (ilman sitä ateriaa). En ymmärrä miten hän voi tuntea surua, että joku lapsi saa kokea saman kuin hän lapsena, ymmärrätkö sinä? Vastaathan puolueettomasti, Liina parhain! Ja jos olet samalla kannalla kuin tuttavani, perustelethan. En kehtaa enää omalla nimelläni jankata statuspäivityksen alla, jos myöhemmin ymmärränkin olleeni totaalisen väärässä ja jotenkin kannattaneeni kaikkien lasten ranskalaisten syömistä eikä lukemista, vaikka ostin vain kirjoja (varmaan ranskalaistenkin syöminen valitettavasti kasvaa tämän kirjakampanjan myötä, tosin ylpeänä vielä mainostan, ettei meidän talouden).
Terv. Porkkanana
Onna, hienoa kuulla! Naistenlehdissähän on sekin hyvä puoli, että ne voi usein huoletta lukea puolen vuoden päästä uudelleen kaiken unohtaneena. No, niin voi jotkut kirjatkin.
ReplyDeleteArvoisa Porkkanana, kiitos ihanasta - ja haastavasta - kommentista! Käsittelemme sen kirjallisuusosion heti.
Ihan ensiksi on nimittäin tunnustettava, että on mennyt aivan ohi koko Läsrörelsen. Piti googlettamani. Ruotsinkielisen lehden sivuilta selvisi, että Mäkkäri on yhteistyössä Läsrörelsenin kanssa (jos oikein tulkitsin) siis myynyt mainioita lastenkirjoja Happy Mealin yhteydessä. Ilmeisesti nyt siis myös Suomessa?
Suhteeni McDonaldsiin lämpeni juuri hieman, etenkin nähtyäni listan kirjoista. Siellähän on vaikka mitä!
Minustakin on lähtökohtaisesti hieno juttu, että kirjoja julkaistaan uusiksi - etenkin sellaisia tärkeitä ja ihania kirjoja, joita ei mistään enää saa ja joiden riemun haluaisi tarjota omillekin lapsilleen. Tein eräänlaisen litmustestin selvittääkseni kantani: jos McDonalds julkaisisi uusiksi esim. lapsuuteni suosikin, Tiina Tonttutytön, menisimme aterialle koko perhe ja söisimme ranskalaisetkin saadaksemme kirjan. (Jos ovat uudelleenjulkaisseet Tiina Tonttutytön, kerrothan?)
Tuttavaasi tuntematta tekee mieli epäillä, että hän lähtökohtaisesti paheksuu kaikkea, mitä McDonalds tämän pallon päällä tekee - kanta, joka sekin on jollain tasolla ymmärrettävä, mutta jota ei minusta voi siirtää kirjoihin, etenkään, jos kirjat julkaistaan lyhentämättöminä :D (Eikä minusta välttämättä kannattaisi muutenkaan kategorisesti paheksua tahoa A, jos mahdollista. Ellei kyseessä ole natsipuolue. Sitten ehkä kannattaa.)
Hurraa lastenkirjoille sanon minä.
Fiinaneuleen pormestarius lienee jo mennyttä, mutta on äärettömän hauskaa, että olet bongannut minut sieltä. Sehän on melkein yhtä hyvä kuin suosikkiasiani salainen kädenpuristus! Ehkä törmäämme siellä joskus. Minä olen aika lyhyt ja otsatukalla varustettu.
Kiitos nopeasta vastauksestasi, arvoisa Liina! Ehkä en siis ole totaalisen väärässä! Vain ehkä myötätunnoton tuttavani lapsuusmuiston tuohoamisesta. Tai ehkä vain turhan herkästi syttynyt, kun joku tuttavani fb-kaveri tiedusteli eriävän kantani jälkeen, mahtoiko ranskalaiset olla lopussa, kun pelkkään kirjaan tartuin. Kun (jos) lasten sairastusputki pian päättyy ja sosiaaliseen elämääni kuuluu taas muutakin kuin facebook, varmaan lakkaan kuumentumasta tästä(kin).
ReplyDeleteTerv. Porkkanana
Et varmasti ole :) Minä nyt en ihan tarkalleen ottaen ymmärrä myöskään, miksi lapsuusmuisto tästä menisi pilalle, mutta olenkin sillä tavalla vähän paatunut. Ja tuttavasi FB-kaverin kysymys kuulostaa siltä, että olisin itsekin vyöttänyt kupeeni ja karauttanut taisteluun :D Vaan eihän siitä yleensä hyvä mieli kuitenkaan jää, joten toivon sairastusputken pikaista katkeamista!
ReplyDelete