10 October, 2013

Unikuvia

Näin unta, jossa kävin pyöräyttämässä lapselle pikkusisaren.

Unessa synnytys meni hienosti ja lapsi hanskasi imetyshommat kuin olisi ollut ennenkin asialla. Aiemmista vauvaunistani poiketen univauva oli tällä kertaa myös aivan vastasyntyneen kokoinen (eikä sellainen puolivuotias hyvinsyönyt pötkö, jonka kaltaiset fiittasivat vauvaunissani ennen lasta.)

Lapsen isä ei ehtinyt paikalle (koska tämä oli unta, ja) koska hieman myöhemmin unessa selvisi, että minulle oli käynyt juuri niin kuin olen aina epäillytkin, että minulle voisi käydä - synnytys oli käynnistynyt vaikken ollut tiennyt olevani edes raskaana. Ajattelin, että no kylläpä ne farkut tosiaan vähän kiristivät. Ja että kylläpä äiti nyt yllättyy.

(Ihan oikeassa elämässä synnytyksen tienoilla ainoa tapa, jolla olisi saanut farkut ylleni olisi vaatinut niiden laittamista päähän. Toim. huom.)

Vauvaunet ovat minusta inhottavia, sillä niistä jää päälle vauvakuumeinen olo. Univauvakuume menee aina ohi, mutta välittömästi unen jälkeen sen ei edes halua menevän ohi - sitä haluaa vauvan. Nyt, kiitos. Juurihan vauva oli tässä, mihin se meni? Sohvan allako se on?

Istuin jonkinlaisessa epätilassa sohvalla ja haaveksuin vauvoista ja imetyksestä kun aamutokkurainen mies tuli katsomaan, mikä vaivaa. Kerroin unestani.

"Minä näin sellaista unta, että lähdin vaihto-oppilaaksi", sanoi mies iloisesti.

Vauvafiilikset leijuivat hieman kauemmas, kun nauratti niin kovasti. Lähes lopullisesti ne hävisivät kaatosateessa koiraa lenkittäessä. Univauvat unohtuvat äkkiä kun kaikki, minkä viisi minuuttia sitten ylleen puki on läpimärkää, mutta lapsen kurahousut kangastelevat todellisina mielessä.

Illalla mies sanoi, että uusista vauvoista ei edes keskustella ennen kuin unesta on kulunut pitkähkö karenssiaika. Taisi olla oikeassa. Seuraavana aamuna kaiherrus oli tiessään.

5 comments:

  1. Mun aivot on eri linjoilla: synnytän saksalaisessa peltihallissa, isää ei näy missään ja säpsähdän hereille että saatana en ole imettänyt sitä kertaakaan sen jälkeen kuin se syntyi. Tää vauva-alilämpö aiheuttaa vilunväreitä vieläkin.

    ReplyDelete
  2. Mun viimeisin vauvauni (josta on jo aikaa) oli, että mä _unohdin_ tehdä abortin, vaikka oikeastaan aikomus oli. Sadattelin itseäni siinä unessa melkoisesti. Tää uni ei oikeastaan jättänyt erityisen vauvakuumeista oloa.

    ReplyDelete
  3. Mahtava kuvaus! Mä en koskaan nää vauvaunia, eikä mulla ole ikinä ollut vauvakuumetta. Mutta silti samaistuin sun tekstiin. Mitenköhän se on mahdollista :D

    ReplyDelete
  4. Ennen raskaaksi tulemista (ennen varsinaista vauvakuumeiluakaan) näin usein sellaista unta, että olin raskaana, ja sitten kun heräsin, oli mahassa ihan oikeasti tyhjä tunne, niin kuin multa olis just riistetty se raskausmaha ja vauva vasten tahtoani (niin kuin tavallaan olikin!). Olo oli suorastaan kuvottava, niin suuri vauvankaipuu, vaikka ei oikeasti ollutkaan. Kutsuin sitä tyhjänmahantuskaksi. Uh, onneksi ei ole sellaista unta nähnyt enää pitkään aikaan!
    -Anna

    ReplyDelete
  5. Katja :D Sun aivoilla ja mun aivoilla on erilainen agenda. Omani yrittävät vissiin kaupata mulle lisää jälkikasvua, mutta markkinointimateriaali vaikuttaa photoshopatulta.

    Leluteekki, hurrr, takuulla ei. Tuollaisesta tuskin herää hyvillä fiiliksillä vaikka tajuaisikin, että se oli vain unta.

    Anu, kiitos! Minullakaan ei ole koskaan ollut vauvakuumetta PAITSI tällaisten unien yhteydessä, jotka kätevästi unohdan yleensä kun joku kysyy, onko minulla ikinä vauvakuumetta. Ehkä sullakin on joskus ollut kätevästi unohdettu vauvauni? :D

    Anna, niin, tuollainen tunne se juuri on. Minullakin on varmaan joskus ollut tuollainen raskausuni, tuntuu kumman tutulta. Se on yllättävän raskasta, etenkin jos nyt ei varsinaisesti muuten ole vauvakuumetta - jännää, että jonkun unessa nähdyn menetys voi tuntua niin kovalta.

    ReplyDelete