18 April, 2013

Minä ja kura

Paljon on vettä litissyt rapakoissa sen jälkeen, kun vuoden tai kahden iässä päättelin (edelleen mielestäni sinänsä ihan oikein), että kuravaatteet ylläni voin mennä uimaan rapakkoon - ja hermostutin isäni.

Haluaisin väittää, että suhteeni kuraan on myönteinen, tai edes ambivalentti, mutta ei se ole. Minä en lainkaan pidä kurasta. Se on ällöä ja osa siitä rapisee kuitenkin lattialle aiheuttaen siivoustarpeen ja kiristyviä hermoja. Yhteiskuntarakenteen romahdettua kuolen ensimmäisten joukossa, silkkaan inhotukseen.

Sinä nuori ihminen, joka ehkä luet tätä. Lapsi voi olla kuran arvoista, mutta koira ei välttämättä ole. Muista.

Äitiys esitteli tänään minulle uuden ja jännittävän puolensa (nytkö jo? Nytkö vasta?) kun lapseni halusi syliini päiväkodin pihassa. Kuraisena.

Tavallaan ymmärrän kyllä kuran viehätyksen. Eihän siitä ole pitkäkään aika*, kun suhtauduin myönteisesti jonkin pesuainemerkin sloganiin "lika on hyvästä". Varmasti on. On ihanaa, että lapset voivat läiskytellä kuralätäkössä sydämensä kyllyydestä. Olen vain selvästi ajatellut, että lika on hyvästä joillekin toisille.

Ehkä tämä on niitä hetkiä, jossa olisi pystyttävä edes jonkinasteiseen aikuisuuteen. Sellaiseen, joka hammasta purren ja vain itsekseen kiroten pyykkää, imuroi ja luuttuaa, jotta mukula voi tanssia rapakossa. (Enkä minä sitä paitsi ikinä imuroi, koska mieheni mielestä en tee sitä tarpeeksi hyvin.)

Do your worst, woman.
Niin, tässä välikausikeskustelussa kukaan ei muistanut mainita, että vanhemmatkin tarvitsevat välikausivaatteet. Myös töissäkäyvää mallia olevat vanhemmat.

Sain onneksi päiväkodista hyvän vinkin: kertakäyttösadetakki taskuun.

(Vein saman tien tuotekehittelyä hieman pidemmälle: jos puhkoisin mustaan jätesäkkiin reiät käsille ja päälle, olisin lähes koko pituudeltani kurasuojassa. Ensembleen voisi ehkä lisätä vielä suojalasit ja uimalakin.)

* Siis luultavasti vain kymmenkunta vuotta. Käytännössä aivan äsken.

18 comments:

  1. :DDD! Minä ostin about toisena kotiäitivuotenani vedenpitävät ulkovaatteet ja ovat kyllä olleet kätsät! Mutta ei niillä töihin menisi :D.
    Koirankarvat ja kura ei ole varmasti kiva juttu sekään... No nopeasti tuo lumi nyt sulaa, eiköhän kohta koita kuivemmat kelit :)!

    ReplyDelete
  2. Tunnen tunteesi! Ja siinä tulee muuten sellainen todella kodinlämpöinen äitifiilis, kun lapsi kinuaa päiväkodin pihassa syliin ja vastaa sille, että "Voi kuule kulta, sinä olet niin likainen, että äiti ei nyt kyllä ota." (Parhaimmillaan tietysti on vieressä päiväkodin täti, joka sanoo, että minun syliin voit tulla, minua ei haittaa.)

    Mut hei kamoon? Punainen villakangastakki - pesulaanko sen sitten kiikuttaa joka päivä, hä? Läpsytelkööt omissa kurissaan kotiin asti, sanon minä.

    ReplyDelete
  3. Bleue, minäpä myös tajusin, että jos käyn kietaisemassa päiväkotireissulla koiran mukaani, voin samalla myös sonnustautua esimerkiksi sadetakkiin. Minulla on varmasti sellainen jossain. Olen nero! Nero!

    Ahem.

    Kura on saanut minut kyllä monesti pohtimaan, voisiko piskinkin opettaa hiekkalaatikolle.

    Täti-ihminen, meillä kävi melkein juuri noin, paitsi että päiväkodin täti vain katsoi hieman pitkään. Jolloin syyllistyin ja otin lapsen syliin. Tarvitsen paksumman nahan.

    Onneksi takki oli sellaista helposti pestävää laatua. Pitääkin viedä pyykit kuivumaan.

    ReplyDelete
  4. Meillä koirat suunnilleen asuu kylppärissä näinä aikoina, kun noi matalat makkaramalliset on joka jumalan kahden minuutin pissalenkin jälkeen selkäänsä asti MUIDEN koirien kakassa, kurassa ja kaikessa muussa mahdollisessa paskassa.

    Mut siis eiks kurainen lapsi oteta syliin silleen että yhdellä kädellä pikuriisutaan kuravaatteet pois ja sit se on niinku tavallaan puhdas? (Tästä huomaa että 75% ajasta haen lapsen tarhasta ennen kuin ne on ehtineet välipalan jälkeen pihalle...).

    ReplyDelete
  5. Hear hear! I hates kura! Vielä viikko sitten naureskelin, että on vähän hätävarjelun liioittelua nuo kurakamppeet, kunnes tulin töistä vaaleanharmaassa villakangastakissani, laskin lapsen irralleen pihatielle, hän loikkasi saman tien toppapuvussaan kieriskelemään ensimmäiseen mutalammikkoon ja sitten yritin siinä keksiä miten saan mukelon sisälle sotkematta itseäni. Vastaus: en mitenkään. Tietenkään. Yritin houkutella häntä sanallisesti, sitten harkitsin paimentavani hänet sisälle jonkun esim. pitkän kepin avulla, mutta ei siinä muu auttanut kuin nakata kirkuva lapsi kainaloon ja kiroilla villakangastakkia.

    ReplyDelete
  6. Suosittelen koiran sijaan sisäkissaa ja kuravaatekammoisten kannattaa harkita muuttoa Keski-Eurooppaan ;) Mussa on jotain sillain perustavalla lailla vialla, että aloin aina Ranskassa asuessani (tai miksei Suomessakin, jos meno kävi jotenkin liian urbaaniksi) kaivata metsään rypemään... En ehkä ole vielä kasvanut aikuiseksi? Viime kesänä olin partioleirillä, jossa oli yhden sadepäivän ja -yön jälkeen valehtelematta puoleen sääreen mutaa joka paikassa. Se on kovin vapauttavaa, kun saa välillä olla ihan luvan kanssa aivan ruokottoman likainen :)

    ReplyDelete
  7. Ah, taas yksi hyvä syy pitää lapset ranskalaisessa koulussa: ne haetaan varttia yli kolme luokasta, jossa ne istuu penkillä odottamassa että ne kutsutaan nimeltä antamaan pusu äidille.

    Mä leikin itse vielä 8-vuotiaana kuraleikkejä, mutta täytyy sanoa, että se taito on kyllä kadonnut. Puroja on kiva tehdä, mutta kura - yäh.

    ReplyDelete
  8. Mulla on ehkä koira toiminut sellaisena siedättäjänä. Koska olen kuitenkin aina koirankarvoissa, niin siinä ei pieni kura sitten enää mitään. Lähtee sitten kuivana puistelemalla. Ja se kurahousuinen pieni taapero on jotenkin niin liikkis rutistettava tarhapäivän päätteeksi. :)

    ReplyDelete
  9. Niin totta !

    Muistan takavuosina, kun lapset oli vielä kurahousuiässä, sen tuskan, kun haki lapsia hoidosta ja ne tietenkin kuraisina tulivat halaamaan... nostalgiaa selvästi, kun nyt nuorimmainenkin on jo 9v. =)

    Ratkaisuksi satuin löytämään sellasen ihmeellisen "jokasääntakin", joka oli kyllä talvitakin näköinen, mutta sellaista materiaalia, jonka pystyi pyyhkimään puhtaaksi. En ole sen jälkeen sellaisia takkeja nähnyt, mutta se oli kyllä ihan mainio näin kura-aikaan. Villakangastakkia en kyllä käyttänyt juurikaan sinä aikana kun lapset oli pieniä,toppatakkilinjalla enemmänkin mentiin.

    ReplyDelete
  10. Ai teidän lapset haluaa tarhapäivän päätteeksi pihalla syliin?!

    Mun lapsi kirkuu jo kaukaa: "Ei saa äiti tulla!" ja sohii käpälällään poispäin. Jos sen aikoo saada sieltä ennen iltaa kotiin on käytettävä voimakeinoja ja roudattava rimpuileva kurakasa kainalossa rattaisiin. Yngh.

    Venni

    ReplyDelete
  11. Hahaa, minäpä olen uskotellut itselleni, että Fjällrävenin takki on tosi katu-uskottava ja kelpaa niin puiden hakuun kuin kaupungillekin. Ei sotkeennu villakankaat kuraan! (Enkä suinkaan jätä villakangastakkeja kaappiin siksi, että kuopuksen syntymän jälkeen ne ei vaan oo mahtuneet mulle päälle.)

    ReplyDelete
  12. Jotenkin osaan kuvitella sen kurahalitilanteen ja ihan vähän hihitän. Vielä enemmän hihitän tuolle jätesäkki-uimalakki-hahmotelmalle. Tuun väijyksiin, jos toteutat. Ja otan ehkä oppia.

    Aikuisten välikausi. Totta vie.
    Tuulettelin eilen, kun marssin ne sponsorirahat taskusssa ja lapsi kannossa siihen ruotsalaiseen monikerrospukeutumisen mekkaan. JA suoritin sieltä lapselle haalrin (1,5 kokoa liian iso, kääritään), pipon ja sukkikset (se myyjä sai mut psykoosiin; kumpaakaan jälkimmäisistä ei olisi tarvittu).
    Iltapäivän testikävelyllä – jonka aikana testikävelijä, joka ei edes kävele, nukkui toppapussin ja sadesuojan alla – sain tuta, että itse en ole ollenkaan valmis kohtaamaan välikautta. Paleli, suivaannutti ja kastutti. Bahama. Mulle, nyt.

    ReplyDelete
  13. Haa, nyt ymmärrän miksi puistoissa norkuu mammaa hampaisiin asti goretexiin varustettuna, niihin lapsiin joutuu ehkä koskemaankin, totta. :)
    Mun vahtivuoro alkaa kahden viikon päästä, toivottavasti kura on silloin jo kadonnut. Mun maha ei mahdu ulkoiluvaatteisiin, tuskin koko kesänä. Toivon kuivaa kesää.

    ReplyDelete
  14. PeNa, mä en osaa tuota riisumistekniikkaa lain :D Ja tähtäänkin vielä dorkana siihen, että lapsi haetaan tarhasta kun joku muu on sen jo pukenut.

    Vihaako teidän koira pesua? Meidän koira vihaa. VIHAA.

    Siina AUTS! Kai sait sen takin puhtaaksi? Se on hieno, olen sitä usein ihaillut.

    Pidin kyllä hirveästi tuosta ajatuksesta paimentaa kepin avulla, olen hykerrellyt sitä koko viikonlopun :D

    Anna, meillä olisi varmaan kissa, ellen olisi kohtuullisen pahasti allerginen niille! Ne allergisoivat penteleet! Mies on kissaihminen, huolimatta siitä, että niillä on joskus ollut kissa, jonka vuoksi piti pitää saappaita sisälläkin.

    Keski-Eurooppa, se kuulostaa kyllä todella hyvältä! Tuosta partioleiristä mun pitää vain tyytyä uskomaan sanaasi, olen ollut hillitön länsiprinsessa lapsesta alkaen. Mummo yritti joskus opettaa neljävuotiaalle minulle miten käydään metsäpissalla. Päätin, että mieluummin en juo.

    Noloa, tiedän.

    Leluteekki, ehkä tämä on toinen aikuisuuden merkki? Aussi, le nom de ranskalainen koulu, et les yhteystiedot, s'il vous plaît?

    VL, no on se liikkis joo. Mutta voisi se minusta olla hieman kauempaakin liikkis. Minä en sitä paitsi ole ikinä koirankarvoissa, koska karkeakarvainen piskimme varistaa karvoja vain autoon, joten siedätyshoito on jäänyt saamatta :D

    Rokkimamma, ei mullakaan ollut villakangastakki, vaan äidin ompelema parhaustakki, jonka voi onneksi pestä - mutta sitähän mä haluan tietenkin suojella sitä tiukemmin.

    Pitääpä olla tarkkana tuollaisten takkien varalta, pyyhkäisyominaisuus kuulostaa erityisen hyvältä!

    Venni, no siis niin siinä heti alkuun! Sitten hän kiipeää takaisin hiekka, tarkoitan, kuralaatikkoon ja sanoo tiukasti "EI" kun ehdotan kotiinlähtöä. Molempi pahempi.

    Elina, se on ehdottomasti tosi katu-uskottava! Mä oon itsekin huono villakangastakki-ihminen nykyään, mutta selvästi tosi huono sotkemaan edes niitä muita takkeja.

    Ja sitäpaitsi, tyköistuvat villakangastakit, pffft, ne on ihan viime vuosituhatta.

    Annukka, jos toteutan, päädyn varmaan kuitenkin YouTubeen, että sieltä sitten katsot!

    Myyjän aikaansaama ostospsykoosi on pahinta! Siinä ei ehkä kehtaa ollenkaan läpsiä itseään ympäri korvia, että herää naine. Sitten päätyy ostamaan just jotain sukkiksia.

    Tämän viikon koleus on kyllä mennyt luihin ja ytimiin. Pl. ehkä tämä viikonloppu.

    Veera, joo, mutta ehkä voisi jotenkin jalostaa tuota Siinan ideaa kepillä paimennuksesta? Mä toivon kuivaa kesää sun kanssa. Tosi paljon. Se varmistanee sen, ettei koirasta tehdä rukkasia. Kuivuus, olet ystävä.

    ReplyDelete
  15. Ranskalais-ranskalainen koulu on Jules Verne http://www.ecolejulesverne.fi/ Sihteeri on mukava ja puhuu hyvää suomeakin, muu henkilökunta vähän vaihtelevasti - kolmen vuoden komennuksella olevat opettajat ei juurikaan, tänne naidut (miespuoliset) lastenhoitajat sitten enemmän. Yksi hyvä puoli paikassa (siistien lasten lisäksi) on muuten se, että on tosi paljon miespuolista henkilökuntaa, musta on kiva, että välillä sedät pukee kurahousuja, pyörittelee muovailuvahaa ja komentaa ruokapöydässä.

    ReplyDelete
  16. Kun meille tuli koira, ajattelin että "voi vitsit miten paljon koira tuo kuraa sisälle". Sitten syntyi vauva ja ajattelin, että "ei se koira mitään kuraa tuo sisälle verrattuna lastenvaunuihin". Meillä vaunut siis majailevat eteisessä. Sitten kun vauva kasvoi taaperoksi, jouduin toteamaan, että "koira ja vaunut yhteensä eivät ole mitään siihen kuramäärään verrattuna, jonka yksi lapsi tuo vaatteissaan sisälle." Kohta joutunen toteamaan, että "yhden lapsen mukanaan tuoma kuramäärä ei ole mitään verrattuna kahden lapsen kuriin"! ;)

    Ja juuri tämän kura-asian vuoksi en ymmärrä _ollenkaan_ miksi 2-kerroksiset rivarit rakennetaan lähes poikkeuksetta siten, että pesutilat ovat yläkerrassa, jonne kulku on tuulikaapin, eteisen, rappusten ja yläkerran aulan lävitse. Ei kyllä meidän perheen kombolla tarvitse moisia kämppiä edes ajatella. Pakko mainostaa, että löydettiin kyllä ihan helmi - takapihan kautta suoraan ovesta suihkuhuoneeseen! Ihan parhautta! :D

    ReplyDelete
  17. Ja taipuukohan kura edes muotoon "kuriin". Olisi ehkä parempi kirjoittaa "kuramääriin". Vaikka kyllähän sitä kuriakin pitää pitää kahdelle enemmän kuin yhdelle. ;)

    ReplyDelete
  18. Leluteekki, kyllä, miehissä kurahousuja pukemassa on jotain todella tyylikästä!

    Pilami, huaaaargh, kuulostaa varsin ... kuraisalta :D Meillä ei vaunujen säilytys sisällä olisi tullut kyseeseenkään vaikka olisi ollut hissikin, olisimme molemmat menneet katatoniseen tilaan siitä ravasta.

    Ajatuskin siitä, että ensin kantaa yläkerran vessaan koiran, sitten lapsen ja sitten vielä lapsen (ja karjuu välissä, että pysytte siellä vessassa) on heikottava :D Hienoa, että teillä on noin mahtava ratkaisu :D

    PS. Mä koin "kuriin" ymmärrettäväksi kontekstissaan, oikeakielisyydestä en tiedä mitään ;)

    ReplyDelete