Kolme melkein aloitettua postaussarjaa

Ehdin tässä jo innoissani (melkein) tarttua kolmeen postaussarjaan. Yhteen minut haastettiin, toiseen haastoin itseni ja kolmannen keksin itse.

Aloitetaan siitä kolmannesta: Mainonta, joka naurattaa 

(Sillä siitä huolimatta, että mainonta on minusta kovasti salakavalaa ja sitä pitäisi vältellä, kulutan sitä jossain määrin kuitenkin. Ja onhan se nyt oikeasti myös aika viihdyttävää.)

Esimerkiksi Stockmann lähestyi minua tarjouslipareella, jonka mukaan kaikki kauneuslaitteet ovat huomattavassa alennuksessa juuri sillä kupongilla.

Kauneuslaitteet? En ole vieläkään lakannut nauramasta.

Tämä kaatui siihen, etten sittemmin ole jaksanut aivojen ollessa online-tilassa seurata muita mitään medioita mainontaa nähdäkseni. (Olen kuitenkin aivan varma, että maailma on vääränä pöljyydessä kauneuslaitteiden veroisia konsepteja.)

Toinen, johon itseni haastoin, oli 100 onnellisuutta tuottavaa asiaa sadan päivän ajan. Teitä ajattelin päätymällä koostepostauksiin. Muutama ensimmäinen päivä meni näin:

#1 Diana Wynne Jones -sähköpostilista, jolta sain tiedon siitä, että Georgette Heyerin The Grand Sophy kannattaa lukea (luullakseni joskus vuonna 2006)
#2 Lapsi
#3 Ehkä voinkin juosta HCR:n
#4 Mies, lapsi
#5 Lapsi, mies, ja ykköskohdasta en olekaan enää aivan varma, enkä ehkä voikaan juosta lauantaina
#6 Ompeluseura, lapsi (no, hän on paras)
#7 Se, että voin ehkä sittenkin juosta, ajatus happamista nallekarkeista (jätetty epähuomiossa toteuttamatta)

Hmmm. No, ei kun siihen kolmanteen, joka oli arkikuvahaaste. Siihen minut haastoi maailman paras Siina.

Päivä 1. Tässä Jakke Jäyhä odottaa muuttuvansa näkymättömäksi (voidakseen hakea nojatuoliin joutuneen pallonsa):

Päivä 8. Tässä on lankaa:

Päivä 3. Tässä unohdin jälleen kaivaa kameran:



No niin. Siinäpä postaussarjojen kooste. Huomaatte, että teitä ehkä onnisti.