Termospulloruletti:
Vihannespeli:
Biojäteventti:
Yksikätinen rosvo:
Pelaajan puoliso on ollut kolme päivää kotona sairaan lapsen kanssa. Kolmantena päivänä pelaaja päättää juomalla testata, minä päivänä termospullosta löytynyt kahvi on keitetty. Sukua venäläiselle ruletille, muttei välttämättä hengenvaarallinen.
Vihannespeli:
Pelaaja yrittää valita ruokakaupassa kolme sipulia, joista yksikään ei ole sisältä mätä. Peliä on huomattavasti vaikeutettu viime vuosina pelaajien voittojen kasvaessa liian suuriksi.
Biojäteventti:
Pelaaja yrittää arvata, minä päivänä biojätepussiin sijoitettujen jätteiden yhteenlaskettu summa ylittää vuotokynnyksen ja viedä roskiksen juuri vuotokynnyksellä tai hyvin lähellä sitä. Lähimmäksi vuotokynnystä päässyt pelaaja voittaa, mutta vuotokynnyksen ylittyessä kaikki häviävät.
Yksikätinen rosvo:
Pelaaja yrittää löytää kaksi samanlaista lapasta eteisen kaapista ulkolämpötilan romahdettua äkillisesti. Pelin tyypillisimmissä muodoissa pelin kestolle on asetettu tiukka aikaraja.
Mahtava postaus. Mä olen hävinnyt biojäteventissä. Se oli ikävä hetki se.
ReplyDeleteMe hävitään biojäteventissä joka kuukausi :D Uhkapelaaminen ei kyllä kannata; talo voittaa aina.
DeleteVihannespeli ja yksikätinen rosvo ovat vähän liiankin tuttuja. Vihannespelissä pelinappuloina voidaan käyttää myös perunoita ja yksikätisessä rosvossa (villa)sukkia. En pidä uhkapeleistä.
ReplyDeleteKyllä! Molemmista on kokemusta. Minäkään en ole tällaisen jännityksen ystävä. (Mutta eikö olekin raivostuttavaa, kun puolet myytävistä sipuleista tuntuu olevan mätiä?)
DeleteKovin tuttuja uhkapelin muotoja täälläkin. Varsinkin tuo vihannespeli, etenkin jos yrittää ostaa verkkopussissa myytäviä. Arkeen saa vielä lisäjännitystä viivyttämällä bussipysäkille lähtöä viime tippaan, varsinaista elämää veitsen terällä...
ReplyDeleteVerkkopussissa myytävät sipulit ovat kyllä varsinaisia ylläripaketteja. Hyvällä tuurilla yksi kolmesta on käyttökelpoinen.
DeleteHeh, mä pelaan biojäteventtiä monta kertaa viikossa, niin koukuttavaa se on. Yksikätisessä rosvossa on se ongelma, että voitto on aika pieni, mutta häviäjää rangaistaan kamalalla omatunnon kolkutuksella kun lapsi tulee iltapäivällä kotiin sormet sinisinä (laiha lohtu on se, että ne on sentään vielä kaikki tallella).
ReplyDeleteUhkapeleissä on kyllä just se, että niihin jää helposti koukkuun, eikä ikinä ota opikseen!
DeleteKaikissa näissä uhkapeleissä on vielä just se ongelma, että voitot järjestään ovat tosi pieniä, mutta häviöstä rankaistaan ankarasti. Minusta olisi vähintään kohtuullista, että aina, kun voittaa, taustalla olisi enkelikuoro laulamassa jotain riemullista.
Mitää, yritin kommentoida, mutta publish -nappi vaan kadotti kommentin? Uusi yritys..
ReplyDeleteNiin että sopiiko tähän lisätä venäläinen vaipparuletti (viitaten viimesimpään blogi-entryyn)?
Lannistuin tosiaan taistelussa pitää vaippa lapsen päällä ilman jesaria ja annoin sen nukkua ilman. Koska en edes muista koska viimeksi vaippa olis ollu aamulla käytetty.
Nukkumaan tullessani kuulin pian suhinaa ja maiskutusta. You see where this is going.
Lyhyestä virsi kaunis: vietin hauskan ja urheilullisen tunnin vaihtaen ja pyykäten lakanoita ja patjan päällisiä (tai no, siis pyykkäys on edelleen menossa). Tunti, koska maha. Ja koska alakerta ja yläkerta ja maha. Ja koska jokaisen vaiheen välissä (vaihe on esimerkiksi se, että saa pussilakanan puoliksi peiton ympärille) on pysähdyttävä leikkimään piilosta peitoista ja lakanoista iloitsevan lapsen kanssa. Ja koska joka kerta, kun on saanut yhden nurkan muotoonommellusta aluslakanasta ujutettua paikoilleen, se kiskotaan irti, koska MYYLÄT TAHTOO MENNÄ PIILOON!
Ilman muuta passaa lisätä. Mutta suhina ja maiskutus - en ole varma, haluanko seurata mieltäni sinne, mihin se ehkä on menossa.
DeleteMun on pakko tunnustaa, että olen näiltä osin ärtyisämpi mutsi kuin sinä: leikki on parasta ja ymmärrän hyvin myyliä, mutta joitakin kotitöitä on - kuten nyt lakanoiden vaihto keskellä yötä - joiden osalta aika tiukasti ilmoitan, että nyt eivät myylät mene piiloon. Myylät odottavat kiltisti. Piste.
Ounou, nyt täytyy kiireesti korjata väärinkäsitys!
DeleteLaiskana, rättiväsyneenä sijottelin pyyhkeitä pitkin sänkyä, heitin pissaan menneen peiton veks sängystä ja kaaduin unille. Lakanavaihtopeli sijoittui sitten seuraavaan aamuun. Sentään. Tosin apua, mitä tää kertoo mun hygieniasta. Toivottavasti kuitenkin enemmän loppuraskauden energiatasosta... ;)
Aha, jaha, no nyt ymmärrän kaiken! En tee tulkintoja sun hygieniasta - itse olisin vaihtanut kaiken, mutta se johtuu siitä, että osaan olla yllättävän takakireä ja neuroottinen. Luonteenpiirteitä, joita en suosittele kellekään.
DeleteAhahhaaa! Mahtava postaus! Suosikkejani on myös n viikkoa jääkaapissa pyörineen jämäruuan kippaaminen kompostiin. Tuleeko se sieltä jo omin jaloin, kun rasian kanssa vähän raottaa vai joutuuko ottamaan työkaluja, esim. taltan, esiin?
ReplyDeleteKiitos! Joo, jämäruokapokeriin kuuluu ehkä sekin, että kuinka kauan sitä safkaa kestää tarjota perheelle naama peruslukemilla vaikka sisäisesti itse miettii, että joko tästä tulee ruokamyrkytys. (Mä oon tässä kyllä aika huono, mutta eräs kaverini teini-iässä teki sisarelleen voikkareita, joihin laittoi kaikkea vähän nahistunutta. Sisko oli viattoman iloinen.)
DeleteToi vihannespeli on ikava kylla kovin tuttua ja Suomessa asuessa tuli tuota yksikatista rosvoakin pelattua, nykyaan ne hanskat loytyy jostain syysta helpommin vaikka niita tarvitsee harvemmin. Mutta ma en ehka uskaltais kokeilla tota termospullorulettia :D
ReplyDeleteEhkä ne juuri siksi löytyy helpommin, että kun harvemmin tarvii, ne on yleensä paikallaan? Mut sitten kun joka päivä tarvii, ne tuppaa jäämään mihin sattuu ja sieltähän niitä ei sit löydy.
Delete(Mä voitin sen termospulloruletin :D)
Joo, ma uskon etta toi sun teoria on oikea :-)
Delete(Tarkoittaako voitto etta kahvi oli tuoretta? :))
Noo, kahvi oli samana päivänä keitettyä :D "Tuore" voi olla liioittelua.
DeleteHohoo! Kaikki tuttuja uhkapelin muotoja täälläkin.
ReplyDeleteViimeksi jämäruokapokeria vanhan perunamuusin kanssa pelatessani sain puolet kattilan sisällöstä päälleni. Sen olisin kernaasti jättänyt kokematta.
Mutta biojäteventti toimii meillä niin, että bio ja tavallinen viedään meillä aina samaan aikaan ja biojätepussi kannetaan roskiskatokseen tavallisen roskapussin sisällä. Ei leviä kuulkaa matkan varrelle ja mahdolliset liemet valuvat sinne toiseen pussiin eikä lattialle.
Mun äiti on varsinainen niksi-ihme ja siltä olen oppinut tämän: biojäteroskikseen pannaan ennen pussia kananmunakennon kansi tai pohja. Jos pussi vuotaa, neste valuu sinne kennoon eikä roskista tartte pestä niin usein. Kenno kipataan sinne samaan muoviseen roskapussiin roskien viennin arvo yhteydessä, ja sieltä sit biojätteeseen tai kartonkikeräykseen.
Venni
Oijoi, mikä tilanne. Toivottavasti siivoushetkenne oli suhteellisen stressitön kuitenkin.
DeleteMeillä se biojäte ehtii yleensä vuotaa jo roskasankoon, ja jos mieheni ehtii nähdä sen, roskasanko pitää pestä. Jos mä näen sen ensin, eikä tilanne ole kovin paha, pälyilen ympärilleni syyllisenä ja pyyhin sangon paperilla. Sit pesen ja desinfioin käsiä vartin.
Sun äidin niksi kuulostaa ihan mahtavalta muuten, mutta meillä ei tule kennojätettä ihan tarpeellista määrää, jotta tuosta saisi kunnollista tapaa. Ehkä pitää silti opetella säästämään niitä kennoja ihan tätä varten vain. (Ja siis ööö, kohta päästän suustani sammakon, mutta eikö se kenno olekaan biojätettä? Iik, ääk, apua.)
On on!
ReplyDeleteVenni
Ai huh. Kiitos.
Delete